Leena Harjula-Jalonen: Kansallinen tasa-arvostrategia on välttämätön

Ajankohtaista 13:43

Suomessa on pitkät perinteet tasa-arvon edistämisessä.  Yksi tärkeä tasa-arvoasioita edistävä taho on tasa-arvoasiain neuvottelukunta, joka on toiminut yli 40 vuotta. Lakisääteisten organisaatioiden lisäksi, Suomessa on laaja tasa-arvoasioita edistävä järjestökenttä, jossa on toimijoita moneen tasa-arvokysymykseen liittyen.

Toisaalta on valitettavaa, että enemmistö kansalaisista ei tiedä, mitä tarkoittaa sukupuolten välinen tasa-arvo. Tieto ei ole kulkeutunut ruohonjuuritasolle.  Tätä seikkaa vahvistaa myös se, että vain kuusitoista kuntaa on hyväksynyt Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan. Uudenmaan alueelta peruskirjan ovat hyväksyneet Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kerava.

Osallistuin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) järjestämiin tasa-arvopäiviin ja minulle muodostui edelleen sama vaikutelma kuin edellisistäkin tasa-arvopäivistä. Meillä on paljon ammatillista osaamista ja asiantuntevaa tahoa, jotka kokoontuvat yhteen pohtimaan tasa-arvokysymyksiä. Suurin osa heistä on pääkaupunkiseudulta.  Kuitenkin, kaiken tasa-arvopäivien osallistavien tapahtumien keskellä olen jäänyt pohtimaan tasa-arvon todellista vaikuttavuutta ja päämääriä. Päälimäiseksi nousee huoli siitä, josko koskaan pääsemme sukupuolten tasa-arvoasioissa toivottuun optimaaliseen tulokseen.

Tarvitsemme kansallisen tasa-arvostrategian, jossa on selvät strategiset päämäärät, tavoitteet, keinot ja mittarit, joilla toteutumista mitataan. Näin toimien Suomi saa ryhtiä ja vaikuttavuutta sukupuolten tasa-arvon toteuttamiseen. Strateginen työ on tehtävä parlamentaarisesti ja Suomen hallituksen taholta. On selvää, että yhteiskunnalliset muutokset eivät tapahdu hetkessä, mutta liikkeelle on lähdettävä muutamalla strategisella kärkihankkeella. Tämän hetkinen huoli on sote- ja maakuntauudistuksesta, joissa sukupuolivaikutusten arviointi on myös tehtävä. Kuka ottaa vastuun?

Mikäli Suomessa olisi kansallinen tasa-arvostrategia olisi kilpailukykysopimusta solmittaessa jouduttu lain turvin arvioimaan sukupuolivaikutukset. Kaikki tietävät, että naiset olivat häviäjät. Toisaalta herää kysymys, kuka tai mikä taho tekee sukupuolivaikutusten arvioinnit maakuntauudistuksen yhteydessä.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma vuosille 2016 – 2019 edistää yhteiskunnallisella päätöksenteolla sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kiitettävää on, että hallitus on viimein tuonut esiin sukupuolen tasa-arvon edistämisen liikunnassa. Toisinsanoin, ohjataan liikuntapaikkojen rakentamista molemmat sukupuolet huomioon ottavaksi. Sukupuolten välinen tasa-arvo on huomioitava myös liikuntajärjestöjen yleis- ja valtionavustusten myöntökriteereissä.

Kunnallisella tasolla sukupuolten välinen tasa-arvo tulee kirjata kuntastrategiaan. Sinne on kirjattava myös strategiset painopisteet. Tasa-arvo tulee näkyä myös talousarviossa, toiminnan- ja talouden ohjauksessa sekä tasa-arvon toteutumista seuraavissa mittareissa ja arvioinneissa. Kunnallisten palveluiden sukupuolivaikutusten arvioinnit tulee  tehdä. Muilla keinoilla ei ole laadullista ja hyväksyttävää lopputulosta.

Kansallista tasa-arvostrategiaa odotellessa toivon, että kuntapäättäjät ja niiksi aikovat ottaisivat tasa-arvoasiat haltuun ja toimenpiteitten alaisiksi. Tasa-arvolakia ja sen vaatimia toimenpiteitä tulee noudattaa koko Suomessa. Tasa-arvon toteutuminen vaatii myös rohkeita naisia ja miehiä tekemään tekoja, jotka edesauttavat kehitystä matkalla kohti tasa-arvoisempaa Suomea. Aloittaa voi kuntalaisaloitteella, valtuustoaloitteella tai kansalaisaloitteella. Kääntyä voi myös oman kunnan päättäjien ja viranomaisten puoleen.

Leena Harjula-Jalonen

Kirjoittaja on keravalainen filosofian maisteri

Uudenmaan Demarinaiset

Tasa-arvo 2020 –ryhmä