Liittokokousaloitteet 2008

12:28

Sosialidemokraattiset Naiset
XI Liittokokous 17.-18.5.2008
Liittokokousaloitteet

1. Omaishoitajien lakisääteisen vapaan resurssointi
2. Adoptiovalmennus lakisääteisiksi kaikille vanhemmille
3. Puheterapiapalveluja tarvitaan lisää
4. Vanhusten hoidon parantaminen
5. Vanhusten palvelut subjektiiviseksi oikeudeksi
6. Laitoksissa olevien vanhusten lääkitys ja ruokailu
7. Ikäihmisten apuvälineiden saanti
8. Nuorten naisten jaksamista työelämässä tuettava
9. Luottamushenkilöiden työsuhdeturvaa on parannettava
10. Työturvallisuusrikosten tuomioiden koventaminen
11. Työeläkeindeksin painoarvojen muuttaminen
12. Pikaluototustoiminta on saatava lakisääteiseksi ja valvotuksi toiminnaksi
13. Valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä
14. Valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä
15. Valtion osallistuttava kuntapalvelujen rahoittamiseen
16. Kelan korvaukset
17. Vaikeasti työllistettäville kuntouttavaa koulutusta
18. Seksuaalirikoksista annettavia tuomioita on kovennettava

Liittokokousaloitteet 2008

1. Omaishoitajien lakisääteisen vapaan resurssointi
Pirkanmaan Sosialidemokraattiset naiset

Omaishoitajien asemaa ja jaksamista tehdä omaishoitajan vaativaa työtä on pyritty kehittämään lainsäädännöllä säätämällä heille oikeus riittävään lepoon ko. työstä.
Lain mukaan kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Hoito omaishoitajan vapaan ajaksi voidaan järjestää joko omana toimintana tai ostopalveluna rekisteröidyltä palveluntuottajalta. Hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelun tuottajalta kunnan on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Hoidon tulisi ajallisesti vastata omaishoitajan antamaa hoitoa. Jos hoitajat ovat sidottuja hoito-työhön ympärivuorokautisesti, tulisi myös heidän vapaansa ajaksi järjestettävän hoidon olla ympärivuorokautista.
Lainsäädäntö on sinänsä melko hyvä, mutta käytännössä omaishoitajien laakisääteisen vapaan pitäminen ei toteudu lain tarkoittamassa laajuudessa, koska kunnat eivät ole varautuneet vapaan järjestämiseen riittävin taloudellisin resurssein.
Pirkanmaan Sosialidemokraattiset naiset esittävät, että Sos.dem. naisliitto pyrkii vaikuttamaan kaikin mahdollisin keinoin siihen, että omaishoitajien lakisääteiset vapaat voidaan myös käytännössä toteuttaa. Tarvittaessa lainsäädäntöä on tiukennettava ja määrättävä kunnille sanktioita, mikäli ne eivät varaa tähän toimintaan riittävästi resursseja.

Liittohallituksen lausunto:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Omaishoidon tuen saajalla on oikeus saada vähintään kolme vapaapäivää sellaista kuukautta kohti, jonka aikana hoitotyö on erittäin sitovaa. Kunnan tulee huolehtia hoidon järjestämisestä lakisääteisen vapaan ajaksi. Omaishoitajan pitäessä vapaapäivän, voidaan hoito järjestää myös palvelusetelillä. Tällöin kotipalveluista voi hoidettavan maksettavaksi tulla korkeintaan 9 euroa päivässä. Demarinaisten on pyrittävä vaikuttamaan siihen, että lakisääteiset vapaat todellisuudessa on mahdollista käyttää, ja asia on nostettava esiin tulevien kunnallisvaalien aikana.
Aloite lähetetään tiedoksi ja toimenpiteitä varten eduskunnan sd. sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille, työntekijäjärjestöille, Omaishoitajat ja läheiset ry. -liittoon sekä kuntien sosiaalilautakunnissa vaikuttaville sosialidemokraateille.

2. Adoptiovalmennus lakisääteisiksi kaikille vanhemmille
Pirkanmaan Sosialidemokraattiset Naiset ry

Eduskunnan hyväksymästä hedelmöityshoitolaista huolimatta yhä useamman suomalaisen perheen ratkaisu lapsiluvun lisäämiseksi on lapsen adoptointi joko kotimaasta tai ulkomailta. Monet perheet turvautuvat ulkomaiseen adoptioon, koska kotimaassa odotusajat ovat pitkät ja lisäksi monet haluavat myös auttaa lapsia, jotka elävät heikomman elintason maissa.
Laki (laki 153/85) lapseksi ottamisesta on hyväksytty v. 1985. Lain uudistamisprosessi on käynnissä, mutta joiltakin osin uudistustyö vaatisi vielä tarkentamista. Lakia olisi syytä uudistaa ja ajanmukaistaa siten, että adoptiovalmennus olisi lakisääteistä ja siten pakollista adoptiovanhemmille.
Pirkanmaan Sosialidemokraattiset naiset esittävät, että Sos.dem. naisliitto pyrkii vaikuttamaan lain uudistamiseen siten, että adoptiovalmennus olisi lakisääteistä ja siten pakollista kaikissa adoption muodoissa.

Liittohallituksen lausunto:

Aloitteessa tuodaan esiin tarve lakisääteisestä adoptiovalmennuksesta.
Oikeusministeriö on päätynyt lapseksiottamisesta annetun lain uudistamistarpeita käsittelevässä muistiossa (Oikeusministeriön lausuntopyyntö 27.11.2007/OM/16/41/2007) epäilevälle kannalle lakisääteisen adoptiovalmennuksen suhteen. Kantaa perustellaan mm. käytännön ongelmilla, kuten valmennuksen riittävän täsmällisen vähimmäissisällön sääntelyllä, valmennuksen kontrollilla ja valmennuksen saatavuus maan eri osissa.
Adoptiossa lapsen etu on asetettava etusijalle. Sen lisäksi, että adoptiovalmennus tukee vanhemmuutta monin tavoin ja edesauttaa näin lapsen hyvinvointia. Pakollinen adoptiovalmennus asettaisi lapset tasa-arvoisempaan asemaan. Valmennuksen lakisääteisyys myös takaisi palvelun saatavuuden tasapuolissa eri puolilla maata.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Aloite lähetetään edelleen eduskuntaryhmälle tiedoksi toimenpiteitä varten.

3. Puheterapiapalveluja tarvitaan lisää
Varsinais-Suomen Sos.dem. Naispiiri ry

Varsinais-Suomen Sos.dem. Naispiiri ry teki kolme vuotta sitten, vuonna 2005 liittokokoukseen aloitteen koskien puheterapiapalvelujen saatavuuden parantamista.
Aloit on edelleen ajankohtainen, sillä tarve on lasten osalta edelleen olemassa ja yhä kasvavan vanhusväestön ikääntyessä aivohalvaukseen usein liittyvä afasia vaatii ammattiapua.
Suomen Lastentarhaopettajainliiton ja useat akateemiset tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten syrjäytymiskehitys voi alkaa jo hyvin varhain. Jo päivähoidossa huomataan mm. viivästynyt puhekehitys ja puheentuottamisen ongelmat. Niihin halutaan tarttua, mutta resurssit puuttuvat.
Päivähoito tarvitsee puheterapeutin palveluja, sillä tavoitteena on hoitaa vaikeimmat ongelmat jo ennen kouluikää. Hoitamattomina puheongelmat hankaloittavat lapsen lukemaan- ja kirjoittamaan oppimista ja altistavat hänet koulukiusaamiselle ja syrjäytymiskehitykselle.
Suomen kunnissa kyllä löytyy tahtoa hoitaa näitä hankaluuksia, mutta päteviä viranhaltijoita, erityislastentarhanopettajia ja etenkin puheterapeutteja on virkoihin vaikea saada.
Näin ollen esitämme, että liittokokous hyväksyessään tämän aloitteen velvoittaa liittohallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, jotta
– selvitetään valtakunnallisesti puheterapiapalvelujen tarve sekä suomen- ja ruotsinkielisten puheterapeuttien nykyinen työtilanne,
– em. johtuen selvitetään puheterapeuttien koulutustarve yliopistossa,
– harkitaan maisteritutkinnon lisäksi kandidaattitasoisen puheterapiatutkinnon käyttöönottoa. Puheterapiakandidaatit voisivat helpottaa nopeammin akuuttia tilannetta päivähoidossa ja koulussa
– Harkitaan vakavasti puheterapiakoulutuksen poikkeusvalmistusta.
Sillä mitä aikaisemmin ongelmia aletaan hoitaa, sitä parempia tuloksia on odotettavissa. Puheterapiapalvelujen parempi saatavuus ehkäisee ja vähentää myöhempiä koulunkäyntivaikeuksia ja parantaa afasiapotilaiden elämänlaatua ratkaisevasti.

Liittohallituksen lausunto:

Aloitteessa esitetään edelleen parannuksia erityiskoulutettujen puheterapeuttien saatavuuteen sekä ehdotetaan alemman korkeakoulututkinnon käyttöönottoa saatavuuden parantamiseksi vuoden 2005 aloitteen tavoin.
Puheterapeuttien, kuten muidenkin hyvinvointipalvelujen saatavuus kyetään toteuttamaan koulutetun ja oikein mitoitetun työvoiman ja riittävän julkisen rahoituksen turvin. Liittokokous yhtyy aloitteen esittämiin koulutustarpeen arviointivaatimuksiin.
Liittokokous hyväksyy liittohallituksen lausunnon.

4. Vanhusten hoidon parantaminen
Varsinais-Suomen Sos.dem. Naispiiri ry

Esitämme, että lääninhallitukset velvoitettaisiin valvomaan tarkemmin eri laitosten toimintaa, koska on ilmennyt, että on yhä laitoksia, joissa potilaita ei nosteta ylös vuoteista koko päivän aikana henkilökuntapulan takia ja näihin tarvitaan lisäkäsiä.
Valvonnan tehostamisen ohella liittokokous edellyttää, että liittohallitus ja piirit aloittavat laajan kansalaiskeskustelun, jossa korostetaan yleisten asenteiden merkitystä osana vanhusten arvokasta kohtaamista ja kohtelua. Vanhuus on osa ihmisen elämänkaarta, vaihe, joka mahdollistaa elämänkokemuksen siirron nuoremmille sukupolville. Ikääntyvät ihmiset ovat osa Suomen kulttuurihistorian siirtymis- ja siirtämisprosessia. Vanhojen ihmisten on saatava arvoisensa asema yhteiskunnassamme. – Vanhustenhoito paranee asennemuutoksen ja vanhojen ihmisten arvostuksen parantumisen myötä ja avulla. Erityisesti sekä peruskoulutuksessa että ammattiopinnoissa tulee kiinnittää huomiota vuorovaikutustaitoihin, toisen ihmisen kunnioittamiseen ja arvostamiseen sekä kunnioittavan kohtaamisen omaksumiseen.
Lisätään tiedotusta ikäihmisten palveluista.

5. Vanhusten palvelut subjektiiviseksi oikeudeksi
Varsinais-Suomen Sos.dem. Naispiiri ry
Terveyskeskusten vuodepaikat täyttyvät vanhuksista, jotka eivät vuoteeseen kuulu. Terveyskeskuksen vuoteessa lihaskunto romahtaa parissa viikossa. Paras paikka vanhallekin ihmiselle on oma koti, mutta sinne tarvitaan palveluja. Kun vanhuksella ei ole lainsäädäntöä tukenaan palvelujen saamisesta, epäoikeudenmukaisia päätöksiä tehdään kunnissa ympäri Suomea. Omaishoitotukipäätökset ovat eri tasolla Suomen kunnissa.
Em. syistä vanhuspalvelujen tulee olla subjektiivisia oikeuksia. Oikeuden tulee koskea kotipalvelua, omaishoitoa ja eräitä muita sosiaalipuolen palveluja. Oikeus voidaan aluksi myöntää 75 -vuotiaille.
Vanhusten hoidosta on kunnille annettu erilaisia suosituksia, miten palveluja pitäisi hoitaa ja paljonko henkilöstöä pitäisi olla. Kun nämä ovat vain suosituksia, eivät kunnat noudata niitä.
Esitämme, että sosialidemokraattiset kansanedustajat ryhtyvät asian vaatimiin aloite ym. toimenpiteisiin, koska subjektiivisten oikeuksien kautta vanhukset saisivat tasa-arvoisen kohtelun kunnissa ja turvallisen vanhuuden omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
Pitäisi muistaa, että ennalta ehkäisevä työ ja tarvittavat koti palvelut antavat vanhukselle arvokkaan vanhuuden ja säästävät kalliiden laitospaikkojen käyttöä.

Liittokokous yhtyy aloitteen henkeen.
Vaadimme, että sosialidemokraattiset naiset ovat aloitteellisia ja käynnistävät laajan kansalaiskeskustelun inhimillisen elämän turvaamiseksi myös korkeassa iässä oleville ja toimintakykyään menettäville ihmisille. Vanhustenhuollon hyvien toimintatapojen levittämistä tulee tukea kaikkialla maassa. – Mikäli lainsäädäntöä lisätään, on myös kehitettävä ja lisättävä valvontaa, jotta todellisia parannuksia saadaan aikaan yksityisen kansalaisen elämässä ja elämänlaadun edellytyksissä.
Em. Syistä vanhuspalvelujen tulee olla subjektiivisia oikeuksia. Vanhuksilla tulee säätää subjektiivinen oikeus riittävään ja laadukkaaseen kotipalveluun, kotisairaanhoitoon sekä hoitopaikkaan. Tarve on arvioitava viikon kuluttua siitä, kun sitä pyydetään. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito on annettava viikon kuluessa tarpeen toteamisesta. Vanhuksille tulee taata, ellei kotona asuminen enää tukitoiminkaan ole mahdollista, tarkoituksenmukainen hoitopaikka kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu.
Subjektiivisen oikeuden tulee myös koskea omaishoitoa sekä eräitä muita sosiaalipuolen palveluja, jotka voidaan aluksi myöntää yli 80-vuotiaille.

6. Laitoksissa olevien vanhusten lääkitys ja ruokailu
Varsinais-Suomen Sos.dem. Naispiiri ry

Koska yhä edelleen laitoksissa on liian vähän henkilökuntaa tai heidän töittensä organisointi on huonosti hoidettu, syötetään vanhuksille edelleen liian paljon ja monesti liian voimakkaita lääkkeitä. Tästä johtuen useinkin vanhusta ei pystytä nostamaan ylös sängystä ja hän jäykistyy liikkumattomaksi (helppo hoitaa?)
Toiseksi useat ikäihmiset eivät voi pitää tekohampaitaan ja näin ollen ruoka on tarjottava soseutettuna. Vaikka näin tehdäänkin, tulee ruoan silti olla syötävää.
Esitämme, että sos.dem. naiskansanedustajat ryhtyvät vaatimaan, että professori Sirkka-Liisa Kivelän asiasta laatiman ja esittämän raportin mukaisia toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan.

Liittokokous yhtyy liittohallituksen lausuntoon.
Monilääkitys ja liian suuret lääkeannokset ovat polttava ongelma lukuisten ikäihmisten elämässä. Apteekeissa kehitetty lääkehoidon kokonaisarviointi on liitettävä osaksi kuntien vanhusten kotisairaanhoidon lääkehoidon valvontaa tukemaan terveyskeskuslääkäreiden ja omalääkäreiden työtä lääkehoidon koordinoimiseksi vanhan ihmisen yksilöllistä tarvetta vastaavaksi. Lääkkeiden koneellinen jakaminen yksilöllisiksi, asiakaskohtaisiksi annoksiksi sekä koti- että laitoshoidossa lisää lääketurvallisuutta ja vähentää koteihin, asumispalveluihin ja laitoksiin kertyvien lääkepurkkien määrää ja lisää näin yleistä turvallisuutta.
Vanhusten ravitsemuksessa on kiinnitettävä huomiota ruuan ravintoarvoihin ja monipuolisuuteen sekä tarjollepanoon. Ennen kaikkea on kunnioitettava vanhusten omia ruoka- ja makutottumuksia heidän ravitsemustaan ja ruokalistoja suunniteltaessa. Ravinnossa tulee olla riittävästi energiaa, vitamiineja, hivenaineita ja makua. Laitoksissa on kiinnitettävä huomiota siihen, että vanhuksilla on oikeus ruokarauhaan ja apua ruokailuun on saatavilla heidän toimintakykyään vastaavasti, jotta arvokas ruokailu omassa tahdissa mahdollistuu. Vanhusten hoitolaitosten johtamiseen ja esimiestyöhön on kiinnitettävä entistä enemmän huomioita.
Edellytämme, että sosialidemokraattiset kansanedustajat ryhtyvät aloitteellisiksi eduskuntatyössä ja erityisesti erilaisissa naisverkostoissa, jotta hyvän hoidon edellytykset suomalaisessa vanhustenhoidossa toteutuvat.

7. Ikäihmisten apuvälineiden saanti
Varsinais-Suomen Sos.dem. Naispiiri ry

On ilmennyt, että kunnissa saatavat kunnan omat apuvälineet kuten rannekepuhelimet voivat olla kaikki käytössä ja asiakasta kehoitetaan ottamaan yksityiseltä toimittajalta kyseinen turvapuhelin/ranneke. Jos asiakas ottaa yksityiseltä yrittäjältä ko. laitteen putoaa hän pois kunnan jonosta.
Esitämme, että sos.dem. naiset ryhtyvät asian vaatimiin aloite- ym. toimenpiteisiin, jotta kansalaiset olisivat yhdenvertaisia ja, että kuntien tulee hankkia kaikille tarvitsijoille kunnan omistamat apuvälineet.

Liittokokouksen lausunto aloitteisiin 4-7:

Oikeat ja yksilölliset apuvälineet lisäävät ikäihmisten selviytymistä omassa kodissaan. Apuvälineet mahdollistavat myös osallistumisen ja yksilölliset elämäntilanteisiin sopivat valinnat. – Oikeat hoidon apuvälineet ovat myös yksi inhimillistä hoitoa ja kohtaamista edistävä tekijä.
Vaadimme, että vanhustenoikeus toimintakykyään vastaaviin apuvälineisiin subjektiiviseksi oikeudeksi.

8. Nuorten naisten jaksamista työelämässä tuettava
Pirkanmaan Sosialidemokraattiset Naiset ry

Viime vuosien aikana työelämä on muuttunut yhä kiireisemmäksi ja yhä vaativammaksi, kuten yhteiskunta muutenkin. Yhteisöllisyyden kokeminen ja toisista huolehtiminen on vähentynyt. Yhä useamman naisenkin työura päättyy työuupumukseen ja mielenterveydellisiin häiriöihin. 2000-luvun puolella mielenterveydelliset syyt ovat ohittaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet suurimpana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syynä. Erityisesti on lisääntynyt nuorten naisten (30-40 -vuotiaiden) huonovointisuus ja yhä useampi heistä on pitkäaikaisilla sairauslomilla työuupumuksen vuoksi. Tämä ilmiö on vielä aika tuntematon, mutta kasvava.
Asiaan tulisikin kiinnittää työyhteisöissä vakavaa huomiota ja löytää keinoja, joilla tätä uupumista voitaisiin ennaltaehkäistä. Nuorten naisten pitkät sairauslomat ovat huolenaihe heille itselleen, ja heidän perheilleen ja läheisille, mutta myös yhteiskunnalle ja työpaikoille. Tämä on kansantaloudellisestikin ajatellen erittäin suuri tappio. Tämä ilmiö on tehtävä näkyväksi, jotta siihen voidaan puuttua riittävän varhaisessa vaiheessa.
Pirkanmaan Sosialidemokraattiset naiset esittävät, että Naisliitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että nuorten naisten työssä jaksamiseen osataan kiinnittää riittävästi huomiota sekä työpaikoilla että työterveyshuollossa.

Liittohallituksen lausunto:

Aloitteessa kiinnitetään huomiota työhyvinvointiin, erityisesti nuorten naisten työssä jaksamiseen.
Työuupumus on vakava ongelma niin yksilölle kuin kansantaloudellekin. Vuosittain työelämän jättää ennenaikaisesti 4000 masentunutta – usein he ovat julkisella sektorilla työskenteleviä naisia. Erityishuomion kiinnittäminen nuorten naisten työssä jaksamiseen on perusteltua. Nykyiset kolmekymmentävuotiaat muodostavat tulevaisuudessa suuren osan käytössä olevasta työvoimasta, ja siten heidän jaksamisensa työelämässä tulee olemaan merkittävä tekijä myös Suomen kansantaloudelle.
Työelämäkysymykset ovat aina olleet Sosialidemokraattisille Naisille tärkeitä. Työelämän muuttuessa tarvitaan ponnisteluja säällisen työn mahdollistamiseksi. Tarpeettomat määräaikaisuudet on poistettava. Osa-aikatyön on aina oltava työntekijän itsensä valinta. On kiinnitettävä huomiota myös työntekijöiden riittävään määrään, osaamiseen, palkkaukseen ja hyvään johtajuuteen. Työpaikkatasolla on tarkasteltava työn psyykkisiä vaatimuksia, hallintamahdollisuuksia sekä työyhteisön toimivuutta.
Työssä jaksamisen edistämishankkeista esimerkiksi työterveyshuollon uudet toimintamallit ovat toimivia vakavan uupumuksen ehkäisyssä. Työsuojeluviranomaisten resurssien riittävyydestä on pidettävä huolta. Tarvitaan myös avointa keskustelua ilmiön näkyväksi tekemiseksi.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Liittohallituksen tulee järjestää hyvinvoinnista avoin seminaari. Lisäksi aloite ja lausunto lähetetään tiedoksi sos.dem. eduskuntaryhmälle sekä tiedoksi ja toimenpiteitä varten työelämäasioita käsittelevän valiokunnan sosialidemokraattisille jäsenille.

9. Luottamushenkilöiden työsuhdeturvaa on parannettava
Uudenmaan Sosialidemokraattinen Naispiiri ry

On käynyt ilmeiseksi että tämän päivän Suomessa ei työnantajan tarvitse noudattaa lakia siltä osin kuin se koskee luottamus- ja henkilöstöedustajien irtisanomissuojaa. Onkin ensiarvoisen tärkeää että asiaan puututaan lainsäädännöllä pikaisesti jotta työntekijät voivat luottaa saavansa lakisääteiset edunvalvojansa työpaikoille ja että heidän koskemattomuuteensa ja toimintaansa ei kohdistu kohtuutonta painostusta tai uhkailua.
Luottamushenkilöiden osaamisen taso ja työtehtävän kuva muuttuvat huomattavasti kun paikallinen sopiminen, ulkomaalaistaustaisten henkilöiden ja vuokratyövoiman käyttö sekä epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät työpaikoilla. Heidän joukossaan on entistä enemmän uusia nuoria luottamushenkilöitä sekä yhä enemmän myös naisia. On tärkeää että näihin vaativiin tehtäviin uskalletaan ja halutaan hakeutua.
Edellä esitetyn johdosta esitämme liittokokousaloitteenamme, että
– luottamushenkilöiden työsuhdeturvaa on parannettava lainsäädännöllä
– luottamushenkilön työsopimusta ei saa päättää ennen liittoneuvotteluja eikä irtisanominen saa astua voimaan ennen kuin tuomioistuin toteaa päättämisen lailliseksi
– varahenkilöillä tulee olla samanlainen jälkisuoja kuin varsinaisella ja laittomasta työsuhteen päättämisestä maksettavia vähimmäiskorvauksia on korotettava

10. Työturvallisuusrikosten tuomioiden koventaminen
Varsinais-Suomen Sos.dem. Naispiiri ry

Työntekijän jalka vammautui suojaamattomassa laastinsekoittajassa. Ei yhteisösakkoa. Työnantajan edustajalle 25 päiväsakkoa. Kehnosti kiinnitetty teräspalkki putosi jalan päälle. Jalka jouduttiin amputoimaan. Ei näyttöä rikoksesta – ei tuomiota. Rakennustyömaan parvekkeen oli suojakaiteessa 60 sentin aukko. Siivooja putosi 16 metriä maahan ja menehtyi. Työnjohtajalle 50 päiväsakkoa. (950 €) ja vastaavalle mestarille 30 päiväsakkoa /1140 €). Laattamies putosi kuukausia määräysten vastaisesti käytetyiltä alumiini-tikkailta ja kuoli. Talotehtaan toimitusjohtajalle 30 päiväsakkoa työturvallisuus- rikoksesta ja kuolemantuottamuksesta
Kaikki nämä työturvallisuusrikokset ja ne, joita ei tähän kirjattu, ovat suhteellisen tuoreita. Niitä kaikkia yhdistää se, että vakavasta, kuolemaankin johtaneesta työturvallisuusrikoksesta Suomessa saa enintään sakkoja. Hyvin usein poliisi ei ota edes tutkittavakseen rikosepäilyä. Myös syyttämättäjättämispäätöksiä tehdään paljon.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan työturvallisuusrikoksista langetetaan reilut sata tuomiota vuosittain. Tuoreimman vuoden 2004 tilaston mukaan kaikki tuomiot olivat sakkotuomioita. Yhdestäkään työturvallisuusrikoksesta ei tullut edes yhdyskuntapalvelua.
Työturvallisuusrikoksesta määrätään rikoslaissa. Saman lain nojalla tuomitaan niin murhamiehet, pahoinpitelijät kuin rahanpesijätkin. Törkeästä vamman tuottamisesta sai melkein aina vapausrangaistuksen. Myös kotirauhan rikkomisesta seurasi useammin ehdotonta kuin sakkoja.
Ehdotamme, että sosialidemokraattiset kansanedustajat puuttuvat tähän epäoikeudenmukaisuuteen. Suuremmat sakot ja vapausrangaistukset työnantajille ja heidän edustajilleen toisivat varmemmin työsuojelullisia korjauksia työpaikoille ja valvontaan työsuojelun puutteista. Ihmishenki pitäisi olla yhtä kallis työturvallisuusrikoksessa kuin murhassakin.

Liittohallituksen lausunto aloitteisiin 9 ja 10:

Aloitteissa esitetään luottamushenkilöiden työsuhdeturvan parantamista ja puuttumista työsuojelurikosten tuomioihin.
Liittohallitus toteaa, että työpaikoilla on noudatettava voimassa olevaa luottamushenkilöistä koskevaa lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Luottamushenkilöiden asemaa on vahvistettava ja luottamushenkilöillä on oltava tarpeellinen suoja. On tarpeen edistää sellaisia toimia, joilla työsuhdeturvaa vahvistetaan ja esimerkiksi korvauskäytäntöä yhdenmukaistetaan, jotta näihin tärkeisiin luottamustehtäviin hakeudutaan jatkossakin.
Työsuojelupiirien resursseja on syytä parantaa siten, että työsuojeluviranomaisilla on riittävät mahdollisuudet paremmin ohjeistaa ja valvoa työpaikkoja työturvallisuuden saavuttamiseksi.

11. Työeläkeindeksin painoarvojen muuttaminen
Varsinais-Suomen Sos.dem. Naispiiri ry

Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan nykyisin indeksillä, jossa palkkojen muutoksesta otetaan huomioon 20 prosenttia ja kuluttajahintojen muutoksesta 80 prosenttia. Tämä aiheuttaa sen, että työeläkkeensaajat jäävät jatkuvasti huomattavasti jälkeen palkansaajien ansiokehityksestä. Tämä ei ole ollut alun perin työeläkkeen tarkoitus.
Alkujaan työeläkkeet oli sidottu palkkoihin sataprosenttisesti vuoteen 1977 saakka ja siitä eteenpäin nk. puoliväli-indeksiin. Vuodesta 1996 otettiin käyttöön erikseen työikäisten indeksi, joka oli puoliväli-indeksi ja yli 65-vuotiaille nk. taitettu indeksi (20 – 80). Nykyisin kaikilla työeläkkeensaajilla on tuo sama taitettu indeksi.
Esitämme, että liittokokous päättää ottaa sosiaalidemokraattien tavoitteeksi työeläkeindeksin palauttamisen puoliväli-indeksiksi, jossa palkkojen muutoksesta otetaan huomioon 50 prosenttia ja kuluttajahintojen muutoksesta 50 prosenttia. Tällä taattaisiin eläkkeensaajaväestön tulotason kohtuullinen säilyminen ja kehittäminen.

Liittohallituksen lausunto:

Aloitteessa esitetään työeläkeindeksin muuttamista nykyistä palkkapainotteisemmaksi.
Työeläkkeiden indeksiturva on olennainen osa eläketurvaa ja sitä on tarkasteltava pitkällä tähtäimellä. Eläkeindeksi ei saa olla suhdannepolitiikan väline, vaan eläkkeensaajien on voitava luottaa siihen. Indeksiin tehtävät muutokset voivat myös olla hyvin kalliita, jolloin ne saattavat vaikuttaa muihin eläke-etuuksiin.
Indeksitarkistukset perustuvat aina jo toteutuneeseen kehitykseen. Sovittuja palkankorotuksia ei oteta huomioon etukäteen, vaan ne näkyvät indeksissä vasta toteuduttuaan. Työeläkeindeksin ominaisuuksiin kuuluu se mahdollisuus, että palkkakehityksen ollessa poikkeuksellisen hidasta ja hintojen noustessa samanaikaisesti työeläkeindeksi kohoaa hiukan vähemmän kuin hintaindeksi. Tämä on kuitenkin hyvin poikkeuksellista normaalioloissa, ja yleensä palkkakehitys korottaa seuraavassa indeksitarkastuksessa työeläkeindeksiä.
Työeläke on osa työelämää ja työsuhteiden ehtoja. Eläketurva rahoitetaan palkansaajien ja työnantajien maksuilla. Työeläketurvaa on menestyksellisesti kehitetty kolmikantaisesti. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen avulla varauduttiin laaja-alaisesti eläketurvan tuleviin haasteisiin. Uudistuksen yhteydessä otettiin käyttöön ns. palkkakerroin, jonka avulla ansaitun eläkeoikeuden arvio säilytetään. Osana kokonaisuutta päädyttiin nykyiseen indeksimalliin, jossa kaikkia työeläkkeitä tarkistetaan samalla indeksillä.
Liittohallitus katsoo, että nykyinen työeläkeindeksi on osa uutta eläkejärjestelmää. Indeksiturvan muuttaminen yksittäisenä toimenpiteenä ilman yhteyttä muuhun eläketurvaan ei ole perusteltua. Eläkeuudistuksen toteutumista on kuitenkin syytä seurata aktiivisesti. Tässä yhteydessä myös indeksiturvan kehitystä on seurattava. Liittohallitus pitää myös tärkeänä, että eläkeläisjärjestöjen kokemus ja tieto eläke turvasta tulisi nykyistä paremmin myös päätöksentekijöiden ja eläketurvan toimeenpanijoiden tietoon.
Liittokokous yhtyy liittohallituksen lausuntoon.

12. Pikaluototustoiminta on saatava lakisääteiseksi ja valvotuksi toiminnaksi
Uudenmaan Sosialidemokraattinen Naispiiri ry

Pikaluottoyrityksen voi Suomessa perustaa tällä hetkellä vapaasti kuka tahansa, eikä toimintaa valvo suoraan mikään viranomainen. Kuluttajaviraston mukaan tilanne pitäisi korjata, koska pikaluottoyritykset eivät aina kanna vastuutaan järjestelmiensä turvallisuuspuutteista ja niiden seurauksista. Julkisuudessa on mm. kerrottu tapauksista, joissa kuluttajat ovat onnistuneet hankkimaan omalle tililleen tekstiviestivipin toisen henkilön nimissä.
Toinen iso ongelma on pikaluottojen kalleus. Lainojen todellinen vuosikorko saattaa nousta jopa satoihin prosentteihin, mutta lainanottajat eivät tätä tiedosta koska pikaluottojen tarjoajat eivät ilmoita luoton todellista vuosikorkoa mainonnassaan. Kuluttajavirasto haluaisikin korot näkyviin, koska tietojen avulla kuluttajat voisivat havahtua nykyistä paremmin pikaluottojen kalleuteen. Pika-luototustoiminta on pahimmillaan raakaa bisnestä jossa luottojen korkotaso lähentelee koronkiskontaa, ja jonka asiakkaiksi ajautuvat usein jo muutoinkin heikossa taloudellisessa asemassa olevat henkilöt.
Pikaluottoihin liittyvien useiden ongelmien vuoksi esitämme liittokokousaloitteenamme lainsäädännön muuttamista pikaisesti niin, että
– pikaluottojen myöntämisestä tulee luvanvaraista toimintaa
– luottojen todellisen vuosikoron ilmoittaminen tulee pakolliseksi kaikessa mainonnassa
– pikaluottoja myöntävät yritykset tulevat Rahoitustarkastuksen valvonnan piirin

Liittohallituksen lausunto:

Aloitteessa kiinnitetään huomiota pikavippitoiminnan yleistymiseen, riskeihin ja valvonnan puutteeseen.
Pikavippejä käyttäjät ovat usein nuoria, jotka ajatuvat helposti velkakierteeseen jos vippejä maksetaan uudella lainalla. Luottotietojen menetys on vakava asia, joka vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.
Pikaluototuksia tarjoavien yritysten sopimusehdoissa ja henkilöllisyyden luotettavassa tunnistamisessa on ollut ongelmia. Kuluttajaviraston selvityksessä suurin osa jätti sopimusehdot toimittamatta luotonottajalle henkilökohtaisesti ja vain alle puolet noudatti taloudenhallinnan neuvottelukunnan suositusta ilmoittaa luoton todellinen vuosikorko.
Oikeusministeriössä on perustettu työryhmä selvittämään pikaluottoihin liittyvän lainsäädännön uudistamista. Työryhmän odotetaan erityisesti ottavan kantaa siihen, pitäisikö todellisen vuosikoron ilmoittamista vaatia myös pienten lainojen kohdalla sekä siihen, kuinka lainanhakijan luotettava tunnistaminen voidaan taata.
On perusteltua puuttua pikavippilainsäädäntöön aloitteen esittämillä tavoilla.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

13. Valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä
Uudenmaan Sosialidemokraattinen Naispiiri ry

Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto on käytännössä loppunut kokonaan pääkaupunkiseudulla, koska valtion tukiehdot vuokra-asunnoille ovat niin huonot, ettei uusia vuokrataloja kannata rakentaa. Kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on huutava pula etenkin pääkaupunkiseudulla.
Rahaa asuntotuotantoon olisi, sillä Valtion asuntorahastossa (ARA) olisi välittömästi käytettävissä asuntotuotantoon useita miljoonia euroja. Asuntotuotannon sijasta Valtion asuntorahaston varoilla on joka vuosi katettu valtion budjettia yli sadalla miljoonalla eurolla, ja tulevina vuosina valtion budjettiin aiotaan siirtää rahaa vielä tätäkin enemmän. Lisäksi valtio on samaan aikaan tukenut omistusasumista hyvinkin avokätisesti korkojen vähennysoikeuden kautta.
Edellä esitetyn johdosta esitämme liittokokousaloitteenamme, että
– valtion tukiehtoja parannetaan kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon käyntiin saamiseksi
– samanaikaisesti selvitetään, voisiko pääkaupunkiseutu saada muuta maata suurempaa korkotukea korkeampien kustannusten vuoksi

14. Valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä
Tikkurilan Työväenyhdistyksen Naisjaosto

Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto on lähes pysähtynyt, sillä arava- ja korkotukilainojen taloudellinen merkitys on olennaisesti heikentynyt rahoituslaitosten tarjotessa asuntotuotantoon edullisia lainoja ilman asuntojen käyttö- ja luovutusrajoituksia. Vuokra-aravalainojen jakamiseen ei valtion vuoden 2008 talousarvioon ole panostettu perusteena vähäinen kysyntä. Lisäksi oikeistopuolueet vaativat realisoimaan kuntien omia aravavuokrataloja, mikä herättää pelkoa muutoinkin elämässään usein tiukoilla olevissa vuokralaisissa.
Kasvukunnissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla sosiaalisin perustein jaettavat vuokra-asunnot ovat haluttuja ja kaupunkien edullisiin pieniin asuntoihin kohdistuu merkittävää ylikysyntää. Muuttovirta sisämaasta ja ulkomailta tuo asutettavaksi työ- ja asumisuransa alussa olevia ihmisiä, joita palveluvaltainen elinkeinoelämä tarvitsee ja jotka tarvitsevat palkkatyötä. Kaupungistuminen on jatkuvaa ja niin myös asuntojen tarve. Sosiaalinen vuokra-asuntotuotannon tulisi käynnistää pian.
Rahaa valtion asuntotuotantotukeen on, sillä Valtion asuntorahastoon on kertynyt välittömästi jaettavaksi useita miljoonia euroja. Tuotantotuen asemesta ARAsta on joka vuosi katettu valtion budjettia yli sadalla miljoonalla eurolla, ja tulevina vuosina siirtoja budjettiin aiotaan lisätä. Tilanne ei ole oikeudenmukainen verrattuna omistusasumisen tukemiseen asuntolainojen verovähennysoikeuden kautta.
Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva laki ohjaa kuntia yhteistyöhön maankäytön ja asuntotuotannon alueilla. Tätä koskevat ohjelma-asiakirjat ja valtion ja pk-seudun sopimukset ovat vireillä tai julkistettavina. Niissä on samoja elementtejä kuin SDP:n 40. puoluekokouksen julkilausumassa. On sosialidemokraattisen liikkeen perusperiaatteiden mukaista huolehtia siitä, että suunnitelmat toteutetaan ja pienituloisten ja vähävaraisten asuntopulaa helpotetaan lisäämällä ARA -vuokra-asuntotuotantoa. Se on tulevaisuuden rakentamista ja ylisukupolvista toimintaa.
Edellä esitetyn johdosta esitämme, että Sosialidemokraattiset Naiset pyrkivät eri tavoin vaikuttamaan siihen että
1) valtion tukiehtoja parannetaan kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon uudelleen
käynnistämiseksi,
2) selvitetään, tulisiko pääkaupunkiseudulle ohjata muuta maata suurempaa korkotukea korkeampien kustannusten vuoksi ja
3) asukasvalinnassa huomioon otettavista enimmäistulorajoista luovuttaessa pidetään huolta siitä, että vähäosaisimpia ei syrjitä kaupunkien ja yleishyödyllisten yhteisöjen asuntoihin asukkaita valittaessa.

Liittohallituksen lausunto aloitteisiin 13-14:

Aloitteissa kiinnitetään huomiota yhteen asuntopolitiikan keskeisimmistä kysymyksistä eli siihen miten valtion tukema vuokra-asuntorakentaminen saataisiin tarvetta vastaavalle tasolle. Valtion ja kuntien toimilla tulee vaikuttaa siihen, että asumisen kustannusten kasvua pyritään hillitsemään. Vuokra-asuntotuotantoa ei ole viime vuosina rakennettu, koska omistusasuntojen rakentaminen on ollut rakennusliikkeiden kannalta tuottoisampaa.
Maan hallitus on nyt tehnyt sopimuksen pääkaupunkiseudun 16 kunnan kanssa vuokra-asuntotuotannon toteuttamisesta kaikissa kunnissa. Sopimuksessa kunta sitoutuu siihen, että kunnan asuntorakentamisen uustuotannosta vähintään 20% on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Tällä järjestelmällä tulisi syntyä 12-13 000 vuokra-asuntoa vuosittain eri kuntiin ja myös niihin kuntiin, jotka eivät vuokra-asuntoja muuten kaavoita.
Helsingin seudun vuokra-asuntotuotantoon on myös suunnitteilla uusi ns. välimalli, jossa rakennuslainan valtion täytetakauksen ja kuntien edullisten tonttien avulla rakentajan tulee sitoutua rakentamaan kohtuuhintaista tuotantoa. Rakentamisen kiihokkeena yhtiöille olisi se, että asunnot vapautuvat vuokrakäyttörajoituksesta 20-vuoden kuluttua. Tämä voi aikanaan johtaa vaikeuksiin, jos vuokra-asuntojen saatavuus ei ole nykyistä parempi.
Näiden toimien lisäksi valtion tulee ryhtyä toimiin asumiskulujen hillitsemiseksi. ARA:n varat antavat mahdollisuuden kehittää korkotukiehtoja omavastuuosuutta laskemalla. Samalla tukijärjestelmässä tulee ottaa huomioon pääkaupunkiseudun korkeammat kustannukset.
Asukasvalintakriteerien uudistuessa tulle kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei vähäosaisten asema heikenny. Riittävä vuokra-asuntojen määrä takaa sen, että asuntotarpeeseen pystytään vastaamaan.
Liittokokous yhtyy aloitteisiin.

15. Valtion osallistuttava kuntapalvelujen rahoittamiseen
Etelä-Savon Demarinaiset ry.

Valtio on siirtänyt aivan liian paljon velvoitteita suoraan kunnille, ja näin ollen eri kunnat/kuntalaiset ovat eriarvoisia keskenään mm. koulutuksen, terveydenhoidon ja sosiaalihuollon aloilla.
Esitämme, että
valtion on nykyistä enemmän suoraan osallistuttava kuntalaisten lakisääteisten palvelujen rahoittamiseen turvatakseen paremmin kansalaisten tasa-arvoisen aseman.
Liittohallituksen lausunto:

Aloitteessa kiinnitetään huomiota kuntalaisten epätasa-arvoiseen asemaan palvelujen saatavuudessa.
Suomalaiset hyvinvointipalvelut rahoitetaan pääosin yhteisesti verovaroin. Kunnissa tuotetaan ihmisten arjen kannalta tärkeät peruspalvelut. Viime aikojen taloudellisesta kasvusta huolimatta hyvinvointipalvelujen rahoitus ja tuottaminen on ollut ongelmallista. Vaikeudet ovat korostuneet pienissä kunnissa, vaikka näiden kuntien tukiosuus on suhteellisen korkea. Kuntien menojen kasvu ja valtion osuuden pieneneminen kuntien rahoituksessa on kestämätön yhtälö. Kuntien menot lisääntyvät verotuloja ja valtionosuuksia nopeammin. Kasvaviin palveluvaatimuksiin vastaamista ei saa jättää yksin kuntien harteille.
Menojen kasvu tuloja suuremmaksi heikentää kuntien mahdollisuutta huolehtia palveluista. Heikon talouden kunnissa tilanne on vielä huomattavasti kuntakentän kokonaiskuvaa pahempi. Kuntien on pakko nostaa verojaan, velkaantua lisää tai supistaa palvelujaan. Tuottavuuden kasvattaminen yksi ei riitä, varsinkin kun ikääntyneiden ihmisten määrän kasvaa ja sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitaan yhä enemmän. Omaishoidon tuen ja siihen liittyvien palveluiden tasa-arvoisesta saatavuudesta on huolehdittava kaikissa kunnissa.
Rakenteellisten uudistusten lisäksi kuntapalveluissa tarvitaan taloudellisia panostuksia. Kestävää peruspalvelujen rahoituspohjaa ei kuitenkaan voida rakentaa korkean valtion tukiriippuvuuden varaan. Kestävä rahoituspohja edellyttää kuntarakenteen tiivistämistä ja kuntien oman veropohjan vahvistamista.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

16. Kelan korvaukset
Varsinais-Suomen Sos.dem. Naispiiri ry

Koska on ilmennyt, että yhä edelleen KELAN eri puolilla maata olevat toimistot tulkitsevat lääkekorvaus-, asumistuki-, hoitotuki- ja eläkepäätöksiä hyvinkin erilailla katsomme, että Kelan maata käsittävänä ja kaikille kuuluvana yhdenmukaisena laitoksena tulee myös kaikissa päätöksissään noudattaa yhdenmukaisia laskelmia ym. määräyksiä ja lakeja tehdessään päätöksiä. Vaadimme, että sosiaalidemokraatit ryhtyvät aloite- ym. toimiin korjatakseen kyseisen epäkohdan, varsinkin Kelan valtuutettuina.

Liittohallituksen lausunto:

Aloite käsittelee Kelan päätösten yhdenmukaisuutta.
Kansaneläkelaitoksen toiminta-ajatuksena on väestön perusturvan ja toimeentulon turvaaminen. Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka hallintoa ja toimintaa eduskunnan valitsemat valtuutetut valvovat. Kansalaisten tasavertaisuuden vuoksi on syytä selvittää, toteutuvatko päätökset yhdenmukaisten sääntöjen mukaisesti viidessä aluekeskuksessa, vakuutuspiireissä ja niihin kuuluvissa toimistoissa.
Aloite lähetetään tiedoksi Kelan sos.dem. valtuutetuille.

17. Vaikeasti työllistettäville kuntouttavaa koulutusta
Etelä-Savon Demarinaiset ry.

Vanhasen II hallituksen tekemä päätös poistaa vaikeasti työllistettävät työvoimareservistä toimeentulotuelle on mielestämme käsittämätön päätös.
Esitämme, että
on annettava työhön kuntouttavaa valmentavaa koulutusta, joka palauttaa työvoimareservin käyttöön tarpeellisia voimavaroja jo nykyisenkin työvoimapulan huomioon ottaen.

Liittohallituksen lausunto:

Aloitteessa esitetään kuntouttavan koulutuksen lisäämistä vaikeasti työllistettäville.
Liittohallitus yhtyy aloitteeseen. Tavoitteenamme on täystyöllisyys. Työ on jokaisen työikäisen ja työkuntoisen kansalaisen oikeus. Koko työikäisen aikuisväestön osaamista on kehitettävä. Erityisesti on lisättävä vähäisen koulutustason omaavien koulutusmahdollisuuksia. Ammatillisen aikuiskoulutuksen, työvoimapoliittisen koulutuksen ja henkilöstökoulutuksen on muodostettava toimiva kokonaisuus. Aktiivisen työvoimapolitiikan keinoin voidaan työttömyyden keskimääristä kestoa lyhentää.

18. Lapsiin seksuaalirikoksista annettavia tuomioita on kovennettava
Tikkurilan Työväenyhdistyksen naisjaosto

Vuonna 2006 poliisin tietoon tuli yli 1 000 alle 15-vuotiaaseen lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta. Näiden tietoon tulleiden rikosten määrä on 10 vuodessa liki kaksinkertaistunut, mutta silti piilorikollisuudeksi jää todennäköisesti enemmän näitä kuin muita vakavia rikoksia. Tekoja ei eri syistä ilmoiteta varsinkaan, jos rikollinen on uhrin läheinen. Joskus vanhemmat haluavat suojella lastaan vaikenemalla, vaikka rikoksen ilmoittamatta jättäminen antaa rikolliselle mahdollisuuden uusia tekonsa.
Lainsäätäjän ja tuomioistuinten pitäisi suojata lasta, joka on puolustuskyvytön tekijään nähden, kykenemätön huolehtimaan itsestään ja päättämään seksuaalisuudestaan. Suojelun tarpeen vahvistavat lukuisat tutkimukset, joissa on osoitettu lapsiuhrien saamat elinikäiset psyykkiset ja hyvin usein myös fyysiset vauriot. Tästä huolimatta laki mahdollistaa ja oikeudet tuomitsevat näistä rikoksista lieviä ja ehdollisia vankeusrangaistuksia, joita rikolliset itse eivät edes pidä rangaistuksina. Vuosikausia jatkuneista eri lasten hyväksikäytöistä on tekijälle tuomittu joitakin kuukausia ehdollista vankeutta (esimerkiksi KKO:2005:53). Tuomiota lieventävänä seikkana on pidetty mm. sitä, etteivät lapsiuhrit ole kyenneet selvittämään, kuinka monta kertaa heitä käytettiin hyväksi (Hämeenlinnan KO 14.12.2007).
Rikoslain 20:7 mukainen rangaistusasteikko lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä on 1 – 10 vuotta vankeutta. Tuomiosta päättävillä näyttää olevan vaikeaa asettua lapsen asemaan silloin, kun on arvioitava, minkälainen lapseen kohdistuva teko on törkeä. Niinpä teko usein katsotaan rikoslain 20:6 mukaiseksi hyväksikäytöksi, jossa rangaistusasteikko on enintään 4 vuotta vankeutta.
Tikkurilan Työväenyhdistyksen naisjaosto esittää liittokokousaloitteenaan, että rikoslakia on täsmennettävä ja lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia on yksilöitävä ottaen huomioon myös nykyaikaisen informaatioteknologian välityksellä tapahtuva rikollisuus. Rangaistukset tulisi säätää sellaisiksi, että erityyppisten lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten seuraamuksilla olisi aito yleisestävä ja rikoksen uusimista erityisestävä vaikutus. Vain riittävän pitkä vankeustuomio mahdollistaa rikollisen ojentumisen ja esimerkiksi osallistumisen asianmukaiseen ohjelmaan (Sex Offender Treatment Programme, STOP), jonka tavoitteena on vähentää seksuaalirikoksen uusimisriskiä.
Aloitteessamme on ylinnä lapsen paras ja mielessä YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista. Rikollisesti kohdellun lapsen on saatava kasvaa aikuiseksi oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa.

Liittohallituksen lausunto:

Aloitteessa esitetään rikoslain täsmentämistä lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten osalta.
Lapsiin kohdistuva väkivalta sen kaikissa muodoissaan on törkeä ihmisoikeusloukkaus. Lapsiin kohdistettu väkivalta voi olla henkistä, fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa ja väkivallan tekijä on usein joku lapsen lähiympäristöstä. Erityisen törkeän näistä rikoksista tekeekin juuri uhrin asema läheisistä aikuisistaan ja näiden huolenpidosta riippuvaisina lapsina, joiden perusturvallisuutta, tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä koskemattomuutta on näissä tapauksissa peruuttamattomasti rikottu.
Seksuaalirikokset ovat uhrin syvimpään integriteettiin tunkeutumista ja vallankäyttöä, josta seuraa uhrille häpeän ja syyllisyyden tunteita, omanarvon tunnon menetystä, vaikeuksia kiinnittyä läheisiin ihmissuhteisiin ja nauttia omasta seksuaalisuudestaan. Lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta tapahtuu tyypillisesti kotona tai lapsen lähiyhteisössä. Tiedossa on tapauksia, joissa toinen vanhempi on tietoisesti ollut puuttumatta toisen vanhemman väkivaltaiseen käytökseen. Lapsiin kohdistuvan väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyssä tarvitaankin laajaa koulutusta lasten kanssa työtä tekeville ammattilaisille, jotta nämä oppisivat tunnistamaan merkit lasten kokemasta väkivallasta. Lastensuojelu edellyttää myös lisämäärärahoja sosiaalitoimeen.
Liittohallitus yhtyy aloitteeseen siltä osin kuin se koskee rikoslain täsmentämistä ja lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten yksilöimistä.

Aloitevaliokunta esittää, että aloitteiden toteuttamista seurataan tällä liittokokouskaudella.