Naiset ja EU – vauhtia tasa-arvokeskusteluun

Ajankohtaista 15:02

Pitää olla oma raha, oma keho ja puolet vallasta. Tämä Demarinaisten toiminnanjohtaja Merja-Hannele Vuohelaisen kiteytys kuvaa osuvasti seitsemän tutkijan ja asiantuntijan kirjoittaman, Sorsasäätiön julkaiseman pamfletin Naiset ja EU aihealueita.

 

Pamfletti on tärkeä ja ansiokas tiivistys EU:n tasa-arvopolitiikan tilasta ja erittäin hyvä keskustelun avaus EU-parlamenttivaalien ja Suomen puheenjohtajakauden alla.

EU-kansalaisista naisia on puolet, n. 250 miljoonaa. Mepeistä naisia on noin 36 prosenttia. Euroopassa naiset ansaitsevat keskimäärin 40 % vähemmän elinaikanaan, naisten osuus kotitaloustyöhön käytetystä ajasta on 80 prosenttia ja isyysvapaata käyttää vain harva. Naisten paikka ei ole ollut EU:n korkeimmissa viroissa.

Tilaisuudessa mukana olivat SDP:n eurovaaliehdokkaista Tuulia Pitkänen (toinen vas.), Jaana Ylitalo, Niko Eskelinen, Helena Marttila, Pekka Shemeikka sekä Sari Melkko. Vasemmalla julkaisun toimittaja Kaisa Penny, joka on niin ikään eurovaaliehdokas

Tätä listaa voisi muun muassa EIGEn ja Euroopan Parlamentin tilastojen valossa ikävästi täydentää monella muulla sukupuolten epätasa-arvoa kuvaavalla tunnusluvulla. Tosin pitää muistaa, että huomattavia eroja eri maiden välillä on.

PES Womenin puheenjohtaja Zita Gurmai ja Sorsa-säätiön toiminnanjohtaja, eurovaaleissa ehdolla oleva Kaisa Penny peräänkuuluttavat EU:n feminististä politiikkaa, jossa naiset ovat tasapuolisesti edustettuina.

– Tutkimuksin on osoitettu, että naisten määrällä on vaikutusta politiikan sisältöihin. Kun naiset ovat päättämässä sosiaalipolitiikka ja tasa-arvopolitiikka ja naisia koskevat asiat nousevat paremmin agendalle. On myös aika laatia uusi sukupuolten välisen tasa-arvon tiekartta.

Tilaisuuden moderaattorina toimi Demarinaisten toiminnanjohtaja Merja-Hannele Vuohelainen. Tapahtuma keräsi Luonnontieteellisen museon kahvilaan paljon kiinnostuneita osanottajia.

 

Tasa-arvokehityksessä huolestuttaa näkyvästi esiin noussut, oikeistolaisten hallitusten pyrkimys rajata naisten oikeuksia ja heikentää jo saavutettuja tasa-arvorakenteita. Ääriesimerkkeinä Puolan, Unkarin ja myös joidenkin Baltian maiden toimet tai suunnitelmat monin eri keinoin rajoittaa aborttioikeutta. Hyviäkin asioita tapahtuu, kuten Irlannin aborttilainsäädännön myönteinen muutos.

Käsitys EU:sta vahvana tasa-arvopolitiikan toimijana on kyseenalainen

 

Vaikka komissio ja parlamentti onnistuivat päättämään viime syksynä myös tasa-arvon kannalta tärkeästä sosiaalisten oikeuksien pilarista mittareineen ja seurantoineen keskeisenä talousohjauksen välineenä, on tasa-arvo todellisuudessa ottanut unionissa taka-askeleita jo 2000-luvulta alkaen.

 

Taka-askeleet näkyvät lainsäädännön jumittumisena ja jäsenmaiden vastustuksena, koska tasa-arvon edistäminen toisi kuluja. On ristiriitaista, että tasa-arvo ei saisi maksaa, kun kuitenkin esimerkiksi EIGE:n laskelmien mukaan tasa-arvon toteutuminen toisi huomattavia hyötyjä työpaikkoina ja kansantalouden parantumisena. Kysymys onkin ennen kaikkea monien jäsenvaltioiden konservatiivisten arvojen korostumisesta politiikassa.

 

Tutkija Anna Elomäki, yksi pamfletin kirjoittajista, näkee, että vallalla oleva käsitys EU:sta tasa-arvopolitiikan vahvana toimijana onkin syytä kyseenalaistaa.

– Talouskysymykset ovat vallanneet EU-politiikan. EU on aikanaan ollut perussopimukseensa perustuen tasa-arvopolitiikan edelläkävijä, mutta kehitys on jäänyt talouspolitiikan alle. Tasa-arvo on pysähtynyt, ja se on jätetty sivuun EU-politiikassa.

Anna Elomäki oli yksi julkaisun kirjoittajista

Myös Zita Gurmai vahvistaa tämän. Hän on kuitenkin iloinen siitä, että naiset ovat rikkoneet hiljaisuuden ja tulleet esiin ja julistaneet naisten välistä solidaarisuutta marsseilla ja erilaisissa liikkeissä.

Kaksituhatta luvun alkupuolella sukupuolten tasa-arvo oli yksi Euroopan sosiaalirahaston tärkeä painopiste, nyt sen asema sekä rahoituksessa että ohjelmissa ja tavoitteissa on heikentynyt dramaattisesti.

 

Jäsenmaita on ohjeistettu ja vaadittu tekemään heikennyksiä ja leikkauksia talouskriisin nimissä palveluihin, sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin. Nämä päätökset ovat kurittaneet juuri naisvalaisia aloja, ja näitä päätöksiä ovat olleet tekemässä jäsenmaiden edustajat, ei mikään kasvoton EU.

 

On murrettava kapea ymmärrys taloudesta

 

Sekä tutkijoiden että eurovaaliehdokkaiden terveiset ja vaatimukset uudelle parlamentille ja komissiolle ovat, että sosiaalisen ja talouden suhteen on EU-politiikassa oltava tasapainossa.

Eurovaaliehdokas Tuulia Pitkänen, Eurooppanuorten pääsihteeri, vaatii tasa-arvopolitiikkaa osaksi kaikkia politiikkoja. Pekka Shemeikka, EU-asiantuntija, joka on myös ehdolla parlamenttiin, näkee, että tasa-arvon merkitystä ei ole ymmärretty talouspolitiikassa.

Tuulia Pitkänen ja Pekka Shemeikka eisttivät kommenttipuheenvuorot julkaisusta.

 

Tutkija Elomäki viestittääkin, että parlamentin tehtävä olisi erityisesti luoda ja tukea uudenlaista puhetapaa ja murtaa kapeaa ymmärrystä taloudesta.

Tasa-arvopolitiikan monet ulottuvuudet arjessa

 

Pamfletti käsittelee myös tasa-arvopolitiikan tärkeitä aiheita: palkkatasa-arvoa, josta kirjoittaa STM:n samapalkkaisuusprojektin vetäjä Outi Viitamaa-Tervonen. Työn ja perheen yhteensovittamisesta kirjoittaa europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta emeritaprofessori Kevät Nousiainen.

 

EU-vaaliehdokas, PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo näkee, että EU-tasolla palkkatasa-arvoa on edistettävä sitä tukevalla strategialla, palkka-avoimuuden raameilla ja mittaristolla, jolla voidaan vertailla eri alojen työn vaativuuksia.

Ehdokas Niko Eskelinen, opetusteknologian asiantuntija, pitää välttämättömänä valtiotason toimia palkkatasa-arvon edistämiseksi; naisvaltaisten alojen arvostusta on lisättävä ja isät vapautettavaan kotiin.

Outi Viitamaa-Tervonen (vas) kirjoitti julkaisuun palkkatasa-arvosta. Meppiehdokkaat Niko Eskelinen ja Jaana Ylitalo kommentoivat.

 

Demarinaisten varapuheenjohtaja, ehdokas ja päivätyössään rikosylikonstaapeli Sari Melkko vaatii naisrauhaa ja vaatii, että viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedonvaihto esimerkiksi seksuaalirikoksissa saadaan lainsäädäntötasolla kuntoon.

Sari Melkko (vas) ja Kaisa Penny

 

Myös turvallinen ruoka on tärkeä sukupuolten tasa-arvoon ja kuluttajapolitiikkaan liittyvä teema. Siitä pamfletissa kirjoittaa tutkija Teea Kortetmäki.
Parlamenttiin ehdolla oleva VTM ja ilmastoaktiivi Helena Marttila näkee, että naiset voisivat ottaa EU:ssa ison roolin kuluttajapolitiikkaan ja ilmastopolitiikkaan liittyen.

 

Päivikki Kumpulainen

 

Naiset ja EU -julkaisu

https://issuu.com/sorsafoundation/docs/kss_naiset_ja_eu4_final

Tilaisuuden voi katsoa myös striimattuna osoitteessa

https://www.facebook.com/events/2101478446817331/permalink/2105567486408427/