8.12.2012 Kansanedustaja Pirkko Aro (1923–2012)

Toiminta 19:06

Kansanedustajana vuosina 1966–1979 toiminut Pirkko Aro kuoli 9.11.2012 pitkän sairauden uuvuttamana sairaalassa. Pirkko Aro o.s. Ihari, syntyi 28.3.1923 Vihdissä, isän työ osuuskauppaliikkeen hoitajana kuljetti perhettä useille paikkakunnille.

Muistan Pirkko Aroa, Helsingin Sos.dem. Naisyhdistyksen aktiivista toimijaa, suurella lämmöllä, hän oli ihana ihminen, ystävä ja oppiäiti. Pirkko Aro toimi Helsingin Sos.dem. Naisyhdistyksen puheenjohtajana 1977–78. Hän perehdytti minut Naisyhdistyksen historiaan ja toimintaan aloittaessani yhdistyksen puheenjohtajana. Pirkko oli mukana johtokunnassa neuvomassa ja tukemassa niin aatteellisissa kuin käytännön asioissakin. Siitä olen todella kiitollinen.

Pirkko Aro valmistui filosofian maisteriksi v. 1946, toimi Viuhka-lehden toimitussihteerinä 1947, Elokuva-aitan ja Kaunis Koti -lehden toimitussihteerinä 1947–51, Yleisradion freelance-toimittajana 1951–1967, Uuden Kuvalehden toimittajana 1952–54, Tesvision freelance-toimittajana 1955–58, Arabia-Nuutajärven tiedotuspäällikkönä 1955–61, MTV:n freelance-toimittajana 1958–65, Villayhtymän tiedotuspäällikkönä 1961–62, Raision tehtaiden tiedotuspäällikkönä 1962–65. Aro teki myös useita kirjoja, joista aikanaan luetuin taisi olla ”Eipäs vaieta seurakunnassa” (1970).

Kansanedustajan työ alkoi pienen Liberaalisen kansanpuolueen edustajana vuosina 1966 -1973 ja jatkui SDP:n kansanedustajana 1973- 1979. Monipuolinen työura lehti-, radio-, ja televisiotoimittajana avasi Pirkko Arolle hyvän yhteyden naisten arkeen. Radio-ohjelma Tilkkuvakka oli suosittu, kuuntelijat lähettivät runsaasti kirjeitä arjen epäkohdista ja antoivat oikeaa tietoa eduskuntatyöhön. Vuonna 1970 Pirkko Aro ylittikin ensimmäisenä naisena yli 10 000 äänen saaliin eduskuntavaaleissa. Hän oli mm. lasten päivähoitokomitean puheenjohtaja 1970–72, kansainvälisen naisten vuoden komitean puheenjohtaja 1974–75. Helsingin kaupunginvaltuustossa Aro oli 1965–1973, hän oli kaupungin Elintarvikekeskuksen lautakunnan puheenjohtajana 1965–1971.

Vuosina 1967–1973 hän toimi Kotien Puolesta Keskusliiton puheenjohtajana, 1977–82 Aro johti Kansalalais- ja työväenopistojen liittoa. Viimeisenä eduskuntakautena Pirkko Aro paneutui sivistysvaliokunnassa aikuiskoulutuslain kehittämiseen. 1979 Pirkko Aro siirtyi Kankaanpään kansalaisopiston rehtoriksi ja pääsi käytännössä testaamaan säätämänsä lain toimivuutta.

Työ Sosialidemokraattisissa naisissa jatkui, hän toimi sekä Helsingin sos.dem. naispiirissä että Helsingin sos.dem. naisyhdistyksessä. Pirkko Aro oli myös Naisliiton työntekijä historiahankkeen myötä. Hän teki veteraaninaisten haastatteluja yhdessä Helvi Saarisen kanssa 1980-luvulta alkaen ja julkaisi kirjat Työläisnaisen tarina v 1995 ja Kotitalousvalistusta työläisnaisille 1999. Pirkko Aro kutsuttiin demarinaisten kunniajäseneksi liiton 100-vuotisjuhlissa vuonna 2000.

Pirkko Aro korosti aina yhteisvastuullisuutta, rauhanaatetta ja tasa-arvon edistämistä. Puheessaan 28.4.2005 Naisyhdistyksen 85-vuotisjuhlissa Pirkko mainitsi: ”Nämä perusperiaatteet, jotka aikanaan virittivät Helsingin Sos.dem. Naisyhdistyksen perustamisen antavat jatkuvasti uutta sisältöä järjestön toimintaan sitä mukaa kuin uudet yhteiskunnalliset ongelmat odottavat vastaajia”.

Irma Marttila
Helsingin Sos.dem. Naisyhdistys pj 

Pirkko Aron kuvasi Matti Vuohelainen Turussa v. 1987 pidetyssä liittokokouksessa.