Helsingin Demarinaiset: Lasten oikeuksista pitää puhua ja lasten tilanne tuoda näkyväksi

Ajankohtaista 00:41


YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tärkein tavoite on perusoikeuksien – terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan takaaminen kaikille lapsille.

Lapsen oikeuksien päivänä CMI:n asiantuntija Hussein al-Taee, kansanedustaja Pilvi Torsti ja Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntija Eveliina Viitanen keskustelivat Helsingin Demarinaisten tilaisuudessa kotoisasti sukkasillaan TSL-Helsingin tanssistudiossa lasten oikeuksien tilasta maailmassa ja Suomessa. Tilaisuuden juonsi poliitikko Tiina Rytky.

Kansainvälisesti lasten ja tyttöjen tilanne Suomessa on hyvä, joten saattaa tuntua jopa epäoikeudenmukaiselta puhua maailmalla konfliktin ja sodan keskellä elävien tai erilaisissa kulttuureissa ja elintasoiltaan erilaisissa maanosissa ja maissa elävien lasten ja suomalaisten lasten tilanteesta yhtä aikaa.

On kuitenkin ymmärrettävä, että jokainen lapsi elää tässä ajassa ja yhteiskunnassa, ja jokaisen oma kokemus kumpuaa siitä – joten ongelmat ja haasteet on aina pohdittava ja ratkaistava kussakin kontekstissa ja todellisuudessa.

Hussein al-Taee huomauttaakin, että keskustelua ei pidä karttaa. Lasten oikeuksista eri puolilla maailmaa voi ja pitää puhua yhtä aikaa.

Kysymykseen siitä, ovatko kansainväliset sopimukset ja velvoitteet sekä niiden valvonta lapsen ja tyttöjen oikeuksien osalta riittävällä tasolla Hussein al-Taee vastaa, että sopimukset sinänsä ovat hyviä, mutta sopimusten noudattaminen ja valvonta ei toimi.

– Sopimuksia ja ihmisoikeuksia poljetaan eri tahojen toimesta. Tästä kertoo se, että joka kuudes lapsi eli noin 350 miljoonaa lasta elää sotatoimialueilla. Määrä on viime vuosikymmeninä noussut räjähdysmäisesti.

Al-Taee painottaa, että niiden ihmisten, jotka valitsemme päättäjiksi, on oltava rohkeita ja sanottava ja toimittava niin, että sopimuksista pidetään kiinni. Myös Suomella ja EU:lla on tässä asiassa tehtävää.

Pilvi Torsti sanoo, että faktat osoittavat, että lasten tilanne yleisesti ottaen maailmassa on kohentunut. Esimerkiksi vuosituhat tavoitteet onnistuivat koulutuksessa ja tyttöjen asema on siinä suhteessa parantunut paljon. Ongelmallinen ja surullinen tilanne on kuitenkin sodan keskellä olevilla lapsia.

Myös Eveliina Viitanen Pelastakaa Lapset ry:stä näkee, että lasten tilanne ja oikeudet ovat yleisesti ottaen parantuneet.
– Lapsista ja lasten asioista puhutaan nykyään, niitä tuodaan näkyväksi ja lapsi saa olla lapsi.

Myös Suomessa lasten oikeuksissa on kuitenkin paljon epäkohtia. Lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila on puhunut jopa hyvinvointivaltion alisuoriutumisen tilasta.

Kurttila on ollut erittäin huolestunut lasten ja perheiden hyvinvoinnista Suomessa ja kirjoittaa, että Suomi vaatii päivityksen, jolla päästään kansallisiin linjauksiin, jotka toteutuvat kaikkien lapsien ja perheiden kohdalla kaikissa kunnissa ja kaikissa kaupungeissa.

Kurttilan mukaan päätösten sekavuus, ristiriitaisuus ja yhtenäisen lapsipolitiikan puute näkyy huolestuttavalla tavalla esimerkiksi lastensuojelussa ja lasten ja nuorten lisääntyvinä mielenterveysongelmina.

Epäkohtien lista on Suomessa pitkä ja kehityssuunta lapsen oikeuksissa huolestuttava. Kun uutisointia ja keskustelua seuraa ovat otsikoissa perheväkivalta, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen heikennykset, palveluiden rajaaminen ja saatavuus, eriarvoisuuden kasvu, lapsiperheköyhyden lisääntyminen,  koulu- ja muu kiusaaminen ja lasten syrjäytyminen, lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ja  lastensuojelutapaukset ovat lisääntyneet. Myös lähipalvelut ovat uhattuina,  perhevapaauudistusta ei saada aikaan jne. Ongelma on myös, että lasten oikeuksiin liittyvät asiat pirstaloituvat eri hallinnonaloille.

Keskeiseksi ratkaisuksi alan asiantuntijat ovat esittäneet kansallista lapsistrategiaa ja lapsivaikutusten arviointia kaikessa yhteiskunnan päätöksenteossa.  Myös YK on tämän puutteesta huomauttanut Suomea. Strategiaa ryhdyttiinkin keväällä valmistelemaan.

Hussein al-Taee näkee, että lapsistrategia on kiinnostava nosto, mutta sillä ei välttämättä ratkaista ongelmia. Hän korostaa, että ratkaisuja pitää katsoa erityisesti lapsesta ja lapsen yhteisöistä käsin.
– Lapsia ja ongelmien ratkaisuja ei pitäisi institutionalisoida strategioilla ja lailla. On tärkeää esimerkiksi se, miten lapsi kokee yhteisönsä ja miten häntä kohdellaan omassa ”kyläyhteisössään”.

Myös Pilvi Torsti  muistuttaa siitä, että yhteisön merkitys on tärkeä ja ottaa esimerkin ajamastaan lähikoulualoitteesta.  Lähikouluperiaatteella tarkoitetaan sitä, että päivähoitopaikat jaettaisiin noudattaen samoja oppilaaksiottoalueita kuin perusopetuksessa tehdään.

– Tavoitteena on, että kaikilla lapsilla on vahva lähikoulupolku, joka alkaa varhaiskasvatuksesta ja päättyy toiselle asteelle. Koulupolku tukee lasten ja nuorten tasa-arvoista koulutusta, sanoo Torsti.

Torsti ja Viitanen näkevät lapsistrategian toiminta-asiakirjana, jolla lapsi nostetaan keskiöön ja jonka avulla saadaan parempi käsitys siitä, mihin pitäisi saada korjausta ja puuttua. Viitanen nostaa esille esimerkiksi lapsiköyhyyden, sen syiden esiin nostamisen ja syihin puutumisen.

Päivikki Kumpulainen