Helsingin Demarinaiset: Ovatko oikeusvaltio ja perusoikeudet uhattuna Euroopassa ja Suomessa?

Ajankohtaista 13:28

 

Presidenttiehdokas Tuula Haatainen ja professori Jukka Kekkonen keskustelivat Helsingin Demarinaisten Rauhankahvilassa 17. tammikuuta oikeusvaltion ja perusoikeuksien tilasta.

Tämäkin Rauhankahvila veti viinikellarillisen kuulijoita ja keskustelijoita.

Luottamus oikeusvaltioon ja sen toimivuuteen, demokratiaan, hallintoon, perus- ja ihmisoikeuksien ja tasa-arvon kehitykseen sekä turvallisuuteen on ollut erityisesti Suomessa vahva.

Sekä Tuula Haataiselle että Jukka Kekkoselle oikeusvaltio on ydinkysymys rauhan ja yhteiskuntien sovun turvaamisessa. Oikeusvaltiota, sopua ja rauhaa ei voi olla ilman demokratiaa.

Tilanne ei ole Euroopassa eikä Suomessakaan erityisen hyvä. Puolassa ja Turkissa suunta on todella huolestuttava.
– Epätasa-arvo ja yhteiskunnan polarisaatio vaikuttavat siihen, että oikeusvaltion toimintaedellytykset joutuvat uhanalaisiksi. Meillä on paljon esimerkkejä 20- ja 30-luvuilta oikeushistoriassa tästä, muistuttaa Jukka Kekkonen.

Demokratiavaje on kasvanut erityisesti arabikevään 2011 jälkeen. Se on johtanut poliittisen kentän uudelleen organisoitumiseen ja äärioikeiston nousuun sekä eliitin vastaisuuteen myös Euroopassa. Taustalla ovat eriarvoistuminen ja taloudelliset ongelmat sekä yleinen polarisaatio.

Tuula Haatainen muistuttaa siitä, että Euroopassa on sisäsyntyisiä uhkatekijöitä: Ääriajattelu on noussut, nationalismi lisääntynyt, kaikki olemme kärsineet taantumasta. Etelä-Euroopan maissa, myös meillä, kärsitään nuorisotyöttömyydestä. Iäkkäimmiltä ihmisiltä leikataan. Väestöryhmät joihin leikkaukset kohdentuvat, laajenee.
– Sosiaalinen Eurooppa ja sen kehittäminen on ykköskysymyksiä, näkee Haatainen.

– Jos luottamuksensa menettäneitä ihmisiä on paljon, siitä syntyy pohja populismille ja ääriliikkeille. Me emme ole turvassa, myöskään Suomessa tältä kehitykseltä. Presidentin täytyy kantaa suurta huolta ja tuoda esille sitä, että kansakunta pysyy eheänä ja että pitää ennalta ehkäistä kriisejä ja muuta levottomuutta.

– Näistä syistä olen nostanut laajan turvallisuuskäsityksen ja feministisen politiikan Nato- ja sotaretoriikan rinnalle presidentin vaaleissa, kiteyttää Haatainen.

Demokratian vaaliminen ja Haataisen esiin nostamat kysymykset syvällisesti ajateltuna ja ymmärrettynä, muutenkin kuin muodollisena juridisena tasa-arvona, ovat aivan Kekkosen mukaan keskeisiä oikeusvaltion toimivuuden kannalta.

– Juristeilla on taipumus ajatella, että jos meillä on hyvä perustuslaki, niin tilanne on hyvä. Jos yhteiskunnan kehitys kuitenkin menee aivan toiseen suuntaan, eivät hyvät pykälätkään voi toimia. Jos tulee talousromahdus, ei sosiaaliturva voi toimia, jos epätasa-arvo repeää, eivät ihmiset ole välttämättä tasa-arvoisia lain edessä, muistuttaa Kekkonen.

Olennaista on se, miten eri ihmisryhmiä kohdellaan. Haataista huolestuttaa se, että myös Suomessa näemme eriarvoisuuskehityksen.
– Meillä on noin 70000 nuorta syrjäytymisuhan alla. Nämä nuoret ovat kyllä löydettävissä, ja heidät pitää saada kiinni yhteiskuntaan, jotta heidän luottamuksensa palautuu. Suomi on saanut YK:lta huomautuksia ja velvoitteita siitä, että meillä elää ihmisiä köyhyysrajan alapuolella. Myös meillä on maahan muuttaneita nuoria, jotka kohtaavat syrjintää, heidän koulutuspolkuihinsa pitää kiinnittää huomiota ja satsata.

Kekkonen kiinnittää Haataisen esiin nostamien asioiden lisäksi huomion keskiluokkamme ahdinkoon. Sen suhteellinen ja absoluuttinen osuus vähenee. Lapset eivät pääse enää vanhempiensa statukseen, ja ylemmäksi nousee vähemmän kuin aiemmin.

– Keskiluokka on vakaan demokratian edellytys. Presidentti Urho Kekkonen totesi jo aikoinaan, että pitää luoda keskiluokka, jonka elämä on suhteellisen turvallista. Keskiluokan mureneminen, joka alkoi Yhdysvalloissa ja Englannissa jo 70- ja 80-luvuilla, on huono asia, näkee professori.

 

Oikeus taipuu ideologioiden alla

Mielenkiintoista on, että vasemmistopuolueet pitivät 70-80 -luvuilla perustuslakia uudistusten jarruna. Nyt siitä on tullut mörkö oikeistolle. Perustuslain vähättely on vaarallinen asia. Jukka Kekkonen nostaa pari esimerkkiä Suomesta.

– Meillä on melkein perustuslakia tärkeämpi perustuslaki, hallitusohjelma. Se juostaan kasaan ennen hallitusneuvotteluja ja sen sisältämät uudistukset ovat todellisuudessa ideologisia. Esimerkkinä Kekkonen mainitsee soten ja sen mitä yliopistojen ja koulutuksen kentillä tapahtuu.

Pitäisi keskustella ideologioista, ja katsoa yhteiskunnallisten ilmiöiden ylisukupolvisia ja pidempiä näköaloja ja vaikutuksia. Ennen oli parlamentaarisia komiteoita, joissa avattiin yhteisesti arvot. Nyt esitetään yhtä yhteistä vaihtoehtoa, kritisoi Jukka Kekkonen.

– Uskallan myös yliopiston professorina sanoa, että varsinkaan tämä nykyhallitus ei arvosta tutkijoiden työtä riittävästi tai lainkaan. Tulee esiin lipsahduksia ja sanankäyttöä, joka jää elämään. Näillä Kekkonen on viitannut aiemmin ”kaikenlaisiin dosentteihin” ja ”perustuslakiin törmämiseen”.

Haataista huolestuttaa se, että asioiden ja lakien valmisteluun on tullut piirteitä siitä, että aletaan kovakätisesti ohjata asioita jo valmistelussa.
– Virkamiesvalmistelun on oltava sellaista, että virkamies pysyy esittelemään asian rehellisin mielin.

Myöskään tutkittua tietoa ei käytetä eivätkä kaikki päättäjät osaa sitä hakea. Haatainen kaipaa enemmän keskusteluja tutkijoiden kanssa ja peräänkuuluttaa laajempaa tutkimustiedon välittämistä, jotta syntyy kokonaisvaltainen kuva, mihin yhteiskunta on menossa.
– Think tankit ovat hyviä, mutta tarvetta enemmälle on, sanoo hän.

Kekkonen on samoilla linjoilla. Saksassa tiedeakatemiasta on tehty virallinen tiedeneuvonantaja. Suomessakin tarvittaisiin uusia avauksia.
– Kannatan lämpimästi uusia kohtaamispaikkoja, mutta myös yliopistojen on katsottavat peiliin. Tutkijoita ei paljon kiinnosta tulla norsunluutornin ulkopuolelle. Itse koen yhteiskunnallisen keskustelun velvollisuudekseni, hän sanoo.

Päivikki Kumpulainen

Tilaisuus järjestettiin Helsingin Demarinaisten, Eira-Helsinki-Eteläisen ja Vanhankaupungin Demareiden yhteistyönä.