Naispiirien mallisäännöt

tutustu 12:49

Tulostettava versio (Word) »

Hyväksytty liittokokouksessa 1.11.2014

Nimi, kotipaikka ja toimialue


Yhdistyksen nimi on XXXXX Sosialidemokraattinen Naispiiri piirijärjestö ry ja kotipaikka XXXXXXX kaupunki.

Yhdistyksen toiminta-alueena on XXXXXX vaalipiiri

Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä naispiirijärjestö. Näissä säännöissä mainitulla puolueella tarkoitetaan Suomen Sosialidemokraattista Puoluetta – Finlands Socialdemokratiska Parti r.p:ta ja puolue-elimillä sen puolue-elimiä sekä naisliitolla tarkoitetaan puolueessa toimivaa Sosialidemokraattiset Naiset — Socialdemokratiska Kvinnor — rekisteröimätöntä järjestöä.

Tarkoitus


Naispiirijärjestön tarkoituksena on toimia alueensa johtavana naisjärjestönä puolueen ohjelmien ja tavoitteiden mukaisessa sosialidemokraattisessa valistus- ja kasvatustyössä sekä työskennellä alueensa naisten yhteiskunnallisten, taloudellisten ja sivistyksellisten olojen parantamiseksi.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi naispiirijärjestö järjestää kokouksia, valistus- ja juhlatilaisuuksia, neuvottelupäiviä ja järjestökursseja, harjoittaa kirjallisuuden levitystä sekä julkaisu- ja kustannustoimintaa, johtaa alueensa sosialidemokraattisten naisjärjestöjen valmistautumista yleisiin vaaleihin sekä mahdollisuuksiensa mukaan muutenkin ohjaa ja tukee sanottujen järjestöjen toimintaa.

Naispiirijärjestön toiminta ei saa olla ristiriidassa puolueen sääntöjen ja sen toimielinten päätösten kanssa.

Jäsenet


Naispiirijärjestön jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen naispiirijärjestön alueella toimiva puoluehallituksen luvalla rekisteröity sosialidemokraattinen yhdistys ja puolueosastojen oikeuskelpoiset naisjaostot, jonka piirihallitus jäseneksi hyväksyy ja joista näissä säännöissä käytetään nimitystä jäsenjärjestö. Jäsenjärjestöjen jäsenten tulee olla puolueen jäseniä.

Erottaminen


Naispiirihallitus voi erottaa jäsenjärjestön, joka toimii vastoin naispiirijärjestön, tai puolueen toimielinten päätöksiä tai laiminlyö määrätyt jäsenmaksunsa taikka tukee puolueelle haitallista toimintaa. Ennen asian ratkaisemista on erotettavalle jäsenjärjestölle varattava tilaisuus selityksen antamiseen. Jos jäsenjärjestö, jonka naispiirihallitus on erottanut naispiirijärjestöstä, ei tyydy päätökseen, on asianosaisilla oikeus vedota naispiirikokoukseen toimittamalla naispiirikokoukselle osoitetun kirjallisen vetoomuksensa naispiirihallitukselle kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut erottamispäätöksestä naispiirihallitukselta kirjallisen ilmoituksen. Erotettu jäsenjärjestö on vailla sääntömääräisiä jäsenoikeuksia erottamispäätöksestä lukien. Erottamispäätös tulee lopullisesti voimaan, ellei mainittua vetoomusta tehdä määrätyssä järjestyksessä tai kun naispiirikokous on erottamispäätöksen vahvistanut.


Naispiirijärjestön jäsenenä oleva järjestö ei voi erota naispiirijärjestöstä eikä purkautua, jos vähintään kolme jäsenjärjestön jäsentä sitä jäsenjärjestön kokouksessa vastustaa.

Naispiirijärjestöstä eroavan jäsenjärjestön on ilmoitettava eroamisestaan kirjallisesti naispiirihallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoitettava erosta naispiirijärjestön piirikokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.


Naispiirijärjestön jäsenjärjestön on suoritettava naispiirijärjestölle jäsenmaksu, jonka suuruus vahvistetaan varsinaisessa piirikokouksessa kuluvaa kalenterivuotta varten.

Varsinaisella piirikokouksella on oikeus määrätä jäsenjärjestöjen suoritettavaksi ylimääräinen jäsenmaksu, mikäli ne ovat naispiirijärjestön tehokkaan toiminnan kannalta välttämättömiä.

Varojen hankinta


Piirijärjestö voi omistaa osakkeita ja muita arvopapereita, hallita ja omistaa kiinteistöjä, harjoittaa majoitus-, ravitsemus-, elokuva-, teatteri- ja julkaisutoimintaa sekä kirjakauppaliikettä, vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna arpajaisia ja varainkeräyksiä. Tarvittaessa piirijärjestö hankkii taloudelliselle toiminnalleen asianomaisen luvan.

Piirikokoukset


Piirijärjestön ylimpänä päättävänä elimenä on piirikokous.

Piirijärjestö kokoontuu varsinaiseen kokoukseen vuosittain kaksi kertaa, kevätkokoukseen viimeistään huhtikuussa ja syyskokoukseen viimeistään marraskuussa. Näiden lisäksi voidaan pitää ylimääräisiä piirikokouksia.

Ylimääräinen piirikokous on pidettävä, kun varsinainen piirikokous on niin päättänyt tai vähintään 1/3 piirijärjestön alueella toimivista jäsenjärjestöistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten piirihallitukselta kirjallisesti vaatii taikka kun piirihallitus katsoo sen tarpeelliseksi.

Piirikokoukset kutsuu koolle piirihallitus. Kutsu varsinaiseen piirikokoukseen on toimitettava jäsenjärjestöille kirjeitse tai sähköpostilla vähintään kahdeksan viikkoa ennen kokousta ja ylimääräiseen piirikokoukseen samalla tavalla vähintään kolme päivää ennen kokousta.

Kokouskutsussa on mainittava esille tulevat asiat.

Piirikokousedustajat


Piirikokousedustajain toimikausi on kalenterivuosi. Edustajat valitaan jäsenjärjestöittäin alkavaa toimikautta varten järjestöjen syyskokouksessa. Vaalissa valitaan yksi kokousedustaja jokaista jäsenjärjestön jäsenmäärän alkavaa vähintään 20 ja enintään 150 lukua kohden sen mukaan kuin piirijärjestön kevätkokous päättää, sekä saman verran varaedustajia, jotka kutsutaan piirikokoukseen valintajärjestyksessä.

Piirikokousedustajiksi valittujen henkilöiden yhteystiedot, nimet, osoitteet ja sähköpostiosoitteet, on jäsenjärjestöjen johtokuntien ilmoitettava sähköpostilla tai kirjallisesti naispiirihallitukselle valintakokousta seuraavan joulukuun 31 päivään mennessä.

Piirikokousedustajien matka- ja kokouspäivärahat suorittaa edustajan lähettänyt jäsenjärjestö.

Äänestäminen piirikokouksessa

10§
Piirikokouksessa on jokaisella piirikokousedustajalla yksi ääni. Äänestykset tapahtuvat avoimesti. Milloin vähintään 1/10 äänestykseen osallistuneista kokousedustajista niin vaatii, on toimitettava nimiäänestys. Vaalit suoritetaan aina suljetuin lipuin.

Äänten jakautuessa tasan tulee päätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa ratkaisee arpa.

Puhe- ja esitysoikeus

11§
Puhe-, esitys- ja äänioikeus piirikokouksessa on jokaisella valtuutetulla piirikokousedustajalla, joka on valittu edellä 9 §:n 1 momentissa määrätyllä tavalla.

Puhe- ja esitysoikeus piirikokouksessa on piirihallituksen jäsenillä, naisliiton ja puolueen edustajilla, sekä vaalipiirin sosialidemokraattisilla kansanedustajilla ja niillä, joille kokous antaa puheoikeuden.

Kevät- ja syyskokoukset

12 §
Piirijärjestön kevätkokouksen erityisenä tehtävänä on:
– hyväksyä edellisen kalenterivuoden toimintakertomus ja tilinpäätös,
– päättää vastuuvapauden myöntämisestä piirihallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
– määrätä edustajaperuste seuraavaa piirikokousedustajien vaalia varten,
– päättää tehdyistä esityksistä piirijärjestön sääntöjen muuttamiseksi.

Piirijärjestön syyskokouksen erityisenä tehtävänä on:
– päättää piirihallituksen jäsenille suoritettavista kustannusten korvauksista sekä tilintarkastajille/toiminnantarkastajille suoritettavien palkkioiden maksuperusteista seuraavaa kalenterivuotta varten,
– päättää seuraavan kalenterivuoden aikana jäsenjärjestöltä kannettavasta jäsenmaksun suuruudesta sekä mahdollisista ylimääräisistä jäsenmaksuista, hyväksyä piirijärjestölle talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavaa kalenterivuotta varten,
– päättää tehdyistä esityksistä piirijärjestön sääntöjen muuttamiseksi,
varapuheenjohtajien määrästä päättäminen,
– valita joka toinen vuosi piirihallituksen puheenjohtaja ja yksi tai kaksi varapuheenjohtajaa,
– sekä valita joka toinen vuosi piirihallituksen jäsenet ja -varajäsenet, niin kuin näiden sääntöjen 14 §:ssä määrätään,
– valita yksi tai kaksi varsinaista ja yksi tai kaksi varatilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa seuraavaa kalenterivuotta varten.

Aloiteoikeus

13 §
Aloitteita varsinaiselle piirikokoukselle voi tehdä naispiirijärjestön jäsenjärjestö ja tällaisen jäsenjärjestön yksityinen jäsen, piirihallitus ja liiton hallitus.

Aloitteet on toimitettava kirjallisesti tai sähköpostilla piirihallitukselle viimeistään kuusi viikkoa ennen piirikokousta. Piirihallituksen on toimitettava toimintakertomus sekä aloitteet ja niistä antamansa lausunnot jäsenjärjestöille ja piirikokousedustajille viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta.

Piirihallituksen valinta

14 §
Piirijärjestön toiminnan johtoelimenä ja lainmukaisena hallituksena on piirihallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja, 1-2 varapuheenjohtajaa sekä vähintään 5, mutta enintään 11 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-5 varajäsentä. Mikäli varapuheenjohtajia valitaan kaksi, niin muiden varsinaisten jäsenten enimmäismäärä on 10. Puheenjohtaja, ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sekä piirihallituksen muut jäsenet ja varajäsenet valitaan syyspiirikokouksessa kahdeksi seuraavaksi kalenterivuodeksi.

Piirihallituksen jäsenet ja mahdolliset varajäsenet valitaan erillisissä vaaleissa enemmistövaalitapaa ja vaadittaessa suljettua lippuäänestystä käyttäen. Mikäli vähintään 1/5 äänioikeutetuista piirikokousedustajista sitä vaatii, on piirihallituksen ja mahdolliset varajäsenet valittava erillisissä vaaleissa henkilökohtaista suhteellista vaalitapaa käyttäen. Tällöin kukin äänioikeutettu voi antaa äänensä enintään niin monelle ehdokkaalle, kuin piirihallitukseen on vaalissa jäseniä tai mahdollisia varajäseniä valittava. Kussakin äänestyslipussa ensimmäiselle sijalle merkityn ehdokkaan äänimäärä on sama luku kuin se ehdokkaiden lukumäärä, joita äänestyslipulla on äänestetty, toiselle vaalisijalle merkityn ehdokkaan äänimäärä on sama edellä tarkoitettu luku vähennettynä yhdellä, kolmannelle vaalisijalle merkityn ehdokkaan äänimäärä on sama edellä tarkoitettu luku vähennettynä kahdella ja niin edelleen.

Vaalien tuloksen perusteella kokous nimeää eniten ääniä saaneet piirihallituksen jäseniksi ja mahdollisiksi varajäseniksi. Jos ehdokkaita piirihallituksen puheenjohtajan vaaliin on asetettu enemmän kuin kaksi, on vaali toimeenpantava suljettua lippuäänestystä käyttäen siten, että ellei ensimmäisessä vaalissa kukaan ehdokkaista saa enempää kuin puolet annetuista äänistä, toimeenpannaan toinen vaali, jossa ehdokkaina voivat olla ne kaksi henkilöä, jotka ensimmäisessä vaalissa ovat saaneet eniten ääniä. Toisessa vaalissa eniten ääniä saanut on tullut valituksi.

Jos piirikokous on päättänyt valita yhden varapuheenjohtajan ja ehdokkaita vaaliin on asetettu enemmän kuin kaksi, niin vaali toimeenpannaan samoin kuin puheenjohtajan vaali. Jos piirikokous on päättänyt valita kaksi varapuheenjohtajaa, niin varapuheenjohtajat valitaan erillisissä vaaleissa ja vaalit toimeenpannaan samalla tavoin kuin puheenjohtajan vaali.

Piirihallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Piirihallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.

Piirihallituksen tehtävät

15§
Piirihallituksen tehtävänä on: 1) hoitaa naispiirijärjestön hallituksena sen asioita puolue- ja piirikokousten päätösten, naispiirijärjestön sääntöjen ja yhdistyslain mukaisesti, panna täytäntöön puolue- ja piirikokousten päätökset sekä valmistella piirikokouksissa esille tulevat asiat, 2) johtaa ja järjestää vaalitoimintaa sekä vastata alueellaan muunkin valistus- ja järjestötoiminnan käytännöllisestä hoitamisesta naisten keskuudessa, 3) valita ja erottaa naispiirijärjestön tarvitsemat palkatut toimihenkilöt, 4) päättää piirijärjestön nimen kirjoittamisesta, 5) asettaa tarvittaessa apuelimikseen toimikuntia ja jaostoja.

Tiedonannot

16 §
Piirihallituksen tiedonannot järjestöille toimitetaan sähköpostilla tai kirjeellisesti.

Nimenkirjoittajat

17 §
Piirijärjestön nimen kirjoittavat piirihallituksen puheenjohtaja, sihteeri ja piirihallituksen tehtävään määräämä piirihallituksen jäsen tai piirijärjestön toimihenkilö, aina kaksi yhdessä.

Tilin- / toiminnantarkastus

18§
Piirijärjestön tilit päätetään kalenterivuosittain.

Päättyneen vuoden tilit ja piirijärjestön toimintaa koskevat muut asiakirjat on jätettävä piirijärjestön syyskokouksen valitsemille tilintarkastajille tai toiminnantarkastajille vähintään kuukautta ennen piirijärjestön kevätkokousta.

Tilintarkastajien tai toiminnantarkastajien on suoritettava tilien tarkastus ja annettava niistä piirihallitukselle piirijärjestön kevätkokousta varten laadittu kirjallinen tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen piirijärjestön kevätkokousta.

Tilintarkastajilla ja toiminnantarkastajilla on oikeus suorittaa vuositilintarkastuksen ohella piirijärjestön hallinnon, kirjanpidon ja kassan valvontatarkastus, milloin he katsovat sen aiheelliseksi.

Asiakirjat

19§
Puoluehallituksen valtuuttamina neuvojina ja ohjaajina naispiirihallituksen järjestötyötä ja toimistonhoitoa koskevissa käytännön kysymyksissä avustavilla toimitsijoilla on oikeus tehtävänsä puitteissa perehtyä naispiirihallituksen asiakirjoihin. Tällaisilla toimitsijoilla on oikeus antaa ohjeensa myös suullisesti naispiirijärjestön ja naispiirihallituksen kokouksessa.

Sääntöjen muuttaminen

20§
Piirijärjestön sääntöjen muuttamisesta voidaan päättää piirijärjestön varsinaisessa kokouksessa, jos sitä koskeva esitys on tehty näiden sääntöjen 13 §:ssä määrätyssä järjestyksessä ja päätöstä kannattaa vähintään 2/3 äänestyksessä annetuista äänistä.

Ennen kuin sääntöjen muutos voidaan merkitä yhdistysrekisteriin, on Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluehallituksen hyväksyttävä muutetut säännöt.

Piirijärjestön purkaminen tai lakkauttaminen

21§
Naispiirijärjestö ei voi purkautua, jos kolme sen jäsenjärjestöä piirikokouksessa sitä vastustaa.

Jos naispiirijärjestö purkautuu tai lakkautetaan, on sen varat luovutettava käytettäväksi naisten keskuudessa suoritettavaan sosialidemokraattiseen valistus- ja kasvatustyöhön.

Muut määräykset

22§
Niissä asioissa, joista näissä säännöissä ei ole määräyksiä, noudatetaan soveltuvin osin puolueen sääntöjä ja yhdistyslakia.