Lastentarhanopettajien tarina Työväenmuseo Werstaalla

Ajankohtaista 13:13

Tampereella Työväenmuseo Werstaalla avattiin 3.4. mielenkiintoinen näyttely, Lastentarhanopettajien tarina, yhteistyössä Lastentarhanopettajaliiton kanssa ja osana liiton 100-vuotisjuhlavuotta. Näyttely valottaa mielenkiintoisella tavalla lasten hoidon ja varhaiskasvatuksen kehitystä Suomessa ja avaa toimintatapojen ja palvelujen tuottamisen kehittymistä yhä monipuolisemmaksi osaksi varhaiskasvatusta. Näyttely kuvaa myös lasten ja heidän parhaakseen työtä tekevien ammattilaisten taistelua alansa arvostuksesta ja palkkauksesta eri vuosikymmenillä.

 

Näyttely kertoo siitä, mitkä olivat lastentarhatoiminnan kasvatukselliset periaatteet ja tavoitteet. Esikuvina alkutaipaleella olivat saksalaiset toimintamallit ja lastentarhat oli tarkoitettu vähävaraisille perheille ja kasvatuksen periaatteina olivat kristillisyys ja hyväntekeväisyys. Lapset opetettiin työntekoon tyttöjen pestessä pyykkiä ja poikien puuhatessa puutarhassa. Ensin tulivat lastentarhat ja sitten neljä vuotta myöhemmin 1892 aloitettiin lastentarhanopettajien koulutus. Suomen Lastentarhanopettajien yhdistys perustettiin 1919.

 

Lastentarhatoiminnan aloittaessa juurtumistaan Suomeen sitä myös kiihkeästi vastustettiin. Arvovaltainen vastustaja oli myös J.W. Snellman (1806 – 1881), joka oli jäänyt leskeksi vaimonsa kuoltua synnytyksessä. Snellmannin sanoin: ” Lastentarha on jumalatonta toimintaa, joka romuttaa äidin ja lapsen suhteen.”

 

Näyttelyssä kävijä oppii myös sen, mistä tulee lasten suosiman Fröbelin palikat -yhtyeen nimi. Kirjaimellisesti Fröbelin kehittämistä lasten matemaattisia ja hahmottamisen taitoja edistävistä palikoista. Palikkaleikit ovat kestäneet hyvin aikaa, sillä edelleenkin ne kiinnostavat lapsia ja ovat hyviä oppimisen sekä leikin välineitä.

 

Uusi oivallus, vaikka tietenkin itsestään selvää on, että lasten leikit muuttuvat ja kuvaavat myös kunkin ikäluokan ajankohtaisia, yhteiskunnallisia olosuhteita ja tapahtumia. Näyttelyn esittelijä, projektitutkija, Jenni Ahto-Hakonen, totesi kertoessaan lasten leikeistä, että sota-aikana lasten perheleikeistä putosi pois poikien rooli, kun kaikki tytöt olivat sotaleskiä ja heillä oli kyllä lapsia, mutta ei aviomiehiä eikä lapsilla isiä.

 

Näyttelyyn voivat tutustua kaikki kiinnostuneet ja sopii kohteeksi myös perheille. Lapset voivat näyttelyssä vaikka leikkiä palikoilla tai pelata muistipeliä.

 

Kuva: Työväenmuseo Werstas

 

Tämä, yli 100-vuotista lasten varhaiskasvatuksen historiaa ja nykytilaa kuvaava näyttely kertoo hyvin, miksi on tärkeää varmistaa, että tulevaisuudessakin Suomessa on laadukas ja perheiden tarpeisiin vastaava lasten kasvatusta ja perheitä tukeva palvelujärjestelmä.  Lapsilla on oikeus omiin vanhempiinsa, mutta heillä on oikeus myös kasvaa ja oppia tasavertaisina yksilöinä riippumatta perheen taloudellisesta tai sosiaalisesta tilanteesta. Siksi Demarinaiset vaatii, että lasten oikeutta varhaiskasvatukseen ei saa rajata vanhempien elämäntilanteen perusteella. Lasten turvallinen kasvu on paras tae turvallisesta tulevaisuudesta meille jokaiselle.

Demarinaiset

Tuula Petäkoski-Hult,

Demarinaisten hallitus

Pirkanmaan Demarinaisten puheenjohtaja