Leena Harjula-Jalonen: TASA-ARVO ON PARADOKSI

Ajankohtaista 14:36

Tasa-arvotoimijat historian saatossa

Suomessa ovat pitkät perinteet tasa-arvolle ja sen toteuttamiselle. Vanhimpana toimijana on Naisunioni, joka juhli olemassaolonsa 125 vuotta. Historian havinaa on ollut, kun Suomi antoi vuonna 1906 kolmantena maana maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa äänioikeuden naisille osana yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Samalla sallittiin naisille myös oikeus asettua ehdolle vaaleissa. Vuonna 1907 eduskuntaan valittiin maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) on vanhin Suomen kolmesta tasa-arvoviranomaisesta. Se on perustettu vuonna 1972 pysyvä valtioneuvoston asetuksella säädetty neuvottelukunta. Sen tehtävänä on seurata ja edistää sukupuolten tasa-arvon toteutumista yhteiskunnassa. Naisjärjestöjen keskusliitto on perustettu v. 1988 ja siihen kuuluvat eduskuntapuolueiden naisjärjestöt sekä Naisasialiitto Unioni. Suomen ensimmäinen naispuolinen presidentti valittiin vuonna 2000 ja oli presidenttinä kaksi kautta.

Institutionaaliset toimijat ja tasa-arvon paradoksi

Tasa-arvotoimijat Suomessa ovat sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikkö, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE), Tasa-arvovaltuutettu (Jukka Maarianvaara), tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslautakunta. Viranomaistasolla tasa-arvoa edistävät valtioneuvosto, eduskunta, kunnat ja Euroopan Unioni.

Huolimatta lukuisista tasa-arvotoimijoista – tasa-arvo on taantunut ja se todetaan tasa-arvovaltuutetun taholta paradoksiksi. Yhtäällä Suomea kehutaan tasa-arvon maana. Käytännössä tasa-arvo häivytetään kaikessa toiminnassa olemattomiin. Suomessa Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan on allekirjoittanut vain 22 kuntaa tai kaupunkia. Lapissa yksikään kunta ei ole tarttunut siihen. Keski-Uudellamaalla vain pieni – suuri Kerava on sen hyväksynyt. Huolimatta tästä seikasta, tasa-arvotoimet eivät näy Keravalla käytännössä.

Suomen yhteiskunnallinen tila on haastava. Meneillään ovat suuret yhteiskunnalliset reformit, jotka voivat saattaa Suomen kaaokseen ja hallintohimmelien lisääntymiseen. Pahimpina kärsijöinä ja häviäjinä ovat pienpalkkaiset, työttömät, eläkeläiset, yksineläjät ja köyhyysloukussa olevat kansalaiset.

Kuntaliiton varatuomari Kirsi Mononen on huolissaan sote- ja maakuntauudistuksen rakenteista. Niissä ei ole mietitty etukäteen muun muassa sukupuolivaikutusten arviointeja. Jo nyt voidaan havaita, että sosiaali- ja terveysuudistuksessa häviäjänä ovat pienpalkkaiset naiset. Heitä on alalla lähes 90 %. Samoin on maakunta-uudistuksessa. Maakuntauudistuksessa ovat miespuoliset rakenteet vallalla. Kajaanin tasa-arvopäivillä esitettyjen tutkimuksen mukaan maakuntauudistuksessa eivät sanat sukupuoli, tasa-arvo, yhdenvertaisuus esiintyneet lainkaan ja jos esiintyi, niin hivenen.

Tasa-arvo Uudellamaalla.

Suoritimme Uudenmaan sosiaalidemokraattien piirissä kyselyn tasa-arvosta ja sen toteutumisesta. Kyselyn teki Uudenmaan Demarinaisten hallituksen jäsen ja 2020 ryhmän johtaja Leena Harjula-Jalonen. Kyselyssä tiedusteltiin Kuntaliiton kuntapäättäjän tasa-arvokirjaan nojautuen, tasa-arvotietämystä eri ryhmiltä. Vastaajia oli alle 50 ja se lähetettiin sekä miehille että naisille. Kysely tehtiin keväällä 2016 keski-uudenmaan edustajille. Otanta oli pieni, silti niiden vastausten perusteella saimme vahvistuksen sille, että tasa-arvoasiat eivät ole kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden tiedossa. Tasa-arvo tunnetaan arvona, mutta siihen tietämys jääkin.  Vastaus kuitenkin tietämättömyyteen löytyy siitä, että Uudenmaan kunnista ainoastaan Espoo, Vantaa, Helsinki ja Kerava ovat tehneet jotain. Muut kunnat eivät.

Olen ryhtynyt toimeen ja lähestynyt lähikuntien luottamushenkilöitä. Tuusula, Järvenpää, Pornainen sekä Porvoo ovat saaneet allekirjoittaneelta valtuustoaloitepohjan, jonka tarkoituksena on auttaa tekemään aloite tasa-arvosta kotikunnan valtuustolle.

Tehtävää on… ja paljon

Tasa-arvovaltuutettu totesi, että kunnat rikkovat tasa-arvolain neljännen pykälän noudattamista. Tiedämme, että hän on lähestynyt Uudenmaan kuntia tasa-arvon toteutumisen tiimoilta. Uskon, että tehtävälistaa on tullut monelle kunnalle.  Tasa-arvovaltuutetun tehtävä on proaktiivinen toiminta ja puuttuminen, mikäli tarvetta on.

Tasa-arvolaissa on viranomaisvelvoite. ”Viranomaisen tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Erityisesti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka edistävät tasa-arvon toteutumista.”

Kun uudet kuntapäättäjät ryhtyvät vaalien jälkeen luottamustoimeen, tulisi heidät kouluttaa myös tasa-arvoasioista. Ei riitä, että opetetaan kokoustekniikkaa, tarvitaan myös alan vahvaa tietämystä ja osaamista soveltaa lakia käytäntöön.

Mallikunta on se, joka tuntee tasa-arvolainsäädökset, hyväksyy Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan, huomioi tasa-arvokysymykset päätöksenteossa, edistää tasa-arvoa toiminnan- ja taloudenohjauksessa, palveluissa, turvallisuudessa ja väkivallan ehkäisyssä. Tärkeää on myös, että tasa-arvon edistäminen näkyy Kunnan / kaupungin arvoissa, strategiassa, talousarvion tavoitteissa ja taloussuunnittelussa sekä eri hankkeiden sukupuolivaikutusten arvioinneissa.

Tällä hetkellä Keravalla on palloiluhallihanke.  Tästä hankkeesta tulee tehdä sukupuolivaikutusten arviointi. Se on suurelta osin viranomaistyötä. Eli mitkä ovat kohderyhmät, minkä ikäiset henkilöt tulevat käyttäjiksi, mikä on jakauma tyttöjen ja poikien entä naisten ja miesten. Onko käyttäjäseuroissa tehty sukupuolivaikutusten arvioinnit?  Niitä ainakin OKM kyselee valtionapukriteerien kohdalla.

Eräs omakohtainen kokemus on jäänyt mieleen.  Eräänä kauniina Vappupäivänä eräs keravalainen presidentintekijä ilmoitti minulle. ”Notta siin on sulle tasaa-arvoo tarpeeheksi, kun haalit seuraaviin vappujuhliin kahviinkeittooporukan”. Nykyään meidän piireissä kukaan ei keitä kahvia. On sekin jonkun lainen linnarauha.

Leena Harjula-Jalonen

kirjoittaja on keravalainen filosofian maisteri ja Uudenmaan Demarinaisten Tasa-arvo 2020 työryhmän vetäjä.