Helsingin Demarinaiset: Rohkea feministi voimaannuttaa maahanmuuttajanaisia

Ajankohtaista 01:09

 

 

Bahar Mozaffari tulee vastaan työpaikkansa avaraan aulaan ja toivottaa lämpimästi tervetulleeksi.

Omniassa koulutussuunnittelijana työskentelevä Mozaffari vaikuttaa iloiselta ja onnelliselta ihmiseltä. Se on myös määrätietoisen yrittämisen ja monen vastoinkäymisen voittamisen tulos.

Iranilaissyntyinen ekonomi Mozaffari tuli pienen poikansa kanssa vuonna 2006 Turkista kiintiöpakolaisena Espooseen. Vuonna 2017 hänet valittiin vuoden pakolaisnaiseksi Suomessa.

 

Alku Suomessa oli vaikea. Vieraassa kulttuurissa hän kohtasi paljon uutta. Elämä oli saatava järjestykseen, oli opittava maan kieli ja kyettävä hallitsemaan monet asiat sosiaalisen verkoston puuttuessa.

– Opiskelin suomen kieltä oma-aloitteisesti kesäyliopiston kursseilla ja myöhemmin työvoimapoliittisilla kielikursseilla. Osallistuin myös vapaaehtoistoimintaan kaupungin ja järjestöjen tarjoamissa ryhmissä, jotta samalla tutustuisin suomalaiseen työkulttuuriin.
–  Vuoteen 2009 saakka tein kaikenlaista keikkatyötä, maalasin tauluja ravintoloille, pidin jopa oman taidenäyttelyn. Kolme vuotta hain aktiivisesti ja kiihkeästi työtä, muutaman kuukauden aikana yli 200 paikkaa.

Bahar Mozaffari kertoo myös avoimesti, miten tietämätön hän oli suomalaisesta yhteiskunnasta ja toisaalta siitä, miten hän oli oman erilaisen kulttuurinsa kasvatti. Uusi kulttuuri oli vieras ja epätoivokin valtasi joskus, sillä seinä tuntui olevan vastassa vähän joka puolella. Nämä kokemukset osaltaan ovat tehneet hänestä vahvan osaajan maahanmuuttajien kysymyksissä.

– Konkreettinen esimerkki on, että minun piti opetella katsomaan työkavereita ja asiakkaita silmiin kohdatessamme ja palvellessani heitä.  Se oli vaikeaa, sillä iranilaisena naisena silmiin katsominen on todella epäkohteliasta, se jopa koetaan seksuaaliseksi viestiksi. Työssäni Suomessa se oli kuitenkin välttämätöntä ja se vaikutti asioiden käsittelyyn ja hoitamiseen.

Tällä Mozaffari viittaa siihen, miten tärkeää identiteetin uudelleenrakentaminen maahanmuuttajanaiselle on.

 

”Olen feministi. Isäni oli ensimmäinen feministi elämässäni.”

 

Bahar Mozaffari kertoo painokkaasti olevansa radikaali feministi. Esimerkki on isältä, joka taisteli naisten oikeuksien puolesta Iranissa. Hän korostaa, että tasa-arvo ei toteudu vielä missään ja että naisina tarvitsemme subjektin aseman, emme voi olla vain objekteja.

– Me Too -kampanja on ollut minulle todella voimaannuttava. Olen saanut siitä lisää rohkeutta puhua asioista avoimesti, hän lisää ja täsmentää vielä feminismiään.
– Tavoitteeni on paremman ja oikeudenmukaisemman rauhan maailman luominen. Siinä maailmassa ihmisen rationaalinen ja sosiaalinen olemus voi toteutua täysipainoisesti, sillä tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja rauha kulkevat käsikädessä.
– Minun feminismini on kaikkien tasa-arvoa. Mutta koska olen nainen, toimin ennen kaikkea naisten syrjinnän poistamisen puolesta, hän painottaa.

Bahar Mozaffari toimi myös Iranissa aktiivisesti naisten aseman parantamiseksi. Iranin hallitus kuitenkin katsoi, että se on hallituksen vastaista toimintaa.
– Tästä syystä minäkin jouduin pakenemaan maastani. En ole sinne voinut palata, mutta kuuntelemme naisia, jotka sieltä tulevat ja yritämme myös välittää tietoa iranilaisnaisille naisten asemasta Suomessa. Siellä on paljon naisia, jotka hakevat aktiivisesti tällaista tietoa, korostaa Mozaffari.
– Olen toiveikas, sillä Iranissa naisilla on oikeus äänestää ja osallistua politiikkaan. Myös yhä useammat perheet ajattelevat, että naisten pitää voida kouluttautua. Käytännössä naiset kuitenkin usein puolustavat ja edistävät miesten asemaa, koska Iranissa naiset edelleen elävät alistettuina ja vailla todellista valtaa.
– Mies asettuu naisen yläpuolelle laissa, uskonnossa ja kulttuurissa eikä naisten ja miesten tietoja, taitoa ja työtä arvosteta samalla tavalla, hän tiivistää.

Lähestymme Suomen kotoutumispolitiikkaa Baharin omien kokemusten kautta. Kun hän tuli Suomeen, viranomaiset neuvoivat häntä antamaan aikaa itselleen ja hoitamaan lasta kotona.

– En voinut ilmoittautua työnhakijaksi, koska minun piti hoitaa lasta kotona.  Minua suorastaan ärsytti se, että Suomessa neuvottiin tällä tavoin naista, joka pakeni maasta, jossa halusi osallistua yhteiskuntaan, mutta joka katsoo, että lapsi kuuluu vain äidin syliin ensimmäiset vuotensa.

Bahar Mozaffari etsi itse pojalleen päivähoitopaikan kyselemällä ympäristönsä päiväkodeista. Asiat alkoivat pikkuhiljaa rullata ja hän pääsi töihin vuonna 2009 Uudenmaan TE- toimistoon. Siellä hän työskenteli pakolaiskysymyksissä kotoutumisasioiden asiantuntijana erilaisilla taustoilla olevien maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa.

 

”Maahanmuuttajanaisia pitää voimaannuttaa.

Tärkeintä siinä on identiteetin uudelleen rakentaminen.”

 

Kotouttamistyön ja -suunnitelmien pitää olla asiakkaan tarpeita palvelevaa. Erityisesti EU:n ulkopuolelta tulevilla pitää olla mahdollisuus tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan ja saada siitä riittävästi tietoa omalla äidinkielellään.

Bahar Mozaffari tietää kokemuksesta sen, että viranomaisilla ei ole tähän riittävästi resursseja. Hän kuitenkin pitää välttämättömänä erityisesti maahanmuuttajanaisten voimaannuttamista. Siinä ehdottomasti tärkeintä on identiteetin uudelleen rakentaminen, muuttaminen, sanoo hän ja valaisee asiaa esimerkeillä.
– Monet eivät edes tiedä, miksi sosiaalityöntekijä lähettää heidät TE-toimistoon. He eivät välttämättä ymmärrä, että ovat samalla ilmoittautuneet työnhakijoiksi. Asioita mutkistaa se, että käsitykset omasta kulttuurista ja roolista heijastuvat edelleen heidän elämäänsä.
– Olen huolissani siitä, miten käy tulevien sukupolvien, jos samalla naisidentiteetillä kasvatetaan omat lapset. Maahanmuuttajille pitää kertoa erityisesti naisten oikeuksista Suomessa, siitä että nainen saa päättää omista asioistaan, ja että isät voivat myös hoitaa lapsiaan kotona, ja monesta muusta asiasta.

 

”Voimaannuttamisen prosessissa syntyy keskinäinen luottamus.

Se vapauttaa naisten ajattelua ja resursseja pohtia omaa tilaansa ja identiteettiään.”

 

Voimaannuttamisen ideaa kehitelleen Mozaffarin mukaan se tulisi tehdä yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja TE-toimistojen, järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyönä. Lisäksi maahanmuuttajanaisten pitää itse olla aktiivisesti mukana rakennustalkoissa. Se hyödyttäisi sekä maahanmuuttajia että suomalaista yhteiskuntaa.
– Voimaannuttaminen pitää saada lakiperustaiseksi ja valtavirtaistaa eri toimintoihin, muuten emme voi velvoittaa yhteiskuntaa emmekä maahanmuuttajia itseään tähän työhön, perustelee Mozaffari.
– Olen yrittänyt viedä asiaa eteenpäin. Esimerkiksi työssäni TE-toimistossa sekä ELY-keskuksessa olin aktiivisesti mukana kotoutumispalveluiden kehittämisprosessissa. Pidin myös lukuisia esityksiä erilaisissa tilaisuuksissa, joissa pyrin ottamaan asian esille.

Bahar Mozaffari vetää vapaaehtoisena kotouttamisvalmennuskursseja WILPF-järjestössä. Hän on kehittänyt menetelmää, jonka avulla jokainen tutustuu itseensä kertomalla itsestään erilaisten kysymysten, kotitehtävien ja keskustelun avulla.
– Tässä prosessissa syntyy keskinäinen luottamus ja se vapauttaa naisten ajattelua ja resursseja pohtia omaa tilaansa ja identiteettiään. Kannustavana esimerkkinä iranilaisnaisille ovat kursseilla toimineet myös suomalaiset naiset, jotka ovat valaisseet heille suomalaisen naisen aseman kehittymistä ja historiaa, iloitsee Mozaffari.

 

Päivikki Kumpulainen

 

Bahar Mozaffari on aktiivinen toimija: Hän on WILPF:n (The Women’s International League for Peace and Freedom) Suomen osaston hallituksen jäsen, suunnittelija ja kouluttaja, Monika Naisten hallituksen puheenjohtaja sekä Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen jäsen ja Kansanvalistusseuran neuvoston jäsen 1.1.2018 alkaen ja mukana kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa. Mozaffari toimii aktiivisesti myös poikansa koulun vanhempainneuvostossa ja on sen johtokunnan jäsen.