Maahanmuuttajat mukaan

15:21

Maahanmuuttajat ja heidän osaamisensa, myös muiden kulttuurien ja yhteiskuntien tuntemus, ovat globaalissa maailmassa voimavara.  Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä, rekisteröityjä kieliäkin on Suomessa jo noin 170. Kun Suomessa puhutaan kansainvälisyydestä, niin monikulttuurisuutta pidetään usein tavoiteltavana tilana. Samalla kuitenkin edellytetään, että valtakulttuuria ei vaadita muuttumaan.  Suvaitsevaisuutta voi tässä mielessä tarkastella valtaväestön ja kulttuuristen vähemmistöjen välille rakentuvana valtasuhteena.

Humanitaarisista syistä tai työn perässä muuttaneilla ihmisillä on hyvin erilaiset voimavarat selviytyä uudessa kotimaassaan. Kielitaidolla ja työllä on Suomeen tulevien maahanmuuttajien kotoutumisessa tärkeä rooli. Pääsy työmarkkinoille ei ole helppoa, mistä kertoo maahanmuuttajien ja erityisesti maahanmuuttajanaisten kantaväestöä alhaisempi työllisyysaste ja palkka. Työhönotossa henkilön osaaminen pääsee paremmin esille, kun käytetään ”neutraalia, nimetöntä” hakumenettelyä, jolloin hakijan vierasperäinen nimi ei toimi mahdollisia ennakkoluuloja ryydittävänä esteenä. Työn saannissa maahanmuuttajan lähtömaassaan saavuttamaa koulutusta, ammattitaitoa ja pätevyyttä ei aina tunnisteta eikä tunnusteta. Suomen yleisin ja pitkälti hyväksytty syrjinnän muoto ja este työllistymiselle on lähes täydellisen kielitaidon vaatimus.

  • Maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen oppiminen käynnistetään ja perustiedot suomalaisesta yhteiskunnasta sekä työmarkkinoista annetaan heti heidän Suomeen tultua.
  • Ylimitoitetuista suomen tai ruotsin kielitaitovaatimuksista tulee luopua aloilla, joilla se ei ole työn suorittamisen kannalta välttämätöntä.
  • Työntekijää riistetään harmailla työmarkkinoilla ja ihmiskaupassa. Se on paitsi laitonta, myös epäinhimillistä ja moraalitonta.
  • Ilman oleskelulupaa maassa oleskelevien niin sanottujen paperittomien perus- ja ihmisoikeuksien tulee toteutua. Kyse on muun muassa yhdenvertaisesta oikeudesta terveydenhoitoon ja koulutukseen.