Leena Harjula-Jalonen: Oman edun tavoittelu on korvannut yhteisöllisyyden – Suomesta on tullut pahoinvointivaltio!

Yleinen 10:26

Historian kertauksena voimme surullisena todeta, että Suomen itsenäisyyden tavoittelut eivät olleet kansakunnalle helppoja. Sodat ja niistä aiheutuneet menetykset olivat raskaimmat kantaa.  50 tuhatta lasta menetti isän, 70 tuhatta lasta evakuoitiin Ruotsiin, 100 tuhatta Karjalan evakkoa joutui jättämään kodin. Lapsia kuoli pommituksissa. Puolisot, äidit, lapset ja sukulaiset surivat sydämet karrella, kun suru-uutiset saavuttivat heidät.

Monelle leskelle ja omaisensa menettäneelle tuli hätä, miten selvitä surun keskellä elämän syrjään kiinni. Turvautuminen jumalaan oli varmaan ainoa keino ymmärtää ja toipua. Talvisodan ihmeestä puhutaan paljon ja kansakunta pitää sitä ylimmän suojeluksena.

Kuinka me olemme kansakuntana osanneet arvostaa itsenäistä isänmaatamme. Historian saatossa voimme  todeta, että meistä ei tullut ruotsalaisia eikä venäläisiä vaan suomalaisia. Suomalais-ugrilainen alkukoti on jossain Volgan seuduilla. Olemme saaneet kulttuurisia vaikutteita lännestä ja idästä. Kieli on yksi kulttuurinen tekijä, jonka avulla identiteetti syntyy.  Suomella on rikkautena ruotsin, venäjän ja saamen kielet.

Olemme kansakuntana eläneet sotakorvauksien, jälleenrakennusajan, teollistumisen ja maaltamuuton. Kyläraitit ovat tyhjentyneet ja kaupungistuminen on vienyt viimeisetkin siemenperunat. Nyt elämme aikaa, jossa kaikki on mahdollista uudistuvan teknologian ja tekoälyn myötä. Maailma kehittyy Eskoseni, todetaan jo Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä.

Miten on käynyt Suomen elintason ja elinololojen? Hyvinvointivaltiosta on tullut pahoinvointivaltio, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät entisestään. Kahtiajako hyvä- ja huono-osaisiin on selvää. Siitä kertovat lukuisat kilometrien leipä- ja elintarvikejonot. Lukuisat turhat kehittämishankkeet ovat vieneet suomalaisten veromarkkoja jopa veroparatiiseihin.  Erilaisia hallintohimmeleitä kehitellään vain ja ainoastaan poliittisten irtopisteiden noukkimiseen ei kansakunnan parhaaksi.

Historian opetusta koulussa rajataan. Siitä seuraa, ettei nykynuoriso pysy kärryillä Suomen historiasta. Eivät ehkä myös tiedä, millä hinnalla Suomi on taisteltu itsenäiseksi. Lähimmäisen rakkauden on korvannut itsekkyys ja oman edun tavoittelu ja sen myötä yhteisöllisyys on hävinnyt. Ennen käytiin naapureissa kylässä ja piipahdettiin katsomassa miten jaksetaan. Nykyään ei tunneta edes lähinaapureita, puhumattakaan kerrostalonaapureista. Paljon on yksinäisiä, yksinäisyyttä ja alakuloa.

Suomi on kuitenkin meille suomalaisille maailman paras maa asua ja elää. Meillä on kaunis luonto, jossa on lukuisia järviä. Meillä on omat identiteettimme rakentajat, nimittäin sauna, sisu ja kuokka. Saunassa me suomalaiset koemme kaiken syvän ja olennaisen. Olemme parhaillamme saunan löylyissä ja rauhassa pahalta maailmalta. Siellä jaamme ilot ja surut. Tulkoon Suomi saunan kaltaiseksi tilaksi ja maaksi, jossa olemme yhtä kansakuntana ja ponnistamme yli puoluerajojen suomalaisten hyväksi.

Leena Harjula-Jalonen

kirjoittaja on filosofian maisteri