31.8.2013 Naiset ja politiikka

Toiminta 10:51

Kymen Demarinaiset järjesti elokuun lopulla Naiset ja politiikka -seminaarin Imatran kaupungin valtuustosalissa.

Alustajina oli vahva joukko vaikuttajanaisia: Tuula Peltonen, Anneli Kiljunen, Suna Kymäläinen, Riitta Myller ja Tarja Kantola. Keskustelua johdattivat Riitta Hytönen, Kymen Demarinaisten puheenjohtaja, ja Tuula Petäkoski-Hult, Demarinaisten varapuheenjohtaja.

Kuva: Riitta Myller totesi, että EU on oikeistolaistunut, samoin talouspolitiikka. Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan.

Vahvasti tasa-arvon puolesta

Tuula Peltonen, kansanedustaja, Demarinaisten puheenjohtaja, PES Women ja SIW –järjestöjen varapuheenjohtaja, avasi tilaisuuden. Puheenvuorossaan hän kuvasi, kuinka talouskriisi on iskenyt naisiin kaikkein kovimmin ja että Suomi ei ole menestynyt palkkaerojen kuromisessa, Pay Gap -kampanjassa.

Palkkaerot ovat merkittävä sukupuolten eriarvoisuusongelma, kuinka naiset joutuvat kantamaan suurimman osan kotitöistä ja samalla huolehtimaan omasta urastaan sekä myös kokemaan enemmän häirintää ja väkivallan uhkaa työpaikoillaan.

Peltosen mukaan on tärkeää muun muassa luoda vaihtoehtoja äitiyden ja työhön palaamisen helpottamiseksi, parantaa tasa-arvoa johtavissa tehtävissä yrityksissä sekä edistää palkkaerojen kiinnikuromista, tasa-arvoa palkassa. Suomessa on asian kanssa myös paljon tehtävää. Asia ei saa hautautua etenkään nyt talouskriisissä, kun taloudessa ja julkisella sektorilla tehdään säästöjä ja leikkauksia. Naiset eivät saa kantaa kaikkea tästä lamasta ja sen seurauksista!

Naiset sosiaaliturvan varmistajina

Anneli Kiljunen, kansanedustaja, tähdensi päivähoito- ja hoivapalveluiden kehittymisen lähteneen aikoinaan etenemään naisten tasa-arvon ja osallistumisoikeuden hakemisen myötä, ja sitä, kuinka palvelujärjestelmän kehittyminen mahdollisti yhteiskunnan kehittymisen nykytasolle. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on kuin itsestään selvyys – helposti unohdetaan naisten tekemä työ sen eteen.

Kiljunen totesi, että palkkaus on suurin kuluerä kunnissa, mutta toisaalta on painetta palkkojen nostamiseen. Kiljusen mukaan yhteiskunnan haasteet vaikuttavat naisten asemaan sosiaali- ja terveysalan töissä, töiden kuormittavuus ja rasittavuus lisääntyvät, mahdollisuus omaan työhönsä vaikuttamiseen koetaan vähäiseksi.

Kiljunen puhui osa-aikatyöstä sekä kotihoidontuesta ja sen saajista. Naiset tekevät miehiä useammin osa-aikatyötä. Vuonna 2010 kotihoidontuensaajista 95 % oli naisia. Palkkakehitys ja eläkekertymä heikentyvät naisen käyttäessä perhevapaita.

Kiljunen kertoi naisista omaishoitajina. Maassamme on 300.000 omaishoitajaa, omaishoidon tuen piirissä puolestaan on 40.000 henkilöä. Suurin osa omaishoitajista on naisia ja omaishoidettavista taas hieman yli puolet on miehiä. Omaishoidon tuki on pieni, se kerryttää eläkettä, mutta sillä ei tule toimeen.

Lopuksi Kiljunen totesi, että puheet naisten tasa-arvosta tulee pitää yllä, paljon on vielä parannettavaa. Hallituksen tuoreet päätökset tulevat parantamaan naisten asemaa suhteessa miesten asemaan työelämässä.

Suna Kymäläinen, kansanedustaja, totesi kommenttipuheenvuorossaan, että Suomessa naisten ei tarvitse elää väkivallan pelossa toisin kuin joissakin muissa maissa. Kymäläisen mielestä osa-aikatyön tekemisen mahdollisuus on hyvä asia, hän ei kannata pakkotasa-arvoa, esimerkiksi päätös jakaa kotihoidontuki puoliksi äidin ja isän kesken ei ole hänen mielestään hyvä asia.

Kymäläisen mukaan miesten ja naisten tasa-arvo ei toteudu palkka-asioissa. Yksinhuoltaja-yrittäjä-äitien, esimerkiksi kampaamoalalla toimivien, mahdollisuus jäädä kotiin sairaan lapsensa kanssa on käytännössä mahdotonta.

Kymäläinen totesi, että itsensä kehittämistä ja ammattitaitoa on pystyttävä kehittämään perhevapaidenkin aikana. Tommy Tabermannia lainaten lausui Kymäläinen lopuksi, että “ilman hulluja unelmia ei ole fiksuja päätöksiä”.

Naiset Eurooppa-politiikan ytimessä, ulos sosiaalisen kriisin umpikujasta

Riitta Myller, kansanedustaja, totesi, että talouskriisi on runnellut EU-maita. Myllerin mukaan kriisimaissa velkataso on hurja – miten saadaan kasvua näihin maihin? Saksa on tällä hetkellä Euroopan talousveturi ja se hyötyy siitä, että joillakin mailla Euroopassa menee huonosti. Olisiko Saksan tehtävä jotain, jotta muiden maiden tilanne paranisi, esimerkiksi nostamalla palkkatasoaan etenkin pienipalkkaisten ostovoiman kasvattamiseksi?

Myller totesi, että kriisin hoitaminen pelkällä leikkauspolitiikalla vaikuttaa etenkin naisiin ja lapsiin. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden leikkaaminen – miten tuetaan perheitä, jotta 90-luvun kaltaisia ongelmia ei tule?

Myller kertoi EU:n rakennerahastovaroista. Esimerkiksi EU:n sosiaalirahaston varoja oikein kohdennettuina voidaan sosiaalisia ongelmia vähentää, samoin ratkaista tasa-arvo- ja vähemmistöjen asemaan liittyviä kysymyksiä, ja puolestaan aluekehitysvaroilla saadaan alueellista tasa-arvoa aikaiseksi.

Myller totesi, että heikko ja tehoton hallinto käy käsi kädessä huonon talouden kanssa. Yhdessä oppimista tarvitaan hallinnon ja talouden parantamiseksi. Euroopan talous on saatava kuntoon, jotta saadaan aikaan Eurooppalainen malli, jossa on turvaverkot – tavoitteena niiden rakentaminen. Koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva ovat tärkeitä. Ei pidä tehdä pelkkiä leikkauksia, vaan on satsattava koulutukseen ja osaamiseen – on saatava aikaan uutta eikä katsottava vain menneisyyteen.

Myller totesi, että EU on oikeistolaistunut, samoin talouspolitiikka. Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan.

Tarja Kantola, Demarinaisten varapuheenjohtaja, kertoi kommenttipuheenvuorossaan muun muassa EU:iin liittymisen ajoista ja siitä, kuinka on jouduttu muuttamaan EU-linjaa. Nyt on tiukka talouskuri, valtiovarainministerit ovat EU-politiikan johtajia nykyään.

Lopuksi Kantola totesi Suomen vahvuuden olevan se, että naiset ovat mukana yhteiskunnassa päätöksenteossa. Tarvitaan kovia toimia ja uusia keinoja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi.

Teksti: Sari Melkko, kuva: Riitta Hytönen