Fredrika Runeberg – muutakin kuin torttua

Ajankohtaista 08:18

Viides helmikuuta liehuvat liput saloissa kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin kunniaksi. Menestyvän miehen varjoon on syyttä vähemmälle huomiolle jäänyt hänen puolisonsa. Kuinka moni tietää, että Fredrika Runeberg (1807-1879) oli muutakin kuin syötävä herkkutorttu? Hän oli myös kirjailija ja vahva naisasianainen.

 

Fredrika Runebergin kirjoitti kaksi historiallista romaania, kertomuskokoelman, kaksiosaisen muistelmateoksen sekä runoja. Kirjoituksessaan Kynäni tarina, välittyy kuva kirjailijasta, joka tuskaisena paini kirjoitusvimman, julman itsekriittisyyden ja mitättömän omanajan ristipaineessa. Kyllä Runeberg – hän puhuttaa miestään sukunimellä – vaimoaan kannusti, kunhan ei syntynyt epäselvyyttä, kuka talossa varsinainen kirjailija oli. Fredrika puhuikin tuotannostaan vähättelevään sävyyn, omat pikku tekeleet.

 

Fredrika Runeberg kirjoitti silloin kun sairaus oli pakottanut hänet vuoteeseen eikä makuuasennossa jaksanut edes ommella. Perheen äidin velvollisuudet menivät oman ajan edelle. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen vaati häneltä valtavasti voimavaroja: ”Sydän paisui rinnassa, suonet sykkivät kiihkeästi, kuinka rauhoittuikaan sielun myrsky, kun oli mahdollista turvautua runon unikuviin, vaikka sitten kuluikin pitkä aika, ennen kuin sallin itselleni tilaisuuden merkitä muistiin nuo usein himmenneet kuvat.”

 

Euroopasta yliopistojen ja lyseoiden ulkopuolelle levittäytynyt salonkikulttuuri loi pohjaa kirjallisuudelle. Fredrika istutti ilmiön Runebergien vilkkaaseen seuraelämään. Lauantaiseuraksi kutsuttu miesten porukka kokoontui heidän kotonaan. Seuran naiset keskustelivat keskenään, mutta myös yhteisiä tilaisuuksia järjestettiin.

 

Fredrika Runeberg oli toimelias feministi. Hänestä naisilla pitää olla oikeus ja pääsy koulutukseen. Tiedon puute ja sivistyksellisten mahdollisuuksien rajallisuus oli ratkaistava ongelma. Siksi hän perusti Naisyhdistyksen ja varattomille tytöille koulun Porvooseen. Porvoolaisrouvien suomen kielen taitoa hän kohensi epävirallisen suomalaisen lukuseuran avulla.

 

Suomalainen sivistys kumpuaa nyt vuosikymmenten työn tuloksena tasa-arvoperustasta, jossa oikeus yhdenvertaiseen, laadukkaaseen koulutukseen ei riipu vanhempien varallisuudesta. Naiset ovat hyötyneet yleisen opintien avautumisesta kaikille sukupuolesta riippumatta ja tänään suomalaiset naiset ovat miehiä koulutetumpia.

 

Maksullisia yksityiskouluja varakkaiden perheiden lapsille ja nuorille on tänään maailma pullollaan. Koulutuksen eriarvoistuminen johtaa pian siihen, että vain rahalla saa opetuksen laatua ja maailma jakaantuu kahtia: puolet maailman lapsista ei opi edes perustaitoja. Pidetään kiinni siitä, että meidän koulutusmallimme ei rapaudu, viedään oppia maailmalle ja nautitaan kaikki lukemisen riemusta.

 

Merja-Hannele Vuohelainen

Demarinaisten toiminnanjohtaja