Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää entistä varhaisempaa puuttumista

Julkilausumat, Politiikka 21:00

10.4.2010 julkilausuma, Keski-Suomen Demarinaiset, piirikokous

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja vaikeutuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Psyykkiset ongelmat ovat yllättävän yleisiä jo alle kouluikäisillä lapsilla. Viidesosa suomalaisista nuorista sairastaa masennusta. Noin viisi prosenttia ikäluokasta tarvitsee erikoissairaanhoidon tasoista apua ongelmiinsa. Vaikuttaakin siltä, että ongelmat kasautuvat ja ovat moninaisempia. Myös eriarvoisuus kasvaa.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää entistä varhaisempaa puuttumista sekä ennaltaehkäisevää toimintaa peruspalvelujen saatavuudessa alueittain tasa-arvoisella tavalla. Vaikka päävastuu lasten kasvusta on lasten vanhemmilla, tulee yhteiskunnan luoda toimintamallit, jotka tukevat vanhempien kasvatustehtävää sekä mahdollistaa varhaisen avun sitä tarvitseville.

Keski-Suomen Demarinaiset haluavat kiinnittää päättäjien huomion lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseen. Toimiva lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen edellyttää neuvolatyön, oppilas- ja opiskelijahuollon sekä lastensuojelun riittävää resursointia ja sujuvaa moniammatillista yhteistyötä. Niiden avulla on mahdollista välttyä kalliilta korjaavilta toimenpiteiltä.

Koulupsykologien sekä kuraattorien saatavuus tulee toteutua yhdenvertaisesti paikkakunta- sekä koulukohtaisesti. Perusopetuksen parhaillaan muutoksen alla olevissa tavoitteissa tulee korostaa kansalaiskasvatuksen tavoitteita sekä ajatusta koulusta toimintaympäristönä, jossa turvataan lapsille ja nuorille mahdollisuus tasapainoiseen elämään ja hyvinvointiin. Tiedollisten ja taidollisten painotusten lisäksi tulee kiinnittää huomiota persoonallisuuden, tunne- sekä sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Mediakasvatus, kansalaisvalmiudet, tasa-arvo, monikulttuurisuus sekä taito- ja taideaineet tulee huomioida merkityksellisinä hyvinvoinnin turvaamisessa.

Erityishuoli tytöistä

Suomalaiset tytöt kokevat terveydentilansa poikia heikommaksi. Tutkimusten mukaan tyttöjen mielenterveyshäiriöt ovat poikien häiriöitä yleisempiä. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan 18 prosenttia ilmoitti kärsivänsä keskivaikeasta tai vaikeasta masentuneisuudesta. Tyttöjen keskuudessa suurin kysyntä on erityisesti yläkouluikäisten tyttöjen psykiatrisen hoidon tarpeen lisääntymisestä.

Viiltely, päihteiden käyttö sekä muu itsetuhoinen käyttäytyminen on lisääntynyt. Kansainvälisen vertailuaineiston perusteella 15–24 –vuotiailla suomalaisilla tytöillä itsemurhakuolleisuus on Kiinan jälkeen toiseksi yleisintä maailmassa. Pojat ovat samassa sarjassa viidentenä.

Asenteet päihteisiin ovat höltyneet. Lukiolaiset tytöt suhtautuvat myös huumeisiin aikaisempaa myönteisemmin. Suomalaisilla tytöillä on myös muita pohjoismaalaisia ikätovereitaan alhaisempi itsetunto. Ainoastaan neljä prosenttia suomalaisista tytöistä on tutkimuksen mukaan tyytyväinen ulkonäköönsä. Jopa viidesosa tytöistä ja nuorista naisista kärsii jonkinasteisista syömishäiriöistä. Ulkonäköpaineita luovat visuaalistuneessa lasten ja nuorisokulttuurissa ikätoverit, oma äiti sekä media.

Tyttöjen pahoinvointi on aina inhimillinen kärsimys, mutta myös kansanterveydellinen ongelma. Lasten ja nuorten palvelujen tarjonta sekä tarve kohtaavat toisensa täysin riittämättömällä tavalla. Kokonaisuudessaan kriisiavun tarve on kasvanut ja jonot ovat pidentyneet useimmilla alueilla. Kokonaisuuden yhteensovittaminen ja vastuu yksittäisen lapsen tai nuoren hoidosta on hatara. Ongelmat näkyvät lastensuojelun asiakasmäärien kasvuna.  Keski-Suomen Demarinaisten piirikokouksessa luento-osuudessa käsiteltiin nuorten tyttöjen pahoinvointia. Luennoitsijana oli psykologi, psykologian tohtori Tarja Salokoski.

Lisätietoja: Tuula Peltonen, pj  050-5122156