Hyvä ja kestävä ympäristö

12:23

Hyväksytty XI Liittokokouksessa 17.5.2008

Sosialidemokraattisten Naisten tavoitteena on kestävän kehityksen maailma, jossa jokaisella ihmisellä on oikeus puhtaaseen luontoon ja terveelliseen ympäristöön.

Ihminen on kuitenkin omilla toimillaan vaarantanut ekologisen tasapainon. Nyt maapalloa uhkaa tuho ellei ilmastonmuutosta, ympäristökatastrofeja ja luonnon sitkasta saastumista oteta kaiken päätöksenteon määrääväksi tekijäksi. Meidän on tietoisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla luovutaan ympäristön kohtuuttomasta kuormittamisesta.

Sosialidemokraattiset Naiset korostavat, että makrotason politiikan tueksi tarvitaan jokapäiväisiä, ihmisen mitassa toteutettavia ympäristötekoja.

1. Lähidemokratialla laatua elämään

Ympäristönsuojelu on rakennetun ja rakentamattoman ympäristön vaalimista. Tämän ilmenee yhteiskuntasuunnittelussa, maankäytön ratkaisuissa ja palveluiden sijoittamisessa. Energian säästäminen, jätehuolto, kierrätys, viheralueiden ja tieverkoston kunnossapito sekä joukkoliikenne ovat tärkeä osa kunnallispolitiikkaa. Viihtyisät ja turvalliset asuinalueet ovat kodin perustamiselle kysyttyjä kohteita. Elinvoimainen alue asukkaineen työllistää palvelujen tarjoajia ja ylläpitää vireää yritystoimintaa.

Valtuustolla on valta ja vastuu lähidemokratian toteuttamisessa. Jaettu tieto käsiteltävistä asioista, aktiiviset valtuutetut sekä tiedonjanoinen paikallismedia innostavat kuntalaisia ottamaan kantaa ja haastamaan harjoitettua kunnallispolitiikkaa. Aina on olemassa vaihtoehtoja oman kunnan kehittämiselle. Innostava poliittinen toiminta synnyttää alueelle uutta kansalaisaktiivisuutta.

Tänään henkilökohtaisesta tulee kansalaisvaikuttajalle poliittista. Kimmoke vaikuttamiseen nousee muun muassa kuluttamiseen, eläinten oikeuksiin, ympäristöön, terveyteen, paikalliseen kaupunkisuunnitteluun sekä etniseen, seksuaaliseen tai kulttuuriseen identiteettiin liittyvistä huolenaiheista.
Kansalaisvaikuttamisen kasvu on hyvä asia. SDP:n kautta toimien kansalaisten aloitteet kanavoituvat yhteiseksi hyväksi.

Lähidemokratia kohottaa päätöksenteon laatua, sillä se tiukentaa arvopohjaista harkintaa. Alueiden asukkaiden omakohtaista ja elämyksellistä tietoa elinympäristöstä on käytettävä hyväksi päätöksenteossa.

2. Yksityisalue yksille

Itsekäs ”ei ainakaan meidän takapihalle” -ajattelu vaikeuttaa erityisesti sosiaalista rakentamista. Esimerkiksi mielen kuntoutujat, päihteistä irtautujat, vankilasta vapautujat ovat vaikeuksissa asunnon saamisessa. Heitä ei haluttaisi lähinurkkiin ennakkoluulojen ruokkiessa kuvaa heistä arvaamattomina naapureina. Maahanmuuttajataustaisia ja romaneja syrjitään muun muassa epämääräisin kulttuurisyin. Vammaiset aiheuttavat ”terveissä” ahdistusta. Lapset ja nuoret taas aiheuttavat päiväkodin ja koulun pihoilla mahdollista metelivaaraa.

Jäykkien stereotypioiden vyöry käy viime kädessä jokaisen, toisen, erilaisen ja siten uhkaavan kimppuun ja synnyttää monenlaista torjuntaa. Tästä on tehtävä loppu. Tarvitaan yhä enemmän yhteisyyttä, päätöksien läpinäkyvyyttä ja vuoropuhelua yhteisen ymmärryksen aikaansaamiseksi. Tätä kutsutaan myös demokratiaksi.

Kuulemistilaisuudet ja asioiden esillepanot on tehtävä kiinnostaviksi, ymmärrettäviksi ja osallistumaan houkutteleviksi tilaisuuksiksi kaikille. Lähidemokratian toteuttamista varten tarvitaan ilmaisia, helposti saavutettavia ja esteettömiä kokoustiloja.

3. Yö on ystävä

Mielikuvat hyvästä ympäristöstä perustuvat lapsuudessa koettuihin hyvänolon tunteisiin. Omat mielipaikat löytyvät usein kodin läheltä, kyläkorttelista tai kotilähiöstä. Puistot, lähimetsät, pihat ja kujat saavat oman merkityksen jokaisen kasvuympäristössä.

Lasten näkökulmasta suunniteltu elämänpiiri soveltuu kaikille asukasryhmille. Suunnitelmien ja kaavojen yhteydessä on arvioitava niiden vaikutus lasten arkeen ja kuultava lasten omia mielipiteitä ehdotuksesta. Esteettömästi rakennettu ympäristö on kelvollinen lasten leikeille ja helppokulkuinen lastenvaunujen, pyörätuolin tai rollaattorin kanssa liikkuville sekä näkövammaisille. On kannustettava yhteisöllisyyttä edistävien asumisympäristöjen rakentamiseen, erityisesti lapsille ja vanhuksille sopivien pihapiirien luomiseen.

Valaistut tiet, yhteiset alueet ja puistot luovat turvallisuutta. Pelko kaventaa aina elämänpiiriä. Yöt kuuluvat myös naisille. Jokaisella ihmisellä on oikeus fyysiseen, psyykkiseen ja seksuaaliseen koskemattomuuteen. Raiskausta ei hyväksytä missään olosuhteissa. Fyysinen ja seksuaalinen väkivalta on rikos, eikä uhria saa syyllistää.

4. Hiljaisuus voi olla luksusta

Yhä suurempi osa ihmisistä altistuu melulle ja kärsii siitä. Eniten melualtistusta aiheuttaa liikenne. Huonokuntoisia teitä parannettaessa on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä käyttämään ääntä vaimentavia päällysteitä. Jo ympäristön suunnittelussa on huomioitava tekniset ratkaisut melun hallintaan, jotka vaikuttavat myös lämmön ja energian tarpeen pienentymiseen.

Nykyinen hälyssä elo ja jatkuva altistuminen häiritseville äänille aiheuttavat stressiä. Kiusaavat äänet pitävät elimistön varuillaan, kiihdyttävät adrenaliinin tuotantoa, estävät keskittymistä ja unensaantia.

Melun epäillään pahentavan sydän- ja verisuonitauteja, nostavan verenpainetta ja aiheuttavan jopa elimistön vastustuskyvyn laskua.
Ympäristön saastuminen aiheuttaa monia terveysongelmia, kuten astmaa, allergioita, syöpää ja lapsettomuutta.

Yksityisautoilun vähentämistä puoltaa hiilidioksidin päästöjen vähentäminen, mutta autoista lähtevä äänisaaste on välittömiltä vaikutuksiltaan yhtä suuri ympäristön tilan heikentäjä.

Jätä auto parkkiin, etsi uusia, hiljaisia reittejä puistojen ja pikkukatujen kautta. Nauti metsän siimeksestä. Aisti äänettömyyttä, se antaa voimia.

5. Mittakaavana kävelymatka

Asuminen on oikeus. Kunnallispolitiikalla vaikutetaan asuntotuotantoon. Laadukas asuminen tarkoittaa myös kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, tiivistä ja eheyttävää yhdyskuntarakentamista sekä julkisen ja kevyen liikenteen toimivaa verkostoa.

Rakennussuunnittelussa on huomioitava, että palveluiden tulee olla saavutettavissa kävelymatkan päästä ja mm. terveyspalveluiden julkista liikennettä käyttäen. Kevyenliikenteen toimivan verkoston luominen antaa vaihtoehdon autojen käytölle.

Väestön ikääntyessä oman auton käytöstä luopuneiden määrä kasvaa lähitulevaisuudessa. Kauppakeskuksiin on päästävä autottomankin ja pyhäpäivien perhepuhteeksi sopii ostamisen sijaan muu yhteinen tekeminen.

6. Missä ovat miesmatkustajat?

Joukkoliikenteen matkustajaosuudet ovat pudonneet, koska yksityisautoilua tuetaan porvarihallituksen liikennepolitiikalla. Miesten osuus julkisilla kulkuvälineillä matkustavista on huolestuttavan vähäistä.

Ainakin pääkaupunkiseudulla on syytä ottaa käyttöön yksityisautoilussa ruuhkamaksut ja tietullit, jotka kannustavat käyttämään julkista liikennettä yksityisautoilun sijaan. Samaan aikaan, kun ruuhkamaksut otetaan käyttöön, on myös palveluja koskevassa lainsäädännössä velvoitettava tarjoamaan palveluja asuinalueilla. Esimerkiksi päivähoitopaikka on turvattava mikäli mahdollista kohtuullisen kävelymatkan päässä.

Kaupunkien keskustat on rauhoitettava jalankulkijoiden ja kevyen liikenteen hyväksi. Katupysäköinnistä on siirryttävä maksullisiin parkkitaloihin ja maanalaisiin pysäköintihalleihin.

Kuntien tulee kehittää joukkoliikennettä ja suosia raideliikennettä.

Kaupunkikeskuksien julkinen liikenne on tehtävä maksuttomaksi alle 16-vuotiaille, yli 75-vuotiaille sekä lastenvaunujen ja liikuntarajoitteisille apuvälineiden kanssa liikkuville.

7. Huomenna voi olla toisin

Suomen luonto on herkkä ja hitaasti uudistuva. Meillä on maailman parhaat jokamiehen oikeudet. Kansallisomaisuuttamme, kaunista luontoa on rauhoitettu riittämättömästi maan eteläosissa. Luonnonsuojelun painopiste on siirrettävä etelään, missä on myös valtaosa asukkaista. Talousmetsien hoidossa on käytettävä luontoa säästäviä menetelmiä, herkimmillä alueilla konevoiman sijaan on suosittava hevosmetsureita. Maa-aineksen käyttöä on tehtävä varoen: maansiirto, louhinta ja kaivostoiminta muokkaavat luontoa peruuttamattomasti.

Suomikuvaan kuuluu puhdas luonto, metsää, tilaa, kalaisat järvet ja jurot, mutta ystävälliset asukkaat. Kaupasta ei tarvitse ostaa pullotettua vettä hampaiden pesuun tai kyytipojaksi. Suomalainen kraanavesi on kaupan pullovettä puhtaampaa, testatusti todistettua. Silti kaikki voi olla toisin.
Vuosina 1998 -2006 Suomessa raportoitiin 56 vesiepidemiaa. Kolme neljästä epidemiasta sattui alle 500 käyttäjän vedenpumppaamon alueella. Vuonna 2007 joulukuussa alkoi inhimillisen virheen ja laittoman putkikytkennän tuloksena Nokialla, 30.000 asukkaan kaupungissa, piinaava ja terveyttä uhkaava pitkäaikainen saastuneen juomaveden aiheuttama epidemia.

Veden laatua on tarkkailtava herkeämättä eikä Nokian tapaisia mokia voi sallia tapahtuvan. Juomaveden turvallisuudesta on huolehdittava myös poikkeuksellisten sääolosuhteiden aikana. Vedestä ei saa tulla keinottelun ja bisneksen väline. Puhdas juomavesi on arvokas suomalainen perusoikeus.

8. Hyvältä maistuu

Ympäristön hyvinvoinnin tai oirehdinnan näemme ja koemme kehossamme. Pölyääkö kaupunki keväällä? Onko vedessä sinilevää loppukesästä?
Viime vuosien suuret ruokaskandaalit eivät ole olleet ihmisen aisteilla havaittavissa. BSE eli hullun lehmän tauti, ei maistu lihassa eikä haise. Geenimuunnellun (GM) elintarvikkeen erottaminen maun mukaan saattaa olla ongelmallista.

Ruoan luonnollisuuden ominaisuuksina pidetään puhtautta ja turvallisuutta: elintarviketta on työstetty mahdollisimman vähän ja sen alkuperä on helposti jäljitettävissä. Elintarvikkeiden tuotantokehittely panostaa yhä enemmän funktionaalisiin ja geenitekniikalla muunneltuihin organismeja sisältäviin uuselintarvikkeisiin. GM- kasvien mahdollinen ”villiintyminen” ja leviäminen ympäristöön saattaa aiheuttaa vakavia seurauksia, kuten luonnon ekotasapainon häiriintymistä, lajien syrjäytymistä ja luonnonperimän muuttumista.

Hyödykkeen valmistaja (jalostaja/tuottaja) on vastuussa käyttämistään tuotantotavoista, myös GM- jalosteiden, elinkaarta koskevat tiedot on merkittävä selkeästi, jotta kuluttajilla on mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja.

9. Tehotuotantoa vai kallista luomua?

Puhtaan ruuan ja tuotteiden eettisen elämänkaaren takaaminen on maaseudun ja taajamien yhteinen etu. Luonnonmukaista viljelyä ja lihatuotantoa on taloudellisesti kannustettava.

Eläinten hyvinvointi ja eläimiin kohdistuvat rikokset ovat olleet näyttävästi esillä viestimissä ja ihmiset ovat keskustelleet ongelmista tunteella. Elinkeinoelämä ei saa erkaantua kansalaisten oikeudentajusta. Tuotantoeläimiä on kohdeltava eettisesti, niiden hyvinvointia edistäen. Eläinten kuljetukset ovat Euroopassa aiheuttaneet eläinsuojelullisia ongelmia. Kuljetusaikamääräyksissä on rikottu ja kuljetuksia suoritettu epäasiallisissa olosuhteissa. Kuljetusaikoja tulisi nykyistä huomattavasti lyhentää, mikä palvelisi mm. alueellisten lähiteurastamojen syntymistä, lihan korkean laadun turvaamista sekä vähentäisi ympäristökuormitusta.

Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) tehtävänä on ohjata ja valvoa keskushallinnon viranomaisena eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanoa ja noudattamista. Rikosepäilyn perusteella tapahtuva valvonta edellyttää, että viranomaisille tai eläinsuojeluvalvojille ilmoitetaan eläinten huonosta kohtelusta. Eviralla ei ole nykyisen lainsäädännön perusteella riittäviä oikeuksia valvoa eläinten hyvinvointia tarkastuksia tekemällä. Lakia on siten muutettava.

Eläinten esineellistäminen ja riistäminen on lopetettava. Eläimille ei saa tuottaa kärsimystä ihmisten elitististen halujen vuoksi. Kosmetiikkateollisuuden eläinkokeet on lopetettava ja lääketeollisuuden eläinkokeiden korvattavuuteen on panostettava.

10. Kasvissyönnissä on itua

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) on laskenut perustuotteiden ympäristövaikutuksia, joita ovat happamoituminen, vesien rehevöityminen, alailmakehän otsonin muodostuminen, primäärienergian kulutus ja ilmastonmuutos.

Selvästi suurin ympäristökuormitus on naudanlihalla ja meijerituotteilla. Esimerkiksi kilo emmentaljuustoa vastaa MTT:n mukaan ilmastonmuutosvaikutuksiltaan 60 kilometrin ajoa henkilöautolla. Juuston kuormitusta pahentavat vesien rehevöityminen ja happamoituminen. Ruoalla on ekologiselle elämälle suurempi merkitys kuin autoilulla.

Omien ruokavalintojen muuttaminen vähemmän hiilidioksidia tuottavaksi on merkittävä ekologinen teko. Ravintoarvoltaan kunnollista kasvisruokaa tulee olla saatavilla siellä missä ruokaillaan joukolla kuten kouluissa, laitoksissa ja työpaikkaruokaloissa. Kasvissyönnissä on itua!

Naudan- ja sianlihan suurimmat tuontimaat ovat Tanska ja Ruotsi, mutta broileriliha tuodaan kaukaa Brasiliasta. Suomi on kasvattanut kansallisella tuella sika- ja siipikarjatuotantoa vastoin EU:n liittymissopimukseen kirjattua määräystä lopettaa ylituotanto. Ympäristön kannalta on tärkeää, että peltopinta-alaa on riittävästi suhteessa tuotantoeläinten määrään.

11. Mitä on eettinen kuluttaminen?

Ostopäätös on enemmän tai vähemmän harkittu teko. Eettinen kuluttaminen on valveutunutta harkintaa ja tuotteen eettisen elämänkaaren arvioimista ostotilanteessa. Edistääkö kulutukseni seuraavia tavoitteita?

• Luonnonvarojen kulutuksen hillitseminen (tarvitsenko tätä tuotetta oikeasti?)
• Biopolttoaineen käytön lisääminen raaka-aineena käyttäen yhdyskuntajätettä.
• Työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen (esimerkiksi Reilun kaupan tuotteet)
• Eläinten hyvinvoinnin lisääminen (oikeaa turkista vai ei?)
• Ympäristön muutoksen hillitseminen (esimerkiksi ilmaston muutos ja kemikalisoituminen muuttavat ympäristöämme)
• Jätteiden määrän lisääntymisen hillitseminen (kierrätä, uudista tai muodista vanhaa tuotetta)
• Selvitetään, voisiko koulujen yms. laitosten ruokailusta jääneet ruoat jakaa niitä tarvitseville.

Eettinen kuluttaminen vaatii valintoja. Niitä voi tehdä sen mukaan, mikä on omassa arvostuksessa ensisijaisinta. Paras päätös on välttää kerskakulutusta ja suosia tervettä nuukuutta.

Kuluttajan on syytä kiinnittää huomiota omiin ostosmatkoihin. Sillä, kulkeeko autolla, bussilla vai kävellen ja ostaako kerralla viikon ostokset on iso merkitys. Eniten ”hiilireppua” kasvattaa, jos käy autolla hakemassa vain yhden tuotteen.

Sosialidemokraattisten Naisten periaatteet:

1. Ympäristönsuojelu on rakennetun ja rakentamattoman ympäristön vaalimista.
2. Kestävän kehityksen ympäristöpolitiikka on työllistävää ja se edistää taloudellista kasvua. Ympäristönsuojelu on sosialidemokratian oleellinen osa.
3. SDP:n lähidemokratiassa kansalainen tuntee kuuluvansa yhteisöön, jossa häntä kuunnellaan.
4. SDP:n valtuustoryhmän ja puolueosaston kautta kansalaisten aloitteet kanavoituvat yhteiseksi hyväksi.
5. Kuulemistilaisuudet ja asioiden esillepanot on tehtävä kiinnostaviksi, ymmärrettäviksi ja osallistumaan houkutteleviksi tilaisuuksiksi kaikille. Lähidemokratian toteuttamista varten tarvitaan ilmaisia, helposti saavutettavia ja esteettömiä kokoustiloja.

Sosialidemokraattisten Naisten johtopäätökset:

1. Viihtyisät ja turvalliset asuinalueet lisäävät koko kunnan hyvinvointia ja taloudellista menestystä. Tämä tarkoittaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja pienistä yksiöistä tilaviin perheasuntoihin, tiivistä ja eheyttävää yhdyskuntarakentamista sekä julkisen ja kevyen liikenteen toimivaa verkostoa.
2. Lasten näkökulmasta suunniteltu ja esteettömästi rakennettu elämänpiiri soveltuu kaikille asukasryhmille. Valaistut tiet, yhteiset alueet ja puistot luovat turvallisuutta. Pelon maantiede kaventaa elämänpiiriä. Joka kuntaan on tehtävä toiminnallinen, poikkihallinnollinen ohjelma perheväkivallan vähentämiseksi ja sen toteuttamiseen on varattava riittävät resurssit kunnan budjetista.
3. Ruuhkamaksut ja tietullit yksityisautoilulle ruuhka-alueilla. Kaupunkien keskustat rauhoitettava jalankulkijoiden ja kevyen liikenteen alueiksi. Katupysäköinti luvanvaraiseksi. Pysäköinti on keskitettävä maksullisiin parkkitaloihin ja maanalaisiin pysäköintihalleihin. Invapysäköinti on turvattava lähellä palvelupaikkoja.
4. Lähikauppoja on suosittava automarkettien sijaan. Ympäristönvaalija ostaa vain sen minkä jaksaa pyörällä tai kävellen kuljettaa. Kauppojen aukioloaikoja ei tarvitse pidentää. Sunnuntaisin voi tehdä ekotekoja ostamisen sijaan.
5. Kuntien tulee kehittää joukkoliikennettä ja suosia raideliikennettä. Kaupunkikeskuksien julkinen liikenne on tehtävä maksuttomaksi alle 16-vuotiaille, yli 75-vuotiaille sekä lastenvaunujen ja liikuntarajoitteisille apuvälineiden kanssa liikkuville.
6. Eläinten esineellistäminen ja riistäminen on lopetettava. Eläimille ei saa tuottaa kärsimystä ihmisten elitististen halujen vuoksi. Kosmetiikkateollisuuden eläinkokeet on lopetettava ja lääketeollisuuden eläinkokeiden korvattavuuteen on panostettava.
7. Kasvissyönnissä on itua! Ateriavaihtoehtona on oltava kasvisruokaa kouluissa, työpaikoilla ja kokouksissa. Eettinen kuluttaminen on valintoja. Paras päätös on välttää kerskakulutusta ja suosia tervettä nuukuutta.
8. Jätteiden lajittelu ja kierrätys tehtävä helpommaksi.