24.5.2010 Kuuban naisliitto – nelimiljoonainen joukkojärjestö

Toiminta 12:52

Kuuban naisliiton delegaatio tutustui maanantaina 24.5. Sosialidemokraattisten Naisten toimintaan.

Vierainamme olivat Kuuban naisliiton kansainvälisten asioiden sihteeri Carolina Amador Pérez, Kuuban Suomen konsuli Marlene Carcía Falcon sekä Suomi-Kuuba-seuran hallituksen jäsen Mirja Moisio ja Suomi-Kuuba-seuran seuran sihteeri Kristiina Satola.

Demarinaisten toiminnanjohtaja Merja-Hannele Vuohelainen ja II varapuheenjohtaja Tarja Kantola esittelivät toimintaamme.

Kuuban naisliitto on ensimmäinen joukkojärjestö, joka perustettiin Kuuban vallankumouksen jälkeen vuonna 1959. Naisliittoon kuuluu 4 miljoona naista. Se ei ole kommunistisen puolueen osasto vaan joukkojärjestö, johon kuuluu 88 % yli 14-vuotiaista naisista. Jäseniä on kaikista yhteiskuntaluokista: opiskelevia naisia, työläisnaisia ja akateemisia naisia.

Naisliiton tavoitteena on edistää naisten pääsyä yhteiskunnallisiin tehtäviin ja tärkeisiin asemiin. Heidän toimintamuotoihinsa kuuluu perheiden ja nuorten parissa tehtävä työ, naisten aseman parantaminen työelämässä ja tasa-arvoisuuden lisääminen.

Alkuvuosien tärkein päämäärä oli lukutaidon lisääminen. Tällä hetkellä perhetyöhön panostetaan erityisesti, sillä roolimallit rakentuvat perheissä. Siinä on onnistuttu niin hyvin, että naiset ovat valloittaneet uusia alueita kuten koulutussektori (esim. 53% yliopisto-opettajista on naisia) ja terveyssektori (esim. 64% yleislääkäreistä on naisia).

Korkeasta koulutustasosta johtuen naiset toimivat myös hyväpalkkaisissa tehtävissä. Usein onkin niin, että perheessä nainen tienaa enemmän kuin mies. Työelämässä saavutetut tasa-arvon askeleet eivät vielä toistaiseksi ulotu kodin seinien sisäpuolelle. Nainen on edelleenkin Kuubassa se, joka huolehtii kotitöistä ja kasvattaa lapset. Muutos on hidasta, sillä asuntopulan vuoksi saman katon alla asuu useita sukupolvia. On siis otettava huomioon myös vanhempien sukupolvien näkemykset miesten ja naisten rooleista.

YK:n kampanja naissyrjinnän lopettamiseksi annettiin Kuubassa Kuuban Naisliiton tehtäväksi. Naisliitolla on aloitteenteko-oikeus lakeja säädettäessä.

Carolina Amador Pérez kertoo, että heillä Kuubassa ei esimerkiksi pidetä kiintiöitä parlamentaarisessa edustuksessa niin tärkeinä kuin täällä Suomessa. Heidän näkemyksensä on, että joka maassa on oma kulttuuritaustansa ja omat tapansa toimia eikä niitä voi sellaisenaan kopioida jonnekin muualle. Eri maiden naisjärjestöt toimivat hieman eri tavoin ja menetelmin, sillä niillä itsellään on paras käsitys siitä todellisuudesta ja toimintaympäristöstä, jossa he elävät.

Teksti: Anneli Velho