3. Monikulttuurisuus – yhdessä tekemisen riemua
Maahanmuuttaja on pysyvässä tarkoituksessa maahan muuttanut henkilö. Oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat eivät enää ole ulkomaalaisia, vaan kuntalaisia, joiden oikeudet, velvollisuudet ja tarpeet ovat hyvin samantyyppiset kuin valtaväestöllä.
Ulkomaalainen on Suomen oikeuden kannalta henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Ulkomaalainen voi olla jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta vailla oleva, turisti, liikemies, opiskelija tai pitkäaikaisessa tarkoituksessa maahan muuttanut työperusteinen maahanmuuttaja, pakolainen tai turvapaikanhakija.
Elämisen tasavertaiset mahdollisuudet
Suomessa maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan kotouttamislailla, kuntakohtaisilla kotouttamisohjelmilla ja henkilökohtaisilla kotouttamissuunnitelmilla. Lailla on haluttu edistää maahanmuuttajien tasavertaisia mahdollisuuksia elää suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotoutumisella ei tarkoiteta yksinomaan suomen kielen ja suomalaisten tapojen omaksumista. Maahanmuuttajan omalle kielelle ja kulttuurille, aikaisemmille opinnoille sekä työkokemukselle tulee löytää käyttöä myös (uuteen maahan) Suomeen asetuttaessa.
Kotouttamislain ulkopuolelle jäävät ikäihmiset, kotona lapsiaan hoitavat äidit ja usein luku- ja kirjoitustaidottomat sekä Suomessa yli kolme vuotta asuneet henkilöt. Nämä ryhmät on otettava kotouttamislain piiriin.
* Kunnan on laadittava kotouttamisohjelma, joka sisältää selkeät tavoitteet, toimenpiteet ja voimavarat maahanmuuttajien kotouttamisessa kyseisellä paikkakunnalla. Ohjelma tulee tehdä laajassa yhteistyössä paikallisten viranomaisten, maahanmuuttajien, kansalaisjärjestöjen, uskonnollisten yhteisöjen ja työelämän edustajien kanssa.
* Kuntien tekemät kotouttamisohjelmat vaihtelevat, siksi on perusteltua lisätä taloudellisten voimavarojen lisäksi myös kuntien ohjeistusta ohjelman sisällöstä, kotouttamistoimenpiteistä ja yhteistyöstä.
* Kotouttamislain soveltamisaluetta on laajennettava koskemaan nyt lain ulkopuolella olevia edellä lueteltuja ryhmiä.
Kielitaito on paras kotouttaja
Monien tutkimusten mukaan juuri kielitaito on tärkein kotoutumista edistävä tekijä maahanmuuttajilla. Kieli- ja yhteiskuntakoulutuksessa on huomio kiinnitettävä kotoutumisen tukemiseen. Ikä ei voi olla erotteleva tekijä koulutuksen saamisessa.
Lasten suomen kielen opetuksen tulee kehittää kokonaisvaltaisesti lapsen suomen kielen ja oman äidinkielen taitoa, jotta hän saa hyvät valmiudet perusopetusta varten. Tavoitteena tulee olla lapsen kulttuuri-identiteetin tukeminen ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Päivähoidon ja koulun merkitys lapsen suomenkielen oppimiselle on tärkeä. Oma äidinkieli on opittu yleensä 3-vuotiaana ja viimeistään silloin on oltava mahdollisuus osallistua tavoitteelliseen suomenkielen opetukseen päivähoidossa. Lapset oppivat kieltä myös päiväkodin arjen touhuissa ja leikkiessään kavereidensa kanssa. On ymmärrettävä kielenoppimisen tärkeys: pelkkä sujuva arki- tai puhekieli ei riitä.
Naisilla on tärkeä asema yhteiskunnassa, koska heidän asemansa kasvattajina on perheiden hyvinvoinnin kannalta keskeinen. Jokaisella maahanmuuttajanaisella tulee olla mahdollisuus päästä kielikursseille.
Kielikoulutusta ei tule järjestää vuosikausia, vaan se pitäisi yhdistää työelämän valmennukseen. Kielikoulutuksen ja työelämään valmentavan koulutuksen jälkeen maahanmuuttajan tulee siirtyä työvoimatoimiston asiakkaaksi valtaväestön mukana.
* Kieli- ja kulttuurivähemmistöön kuuluvalla lapsella tulee olla mahdollisuus kasvaa oman kulttuurinsa ja suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi.
* Maahanmuuttajaperheiden lasten on päästävä riittävän aikaisin päivähoitoon oppimaan suomen kieltä.
* Kieliopetukseen tulee aina liittää kulttuurikoulutusta.
* Työvoimatoimiston varoilla tulee antaa tietty määrä kielen opetusta sekä yhteiskuntaan ja työelämään ohjausta.
* Työhallinnon henkilökunnalle tulee antaa koulutusta maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kohtaamisesta.
* Lapsilla on oikeus saada hyvä ja turvallinen hoitopaikka, kun äiti osallistuu kielikurssille tai kerhotoimintaan.
Naisiin kohdistuva väkivalta
Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ongelma. Myös maahanmuuttajanaiset ovat perheväkivallan uhreja. He eivät välttämättä osaa hakea apua väkivaltaisessa suhteessa ja heillä saattaa olla puutteellinen tai olematon suomen kielen taito. Lisäksi he eivät välttämättä tiedä, että pari- ja lähisuhdeväkivalta (perheväkivalta) on Suomessa rangaistava rikos.
Turvakodeissa ja tukiasunnoissa on jo nyt paljon maahanmuuttajanaisia. Kuitenkaan turvakotien arjessa maahanmuuttaja ei ole tasavertaisessa asemassa muiden asiakkaiden kanssa, koska hän ei saa omalla äidinkielellään apua ja neuvontaa.
* Maahanmuuttajanaisille ja heidän lapsilleen on tarjottava entistä aktiivisemmin informaatiota heidän oikeuksistaan ja palvelujärjestelmistä kuten turvakodeista.
* Turvakoteja väkivallan uhreille on lisättävä todellisia tarpeita vastaaviksi ja toiminnan talous on turvattava.
* Turvakotitoiminnan pitää olla kunnan vastuulla olevaa sosiaalipalvelua.
Osallisuuden tukeminen
Monikulttuuriset työyhteisöt ovat osa tätä päivää. Tällaisessa työyhteisössä säännöt ja ohjeet on tehtävä yhdessä. Maahanmuuttajille ei automaattisesti tule erillisoikeuksia, vaan kaikilla työyhteisön jäsenillä tulee olla samat oikeudet ja velvollisuudet. Uskontojen erilaiset juhlapyhät voidaan huomioida esimerkiksi vuosivapaiden myöntämisessä.
Koulutetuilla ja kielitaitoisilla maahanmuuttajanaisilla on mahdollisuus saada tietoa ympäröivästä yhteiskunnasta lukemalla ja seuraamalla television ja radion ohjelmia. Todellisena haasteena on suomen kieltä puhumattomien naisten kouluttaminen ja saaminen mukaan yhteiskunnalliseen elämään. Kielitaidottomuuden lisäksi he ovat usein luku- ja kirjoitustaidottomia myös omalla äidinkielellään.
Maahanmuuttajanaisten kielitaidon ja kansalaistaitojen puuttuminen, työttömyys ja opiskeleminen vieraassa kulttuurissa sekä vastuu perheestä ilman suvun tukea, ystävien puute, eristäytyminen ja yksinäisyys vaikeuttavat kotoutumista. Suomalaisten erittäin voimakkaat ennakkoluulot ja jopa vihamielisyys estävät kotoutumista.
Naisten yhteiset tapaamiset, esimerkiksi monipuolinen kerhotoiminta ovat mutkatonta kanssakäymistä. Keskustellessa toisten naisten kanssa saa tietoa suomalaisesta arjesta. Lisäksi he oppivat suomen kieltä ja kansalaistaitoja. Järjestössä voi tehdä mielekkäinä pitämiään asioita ja tutustua samanhenkisiin ihmisiin. Vapaaehtoisena toimiminen ja kansalaisjärjestötyö voivat olla oleellinen osa kotoutumista ja toimia väylänä työllistymiseen. Niissä saa arvokasta kokemusta yhdistystoiminnasta ja vaikuttamisesta, jotka ovat tarpeellisia taitoja Suomen kaltaisessa kansalaisyhteiskunnassa.
* Kotona lapsiaan hoitaville naisille tulee olla avoimia kohtaamispaikkoja myös yhteiskunnan varoin.
* Maahanmuuttajanaiset tulee ottaa mukaan toimintaan rinnalla kulkijoiksi yhteisten tavoitteiden toteuttajiksi.
* On luotava valtakunnallinen rasismin kohteeksi joutuneiden tuki- ja neuvontapalvelujärjestelmä, jossa otetaan huomioon naisten erityistarpeet.
* Tiedottamisesta on huolehdittava ja siihen on varattava tarpeeksi rahaa ja resursseja.