18.4.2010 Naiset näyttävät tien ulos talouskriisistä

Toiminta 08:25

Demarinaisten lauantaina 17.4.2010 järjestämä talousseminaari ”Miten ulos talouskriisistä – naiset vastaavat haasteeseen” veti Eurooppatalon salin täyteen. Tilaisuudessa puhuneet Demarinaisten puheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson, VTT Arja Alho sekä Yorkin yliopiston professori Isabella Bakker peräänkuuluttivat talouspolitiikkaan ihmislähtöisempää näkökulmaa.

(Lisäys 13.12.2010: Arja Alho toimittama seminaariin aihepiiriin liittyvä kirja on julkaistu: Talouspolitiikka – jokanaisenoikeus!)

Nousupotkua myös hyvinvointielvytyksellä

Kansanedustaja, Demarinaisten puheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson avasi tilaisuuden ja totesi yritysten ja pankkien voivan hyvin, mutta arjen tasolta löytyvän paljon murhetta työttömyyden ja yhteiskunnan yleisen turvaverkon murtuessa.

– Tuntuu, kuin meiltä puuttuisi kriisitietoisuus. Esimerkiksi asuntokauppa käy nyt kuumana ja korot ovat poikkeuksellisen matalalla, mutta ei kannata tuudittautua siihen, että tilanne olisi näin myös tulevaisuudessa.

– Tosiasia on, että hyvinvointi luodaan kuntataloudessa ja hyvinvoiva kansa olisi oleellinen Suomen kilpailukyvyn kannalta. Siksi olisi olennaista saada nousupotkua myös hyvinvointielvytyksellä, Guzenina-Richardson sanoi.

Guzenina-Richardson luki otteen Arja Alhon kirjasta Kovan tuulen varoitus. Alho kuvaa kirjassaan selkeästi ja analyyttisesti 1990-luvun lama-ajan tapahtumia ja sitä todellisuutta, jossa ihmiset joutuivat elämään ja selviytymään. Viime lamassa onkin paljon samaa kuin nykyisessä finanssikriisissä.

Talouden miehiset rakenteet voi ja tulee kyseenalaistaa

Arja AlhoTutkija, valtiotieteiden tohtori Arja Alho johdatti kuulijat syvemmälle aiheeseen ja kuvaili talouden ja sen rakenteiden miehisyyttä ja sitä, millaisia vaikutuksia sillä on elämäämme ja kuinka se vaikeuttaa varsinkin naisten arkea.

– Hallituksemme kyselee neuvoja Pariisin konsulteilta ja yrittää miellyttää ulkomaisia tahoja. Meidän ei kuitenkaan ihan aina tarvitsisi olla joka asiassa kiitettävään suoritukseen pyrkivä mallioppilas. Veronkevennyksissä ja leikkauksissa kahdeksainen riittäisi oikein hyvin, painotti Alho.

Feministinen johtajuus ei ole sukupuolisidonnaista

Talouden raskas sarja jatkui Yorkin yliopiston professorin Isabella Bakkerin puheenvuorolla sukupuolinäkökulmasta vastauksena globaaliin finanssikriisiin. Bakker on yksi globaalin poliittisen talouden tutkimuksen kärkinimistä. Hän pyrkii yhdistämään talouden, poliittisen ja feminismin näkökulman. Isabella Bakker on ollut syyskuusta asti vierailevana professorina Helsingin yliopistossa.

– Meillä on mahdollisuus ajatella taloudesta toisin kuin miehiset eliitit. Kriisi kohtelee eri sukupuolia eri tavoin. Miehillä ja naisilla on erilaiset velvollisuudet ja roolit, jolloin esimerkiksi työpaikan menetys vaikuttaa eri sukupuoliin eri tavoin. Lisäksi on tietenkin huomioitava kunkin maan talouden rakenteet. Yleensä suurimmassa osassa maita naiset ovat viimekäden turvaverkko, Bakker totesi.

Hänen mukaansa sijoittajat saavat aina sijoituksilleen tuoton, mikä saattaa johtaa leikkauksiin julkisessa kulutuksessa. Naisten arkeen leikkaukset ja talouden tasapainotus vaikuttavat enemmän ja heidän tarpeensa jäävät jalkoihin.

Ei paluuta ”normaaliin”

Isabella BakkerMyös Isabella Bakkerilla oli perinteistä talouspolitiikkaa laajempi näkemys hyvinvoinnin luomisesta.

Hän painotti, että tämä kriisi ei ole mitään uutta; viimeisten 30 vuoden aikana tällaisia on ollut paljon. Nykyinen kriisi ole ainoastaan finanssikriisi vaan myös kehityksen kriisi, ruoka-, polttoaine- ja ympäristökriisi. Useita kriisejä on ollut koko ajan meneillään, mutta vasta nyt ne ovat saavuttaneet länsimaat.

– Emme voi enää palata takaisin ”normaaliin” – sielläkään asiat eivät olleet hyvin – vaan meidän on löydettävä uusia keinoja!

– Talous oli aiemmin enemmänkin yhteiskuntakysymys, mutta nyt sen luonne on abstraktimpi ja siksi siitä on vaikea saada otetta. Feministinen makrotalouspolitiikka on sosiaalista ja siinä on kyse resurssien jakamisesta. Pitää ajatella myös ihmisten hyvinvointia eikä keskittyä vain talouden rakenteisiin ja taloudelliseen tuottavuuteen. Jos halutaan hyvinvointia ihmisille, niin minimitaso olisi: mahdollisuus tehdä työtä, kohtuullinen palkka, mahdollisuus kouluttautua ja mahdollisuus osallistua yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä.

Keskusteluun enemmistöriskin sosialisointi

Bakkerin mukaan nyt tarvitaan enemmän naisia talouden johtopaikoille ja uudenlaista feminististä johtajuutta, jossa otetaan huomioon myös vaikkapa veropolitiikan vaikutukset arjen elämään.

– Mutta painotan, että feministinen talouspolitiikka ei ole sukupuolisidonnaista.

Bakker kertoi muutamalla sanalla myös feminististen ekonomien liitosta. Heidän näkökulmansa eroaa perinteisestä esimerkiksi ajoituksen suhteen. Hallitukset ja poliitikot ajattelevat yleisesti että jos makrotalous on kunnossa niin sosiaalinen kehitys seuraa sitä. Feministiset ekonomit ajattelevat, että makrotalous ja sosiaalinen kehitys tulee yhdistää jo varhaisessa vaiheessa.

– Keskusteluun tulisi nostaa enemmistöriskin sosialisointi. Nythän varakkaat pääsevät kuin koirat veräjästä ja kansan enemmistö joutuu maksumieheksi ja kantaa vastuun seurauksista. Voisiko olla niin, että miehet ovat suurempia riskinottajia johtajuudessaan ja naiset varovaisempia? Näin voisi päätellä esimerkiksi Islannin tapauksessa: miehet aiheuttivat sotkun ja naiset siivoavat jäljet.

– Miten sitten voitaisiin seurata, mitä käytännön tasolla tapahtuu? Näin on jo tehty esimerkiksi, kun feministiset ekonomit monitoroivat ihmisoikeuksia ja niiden toteutuminen suhteessa hallitusten budjettiin. Feminismi vietiin ruohonjuuritasolle haastattelemalla kansalaisia eri puolilla maata ja keräämällä heidän kokemuksiaan siitä, miten valtion budjetti on vaikuttanut arkeen, kuvaili Bakker käytännön sovellutuksia.

Fiksu velka on hyvä sijoitus

Kuvassa Leena Niinimaa ja puhelimessa Liisa Jaakonsaari Islannissa purkautuva tulivuori ja sen aiheuttama kansainvälinen lentokielto estivät valitettavasti Euroopan parlamentin talouskriisivaliokunnan varapuheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren fyysisen osallistumisen seminaariin, mutta ei henkistä ja virtuaalista. Videoneuvotteluyhteyttä ei valitettavasti ehditty järjestää, mutta kekseliäinä naisina järjestäjät ratkaisivat pulman soittamalla Jaakonsaarelle Brysseliin ja pitämällä kännykkää mikrofonin edessä. Jaakonsaari piti etäpuheen.

– Globaali finanssikriisi tuli yllätyksenä ja talous on täynnä suuria yllätyksiä tulevaisuudessakin. Mikä vaikutus niillä on naisiin? Japanissa naiset jäävät nyt kotiin, Euroopassa miehet ovat työttömiä – meidän ei pidä kerta kaikkiaan hyväksyä sitä! Meidän on tuotava uusia ajatuksia vanhojen käsitteiden sisälle. Tällainen olisi esimerkiksi fiksu velka tai älykäs velka. Tarkoitan sillä velkaa, joka sijoitetaan vaikkapa tuotekehitykseen, sosiaalisiin innovaatioihin ja yrittäjyyteen. Se velanotto ei ole vastuutonta velkaantumista vaan panostus tulevaisuuteen ja se maksaa itsensä takaisin, Jaakonsaari totesi.

Muutosta ei tapahdu ellei sitä osata vaatia

Arja Alho haastoi vielä lopuksi osallistujat ajattelemaan toisin:

– Meillä tulisi olla talouspolitiikan väline, joka ottaisi huomioon sen, mitä tuotetaan, miten kuormitetaan luontoa ja miten käytetään inhimillisiä resursseja. Nykyisin käytössämme oleva bruttokansantuote, BKT, per asukas kertoo vauraudesta ja hyvinvoinnista, mutta se ei kerro mitään tulonjaosta ja varallisuuden jakautumisesta. Verotus kohtelee erityyppisiä tuloja eri tavoin: työn ja osinkojen erilainen verotus kiihdyttää tuloerojen kasvua. Bruttokansantuote per asukas ei myöskään kerro sitä, onko tuotanto hyödyllistä vai haitallista ja kuka korjaa siitä hyödyn? Se ei kerro toiminnan ympäristöystävällisyydestä tai sen ekologisesta kestävyydestä. BKT ei myöskään kuvaa terveyttä, osallistumismahdollisuuksia tai työoloja.

– Tarvitsemme feminististä johtajuutta ja sitä, että tunnistamme ne tekijät ja rakenteet, jotka ohjaavat kehitystä. Erilaisia indikaattoreita, eli tapoja mitata taloutta ja sosiaalista kehitystä, on jo olemassa. Meille ei vain kerrota niistä.

– Talouden mittaamisen tapoihin on tuotava terveitä elementtejä. Niitä ei oteta käyttöön ellemme vaadi sitä, kiteytti Arja Alho seminaarin lopuksi.

Teksti ja kuvat: Anneli Velho

Talousseminaarin yleisöä