21.3.2011 Minna Canth uurasti tasa-arvon puolesta

Toiminta 08:17

Moni hänen ajamansa epäkohta on vieläkin hoitamatta.

Liput hulmusivat lauantaina Minna Canthin ja tasa-arvon kunniaksi. Kuopiolaisesta Minna Canthista (1844-1897) oli moneksi. Hän oli tunnustettu kirjailija, sanomalehtinainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja, seitsenlapsisen perheen yksinhuoltaja ja liikenainen.

Ensimmäiseltä suomenkieliseltä naiskirjailijalta syntyi niin novelleja, romaaneja ja näytelmiä kuten teokset Anna Liisa, Papin perhe, Roinilan talossa, Työmiehen vaimo ja Köyhää kansaa.

– Minna Canth oli todella monipuolinen tekijä. Hän liputti sosialidemokratian ja työväenaatteen puolesta ja oli perustamassa muun muassa Kuopion työväenyhdistystä ja raittiusyhdistystä, Sosialidemokraattisten Naisten toiminnanjohtaja Merja-Hannele Vuohelainen muistuttaa.

Itsellinen nainen kummastutti

Minna Canth käsitteli kaikessa tekemisessään aiheita, jotka häntä askarruttivat. Hän oli ensimmäisiä suomalaisia realisteja. Nais- ja työväenkysymys, raittiusaate, oikeudenmukaisuus, kansanvalistus, kansallisuusaate, uudet luonnontieteelliset ajatussuunnat ja kieli- ja koulukysymykset saivat Canthista väkevän puolestapuhujan.

Kuopion kodista, Kanttilasta tuli kirjallinen ja aatteellinen keskus, jossa vierailivat politiikkaa puhumassa kaikki aikakauden kovat vaikuttajat.

– Häneltä jäi todella paljon perintöä, jota on syytä vaalia, Vuohelainen korostaa.

Hän epäilee, että oman itsenäisen elämän valinnut nainen herätti aikalaisissa ihmetystä.

– Siihen aikaan moni nainen luopui urastaan pönkittääkseen aviomiehen uraa.

Moni asia vaatii vielä parannusta

Minna Canth ei ehtinyt nähdä, miten esimerkiksi hänen ajamansa naisten yhdenvertaisuus koulutuksessa eteni. Suomalaisnaisten ei tarvinnut enää vuonna 1901 anoa vapautusta sukupuolesta päästäkseen yliopistoon.

– Hänen vaatimansa prostituution asiakkuuden kieltäminen on yhä edelleen ajankohtainen asia, Vuohelainen toteaa.

Canth oli myös etevä liikenainen. Tampereen Lankakauppa siirtyi vuonna 1881 hänen hallintaansa. Puodissa myytiin lankoja, kankaita ja lyhyttavaraa. Myöhemmin myös yläpuoti, sekatavara- ja viinikauppa päätyivät Canthille.

Tämän päivän liikenainen-Cantheille ei kuulu Vuohelaisen mukaan hyvää.

– Pienyrittäjänaisten tulevaisuus on vaakalaudalla, jos arvonlisäveroa nostetaan.

Vuohelainen on tyytymätön nykyhallituksen toimiin.

– Tasa-arvon tilasta ja tulevaisuudesta on puhuttu, mutta kaikki päätökset on jätetty seuraavalle hallitukselle yhdenvertaisuuslakia myöten.

Naisten muistamiset vähissä

Minna Canth on ainoa nainen, jolle on suotu oma virallinen liputuspäivänä. Tämä tapahtui vuonna 2007.

Vuohelaisen mielestä esimerkiksi ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää ansaitsisi myös muistamisen – samoin kuin presidentti Tarja Halonen.

– Eduskunnan lisärakennuksen nimeksi esitettiin Miina Sillanpää -rakennusta, mutta naisen nimi ei kelvannut, hän ihmettelee.

Demarinaiset ovat esittäneet Siskon päivää marraskuussa viralliseksi liputuspäiväksi, jolloin kiinnitettäisiin huomiota naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Se ei ole edennyt.

– Mutta tärkeämpää kuin itse liputus, on kohdistaa huomio tärkeiden asioiden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, puolesta puhumiseen, Merja-Hannele Vuohelainen tähdentää.

Suomen lipun voi toki nostaa salkoon milloin vain omalla pihallaan – vaikka sitten Siskon päivänä.

Marja Luumi

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Uutispäivä Demarissa 21.3.2011