Lapsen oikeudet puhuttivat – ne ovat jääneet sivurooliin

Ajankohtaista 20:31

Lapsen oikeuksien sopimus toteutuu vielä 25 vuotta sen ratifioimisen jälkeen huonosti Suomessa. Lapsia koskevan tai lapsiin vaikuttavan lainsäädännön valmistelussa lapsen oikeuksien näkökulma on jäänytsivurooliin.

kusu141116a_jgp

Tähän tulokseen tultiin 14.11. Helsingin Demarinaisten tilaisuudessa, jossa puhuivat Helsingin Demarinaisten puheenjohtaja, erityisopettaja Karita Toijonen ja lapsioikeusjuristi Helsingin opetuslautakunnan jäsen Johanna Laisaari.

Karkein esimerkki tästä on subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen. Mutta muitakin löytyy. Oikeus maksuttomaan perusopetukseen ei toteudu kaikkialla Suomessa, sillä monia koulunkäynnin kannalta välttämättömiä asioita joudutaan kustantamaan itse.

Uusi perusopetuslaki ottaa huomioon ympäristön ja yhteiskunnan muutoksen vaatimukset oppisisällöissä ja opetuksessa. Mielenkiintoista on nähdä, miten kouluissa, uudistuksen käytännöissä pystytään toteuttamaanperusoikeudet vaikkapadigitalisaatioon liittyen.

Punainen lanka on, että oppiainerajat eivät ole enää tiukkoja ja että opitaan kokonaisuuksia. Eri oppiaineet ja niiden opettajat tekevät yhteistyötä. Myösoppilaat ja vanhemmattulevat mukaan, kun opetusta suunnitellaan. Vähitellen edetään monialaiseen oppimiseen.

Lapsen etu tärkein – tarvitsemme tietoa sekä oppimista toinen toisiltamme

Vaikka kasvatusvastuu onkin vanhemmilla, varhaiskasvatuksella ja koululla on siinä iso rooli. Nopeasti muuttuvassa Suomessa,perheissä, kasvatusympäristössä ja lainsäädännön uudistuksissa tarvitsemme tietoa, vuoropuhelua ja ennen kaikkea yhteistä ymmärrystä siitä, mikä on parasta lapsillemme – lapsen etu!

Vuoropuhelu, verkottuminen ja kohtaamiset -avoin keskustelu tavoitteista, tarpeista ja mahdollisista ongelmista myös eri kulttuureista olevien ja tulevien välillä on välttämätöntä ja tärkeää. Tämä olikin tilaisuuden yksi keskeinen tavoite.

Ainakin avointa keskustelua syntyi. Siinä liikuttiin perusoikeusperiaatteesta aina yksittäisiin kysymyksiin, kuten oikeuteen saada tulkkausta ja kielen ja uskonnon opetusta sekä koulukyyditystä, ryhmäkokoihin ja niiden vaikutuksin sekä mahdollisuuksiin käyttää tietotekniikkaa.

Suomi kansainvälistyy vauhdilla. Se tuo uusia vaatimuksia myös varhaiskasvatukselle ja koululle. Päiväkodeissamme ja kouluissamme on kymmeniä eri kieliä puhuvia ja kymmeniin eri uskontokuntiin kuuluvia lapsia eri kulttuureista. siis myös kasvatusajattelussa on eri lähtökohtia ja piirteitä.

  • Vuoropuhelu ja kohtaamiset ovat paras tapa meille kaikille lähestyä ja käsitellä näitä asioita – oppia toinen toisiltamme. Vain niin löydämme yhteisen ymmärryksen asioista, totesiKarita Toijonen.

Esimerkiksiperusopetuslain muutos vaikuttaa kodin ja koulun yhteistyöhön. Uudistuksen myötä eri oppiaineet toimivat entistä enemmän yhteistyössä, ja oppiainerajoja hälvennetään sekä korostetaan oppimiskokonaisuuksia.

  • Lasten, vanhempien, huoltajien ja opettajien yhteistyö on oppilaskohtaisten oppimistavoitteiden laadinnassa ja niiden toteutumisessa avain asia, korosti Toijonen.

Päättäjiä ja virkamiehiä koulutettava lapsen oikeuksista

Lapsen oikeuksista puhunutJohanna Laisaarioli hyvin huolestunut siitä, että lasten ihmisoikeussopimuksen sisällöstä ei joko välitetä tai siihen ei ole tutustuttu.

  • Päättäjien ja virkamiesten kouluttaminen asiassa on välttämätöntä. Lasten oikeuksien sopimuksen tehokas toteutuminen edellyttää kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja tavoitteellista työtä sekä kansallisella että kunnallisella tasolla, Laisaari painotti.

Laisaari myös nosti esille mielenkiintoisia yksityiskohtia sopimuksen rikkomisesta. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen oli lapsenoikeuksien vastainen ja varsinainen moka. Siitä tulemme saamaan sapiskaa, hän muistutti.

Kysymys on myös siitä, että lapsille ja nuorille tarkoitettujen palveluiden tuottamiseen osoitetaan riittävästi rahaa. Myös talousarvioita pitää seurata lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta.

Korjattavaa Suomella olisi myös lasten kuulemisessa. Nyt lasten ja lapsiryhmien tahto jätetään monesti huomiotta esimerkiksi koulujen lakkautuspäätöksiä tehdessä tai lasten ja nuorten palveluja suunniteltaessa.

  • Lapsia pitää aina kuulla heitä koskevissa asioissa heidän ikänsä ja kehitystasonsa mukaan. Myös tässä asiassa viranomaisia pitää kouluttaa, muistutti Laisaari.

Päivikki Kumpulainen