HDN: Tasa-arvo edellä EU-puheenjohtajuuteen

Ajankohtaista 21:46

Suomen EU-puheenjohtajakauden ja kansalaisvaikuttamisen teemat ovat mitä ajankohtaisimpia, kun kuulemme ja näemme, mitä maailmassa ja mitä demokratialle tapahtuu.

Miina Sillanpään ja kansalais-vaikuttamisen liputuspäivä 1.10. olikin mitä osunein ajankohta Naisjärjestöjen keskusliiton, NYTKIS ry:n ja Demarinaisten järjestämälle keskustelulle EU-puheenjohtajakauteen ja vaaleihin valmistautumisesta.

Tilaisuuden juonsi Helsingin Demarinaisten puheenjohtaja Maria Nyroos. Paneeliin osallistuivat myöhemmin mainittujen lisäksi kansanedustaja Juhana Vartiainen (Kok) ja NYTKIS ry:n hallituksenjäsen Anna Junger-Nordgren (RKP).

Tilaisuuden avannut eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen, joka on luotsannut tasa-arvoministerinäkin Suomen EU-puheenjohtajakautta, muistutti siitä, että tasa-arvon edistämiseksi on kyllä EU-tasolla keinoja, joita vodaan käyttää.
– Mutta vaikka perusta on olemassa ja olemme kansainvälisissä sitoumuksissa mukana, meillä on paljon työtä tehtävänä. Eriarvoisuus on tätä päivää päätöksenteossa ja puheissa, taustoitti Haatainen keskustelua.

– Myös mustia pilviä on taivaalla ja taka-askeleita otettu; samanlaisia painotuksia ja teemoja kuin Yhdysvalloissa on myös Euroopan maissa. Meidän on terhakoiduttava, avattava silmät, sillä myönteinen kehitys ei ole itsestäänselvä jatkumo.

– On pidettävä kiinni asioista, joita olemme saavuttaneet ja ymmärrettävä, että naisten ja lasten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, niistä emme tingi. Ne eivät pysy ja kehity itsestään uskomalla, että tietoisuus kasvaa. Ne vaativat poliittisilta toimijoilta aktiivista otetta kussakin yhteiskunnallisessa tilanteessa, ravisteli Haatainen.

Toivo on kuitenkin siinä, että pidämme asioita keskustelussa ja agendoilla, vaali- ja hallitusohjelmissa.

 

Tasa-arvokysymykset ja naisten asema EU:ssa

Tiedämme, että myös muut maat odottavat paljon Suomelta tasa-arvokysymyksissä -erityisesti sukupuolten tasa-arvo on tärkeää nostaa esille.

Tasa-arvo ja sen valtavirtaistaminen on keskeinen ja tärkeä asia sekä EU:n ulko- että sisäsuhteissa. Se vahvistaa sekä kansallista että EU:n tulevaisuutta ja turvallisuutta.

Se onkin saatava Suomen 2019 puheenjohtajakauden läpileikkaavaksi teemaksi, koko Euroopan ja maailman hyväksi.

Siihen, miten ja millaisin konkreettisin tavoittein asiassa edetään, näyttäisi olevan erilaisia painotuksia.

Panelistien puheenvuoroissa nousivat keskeisesti esille konkreettiset toimet muun muassa palkkaepätasa-arvon kitkemiseksi ja naisten työssäkäynnin ja työmarkkinoille osallistumisen esteiden poistamiseksi, esimerkkinä subjektiivinen päivähoito-oikeus.

Naisiin kohdistuvan väkivallan kitkeminen on kaikille tärkeää. Se on myös sekä taloudellinen että kaikkia yhteiskuntia koskettava kysymys. Tästäkin syystä se on  sopiva asia myös EU:n yhteiselle asialistalle.

Yhteinen agenda rakentuu pikkuhiljaa

Valmistelutyö puolueissa on vielä kesken ja yhteisymmärrystä etsitään ensi vuoden puolella suuressa valiokunnassa virkamiesvalmistelun pohjalta.

Puolueita edustaneiden panelistien mukaan on hyvin todennäköistä, että EU-puheenjohtajakauden ja vaalien asialistat ja tavoitteet ovat paljolti samoja niiden lähekkäisyyden vuoksi.

– Se millaista ohjelmaa viemme EU:ssa, mitä nostamme esiin, riippuu eduskuntavaalien tuloksesta. Suomen on otettava johto demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolustamisessa, kiteytti Haatainen.

Tuula Haatainen myös painotti sitä, että EU-puheenjohtajakauden teemat on joka tapauksessa saatava mahdollisimman nopeasti esille saman mielisten kanssa, jotta kukaan tai mikään taho ei ehdi viedä keskustelua syrjäpoluille.

Mikä kansalaisia kiinnostaa – vastataanko heidän arkisiin odotuksiinsa

Kansalaisjärjestöt valmistelevat omia tavoitteitaan ja suunnittelevat tilaisuuksia EU- ja tasa-arvotietoisuuden nostattamiseksi.

Naisjärjestöjen huolenaihe on, miten järjestöjen ja niiden jäsenten näkemykset saadaan aikaisempaa paremmin esille.  Myös naisten alhainen äänestysprosentti EU-vaaleissa huolettaa.

Eriarvoisuus on lisääntynyt, ja koko Euroopassa koetaan osattomuutta. Välinpitämättömyys on kasvanut, eivätkä ihmiset äänestä. Tarvitsemme yhteiskunnallista vakautta.  Sen olemme nähneet mm. Yhdysvalloissa ja Englannissa.

On pidettävä huoli tasa-arvoisesta yhteiskunnasta ja eriarvoisuuden kasvu on estettävä.  Tämä lienee myös yksi peruskysymys EU:n agendalle ja  vaaleissa.   Naisia on myös saatava ehdokkaiksi. Oma haasteensa on vaikea kieli, jota puhumme EU-asioissa.

Tavoitteiden on oltava ihmisten arjessa ja viesti on kirkastettava

Eeva Raevaara STM:n tasa-arvoyksiköstä painotti, että on tärkeää tarkastella tasa-arvoa kokonaisvaltaisesti koko EU:n toiminnassa ja sitä, miten sukupuolten tasa-arvo näkyy isoissa linjauksissa.

– Esimerkiksi 2020-strategian, Bekingin sopimuksen ja EIGEn sukupuolten tasa-arvoa mittaavien indikaattorien tulosten arviointi osuvat puheenjohtaja-kaudellemme ja ovat kesksisiä tasa-arvon kehityksen kannalta.

Raevaaran mainitsemat asiat ovat luonnollissesti tärkeitä välineitä tasa-arvon kehittämisessä, mutta ne ovat jokseenkin vieraita ja epäkonkreettisia asioita kansalaisille.

Tasa-arvon takapakki, sen edistäminen ja konkreettiset tavoitteet onkin tuotava asialistalle ja äänestäjien tietoon.

– Keskeistä olisi saada kunnollinen, vahva EU:n tasa-arvostrategia, toisin kuin viime kaudella. Myös rahaa sen toteuttamiseen tarvitaan EU-budjetissa. Näistä olisi hyvä tuki monelle maalle, näkee Naisjärjestöjen keskusliiton toiminnanjohtaja Terhi Heinilä.

Hän myös vaatii naisten ääntä kuuluviin ja sanoo, että naisjärjestöjä kuullaan valitettavan vähän puheenjohtajakausien valmisteluissa.

– Järjestämme keväällä 2019 hankkeen ”onko EU myös naisten”. Direktiivi kiintiöistä EU:ssa olisi tarpeellinen. Esimerkiksi Suomesta ei ole ollut koskaan naiskomissaaria, muistuttaa Heinilä.

Eurooppanaiset puolestaan perää konkretiaa puheenjohtajakauden ja vaalien tavoitteisiin: subjektiivinen oikeus päivähoitoon, naisten aseman parantaminen työmarkkinoilla, talousarvioiden sukupuolivaikutusten arviointi ja sen tuomat faktat esiin, naisten taloudellisen aseman kohentaminen ja palkkatasa-arvo kuntoon, listaa puheenjohtaja Auni-Marja Vilavaara.

Suomen EU-puheenjohtajakausi ja siihen valmistutuminen on oiva tilaisuus yhteistyöhön yli puolue-, järjestö- ja muiden yhteiskunnallisten rajojen.

Tulossa on varsin vilkas ja tasa-arvotäyteinen valmistautuminen ja mahdollisuuksia osallistumiseen tarjoavat ainakin sekä poliittiset että naisjärjestöt.

– Vain yhdessä, sukupuoleen katsomatta voimme parantaa tasa-arvoa, kiteytti tilaisuus Eläinmuseossa maanantaina.

 

Jutun kokosi Päivikki Kumpulainen