Eila Kohonen: Mitä olemme tekemässä?

Yleinen 12:05

Olemmeko todella romuttamassa lakisääteistä äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa sote uudistuksen myötä?  Voidaanko todellakin luulla, että yhtiöittäminen ja yksityiset yritykset ja kolmannen sektorit järjestöt voivat ottaa tämän toiminnon itselleen? Minne ensimmäiseksi mennään kun todetaan, että nainen odottaa lasta?

Mikä on se paikka, jossa tulevan äidin ja lapsen vointia seurataan säännöllisesti? Mikä on se ensimmäinen paikka mihin vastasyntynyt menee tarkastuksiin vanhempien ja muun perheen kanssa? Mikä on se paikka, johon voi mennäeikä tarvitse maksaa asiakasmaksua? Mikä on se paikka josta lähetetään
odottava äiti jatkotutkimuksiin jos todetaan jotakin erikoista? Mikä on se paikka josta lähetetään kasvava lapsi jatkotutkimukseen jos todetaan jotakain poikkeavaa?

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta säädetään terveydenhuoltolaissa (2010)  ja valtionneuvoston asetuksessa neuvolatoiminnasta (2011). Vuodesta 1944 lähtien neuvolatoiminta on ollut lakisääteistä toimintaa.  Arkkiatri Arvo Ylpön johdolla lähdettiin 1900 vuosisadan alussa parantamaan Suomen
lasten ja odottavien äitien terveydentilaa neuvolatoimintojen kautta. Periaatteet neuvolatoiminnoille olivat suurin piirtein samat kuin nytkin. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta sisältää mm. sikiön terveen kasvn ja kehityksen sekä raskaana olevan ja synnyttäneen naisen terveyden
seuranta ja edistäminen, lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta, vanhemmuuden ja perheen muun hyvinvoinnin tukeminen, lapsen kodin ja kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyden edistäminen, lapsen ja perheen erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä lapsen ja perheen tukeminen ja tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen.

Kunnissa toimivat lastenneuvola- ja kouluterveydenhuolto tekee tärkeätä työtä lasten ja nuorten hyväksi. Lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa voidaan havaita riittävän ajoissa merkit, jotka ennakoivat lapsen tai nuoren kehityksen häiriintymistä. Esim. lapsen painon, pituuden ja päänympäryksen seuranta
on erittäin tärkeätä ja niissä olevat poikkeavuudet on löydettävä nopeasti ja lähdettävä tarkempiin selvityksiin. Lastenneuvolassa voidaan todeta varhaisen vuorovaikutuksen häiriöt, oppimisvaikeuksia ennakoivat oireet, lapsuusiän masennus ja kouluikäisen käytöshäiriöt. Näillä kaikilla on nykyisen
tutkimustiedon perusteella yhteys nuoruus- ja aikuisikän mielenterveysongelmiin sekä syrjäytymisvaaraan.

Arkkiatri Arvo Ylppö täyttäisi tänä vuonna 130 vuotta. Sairaanhoitajaksi opiskellessani perehdyin Arvo Ylpön tekemään työhön, neuvolatoiminnan historiaan ja lastensairaanhoidon historiaan. Ylppö ymmärsi, että kun äideille annettiin opetusta ja ohjausta lapsen hoitoon liittyvistä asioista, niin lapsi kasvaa ja kehittyy hyvin. Opetettin että on tärkeätä  että lapsi saa oikeata ruokaa, pidetään puhtaana, annetaan ulkoilla ja leikkiä ja että annetaan lapsen olla lapsi, eikä nuori aikuinen. Ylppö ymmärsi myös, että pitää olla jokin paikka, mihin lapsi ja perhe voi tulla ja missä lapsen kasvua ja kehitystä seurataan säännöllisesti. Onko nämä asiat tänä päivänä tärkeitä? 30 vuoden työkokemuksella voin sanoa, että on.  Yhteiskunta on muuttunut Ylpön ajoista, mutta lapsi on pysynyt samana, vaikka eri-ikäisten lasten ja nuorten ja perheiden ongelmat on monimutkaistuneet.

Eila Kohonen
Lastensairaanhoitaja