Työelämän laadulla on väliä

– ”Mä annan sulle kirjallisen varoituksen. Syy on tehtävien tekemättä jättäminen sovitussa aikataulussa. Sä et delegoinut työtehtäviäsi muille sen jälkeen, kun olit jäänyt sairauslomalle. 

– Mutta eihän sairausloman aikana tehdä töitä eikä jaeta tehtäviä! Se on esimiehen tehtävä.”

Ote on Ilona Korhosen työpaikkakiusaamisesta kertovasta kirjasta ”Työn taso riittämätön”. Kirja kertoo Korhosen omakohtaisen kokemuksen siitä, miten hän äitiyslomalta palattuaan huomaa olevansa työyhteisössään yksin ja joutuu systemaattisen kiusaamisen uhriksi. Lukijakin ahdistuu ja suuttuu, kun tuntuu, että vaikka työntekijä kuinka yrittää tehdä asiat toivotulla tavalla, mikään ei kelpaa. Työpaikkakiusaamisessa on samoja piirteitä kuin koulukiusaamisessa. Työpaikoilla vain luulisi aikuisten ihmisten osaavan kommunikoida lapsia paremmin ja osaavan myös nousta vastustamaan yhteen tai muutamaan henkilöön kohdistuvaa vähättelyä.

Työelämästä ja sen laadusta on käyty viime aikoina keskustelua myös Keskisuomalaisen palstoilla. On muun muassa pohdiskeltu, voiko työuupumus olla sairausloman aihe. Korhosen kirjaa lukiessa tuntuu, että jollei hän olisi päässyt sairauslomalle kesken kiivaimman kiusaamisen, hän olisi voinut romahtaa täysin. Jos päivittäin joutuu tuntemaan työkavereiden seurassa itsensä epäammattimaiseksi, tehottomaksi ja riittämättömäksi, ei ihme jos itsetunto pikku hiljaa murenee.

Meidän suomalaisten olisi aika keskustella vakavasti työelämän laatukysymyksistä. Samaan aikaan kun ylätasolla mietitään, miten kauas eläkeikä voidaan siirtää, joutuu moni tavallinen suomalainen miettimään, miten selviää seuraavasta rankasta työpäivästä, miten perheelle käy työelämän puristuksessa tai mistä ylipäätään löytää työpaikan. Niinpä työuran pidentäminen on aloitettava työelämän laatua parantamalla.

Tutkimusten mukaan työhyvinvointi koostuu muun muassa työntekijän terveydestä ja jaksamisesta, työn hallinnasta, työilmapiiristä ja johtamisesta. On tärkeää, että omaan työhönsä voi vaikuttaa ja että tietää, mikä rooli omalla tehtävällä on kokonaisuuden kannalta. Hyvällä työpaikalla annetaan ja saadaan palautetta rohkeasti, mutta reilusti. Jos työtä on liikaa ja stressi uhkaa, pitäisi tilanteeseen puuttua ajoissa.

Työuupumukselle ei kannata naureskella. Se voi olla ihmiselle inhimillinen katastrofi. Yhteiskunnalle menetetty työpanos ja tarvittavat hoitotoimet tulevat kalliiksi. Työuupumus on terveydelle vaarallinen ilmiö ja siihen on aina suhtauduttava vakavasti. Viime keväänä Työterveyslaitoksen selvityksessä alle 45-vuotiaiden työuupumus ennusti jopa ennenaikaisen kuoleman riskiä. Tutkimus oli ensimmäinen laatuaan maailmassa.

Työelämän laatuun vaikuttavat elämän aikana erilaiset asiat. Nuorella työntekijällä voi olla koulutuksen tarvetta, pienten lasten vanhemmilla taas halua tehdä lyhyempää työviikkoa ja ikääntyneet voivat kaivata kevyempiä työtehtäviä. Eri-ikäisiä ihmisiä yhdistää kuitenkin halu tehdä mielekästä työtä ja olla osa työyhteisöä. Suomalaisen hyvinvoinnin säilymiseksi tarvitaan siis työttömille uutta työtä ja jo työssä oleville työelämän laatua jaksamisen varmistamiseksi. Tätä laatua voidaan tarjota koulutuksella ja ammattitaitoisella johtamisella. Hyvässä työyhteisössä jokainen työtekijä tekee ja haluaa tehdä osansa. On opittava keskinäistä kunnioitusta kyräilyn sijaan. Paljon parempi olo tulee toisen kehumisesta kuin haukkumisesta.

Ilona Korhosen kirjassa on monta oivallusta. Tärkein löytyy kuitenkin kirjan viimeisistä virkkeistä: ”Olen jo pitkään arvellut, mutta nyt tiedän varmasti, että kyse ei koskaan ollut minusta. Kiusaamisessa on kyse vain ja ainoastaan kiusaajan tarpeesta kiusata.”

Susanna Huovinen
kansanedustaja (sd.)