Presidenttiehdokas Tuula Haatainen: ”Valta on ääntä, tilaa ja näkyvyyttä – hiljaisuus on rikottava”

Ajankohtaista 14:55

Eduskunnan Pikkuparlamentti oli ääriään myöten täynnä, kun presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haataisen järjestämä ja kansanedustaja Tytti Tuppuraisen luotsaama tilaisuus Nainen & valta pyörähti käyntiin.

Haatainen arvioi sitä, millaiselta naisten asema ja tasa-arvotyö näyttävät 20 vuoden takaa Pekingin kongressin ajoilta tähän päivään, 100 vuotta täyttävässä itsenäisessä Suomessa. Hän puhui myös siitä, mikä on presidentin rooli näissä kysymyksissä. Myös tutkijat Saara Särmä ja Minja Koskela valottivat vallan ja naisten suhdetta ja tilaa.

Tuula Haatainen kiteytti presidentin roolin selkeästi: ”Presidenttiehdokkuuteen kuuluu ottaa esille asioita, jotka koskettavat meitä kaikkia; tasa-arvo on sellainen asia. Presidentti on mielipidevaikuttaja kansallisesti ja kansainvälisesti, rooli jonka voi ottaa, voi olla perustuslaillista suurempi.”

Haatainen laittaa itsenä rohkeasti likoon, puhuu konkreettisesti asioista, jotka ovat meille tavallisille ihmisille tärkeitä. Hän näkee, että Suomessa vallitsee hiljaisuus tasa-arvoasioissa ja haluaa rikkoa tämä hiljaisuuden. Se on yksi syy, miksi hän on mukana näissä vaaleissa.

 

Huoli 100-vuotiaan tasa-arvon tilasta ja kehityksestä

Julkinen on miesten tilaa ja yksityinen on edelleen naisten tilaa, vihapuheella halutaan häivyttää ja hiljentää ihmisiä, etenkin naisia ja feminismiä ja feminististä politiikkaa ei tunneta ja ymmärretä.  Mielikuvat määrittävät ymmärrystä ja vallan jakautumista ja terminologia on monelle vaikeaa. Näitä kysymyksiä valottivat tutkijat Särmä ja Koskela useilla tutkimustuloksillaan ja esimerkeillään.

Kuvatessaan sitä, miltä tasa-arvo näyttää 20 vuoden takaa tähän päivään Tuula Haatainen otti ensin loikan hieman kauemmas. Suomessa liputetaan ainoastaan yhdelle naiselle, Minna Canthille.  Haatainen on nostanut esiin, että merkittävälle poliitikkonaiselle, Miina Sillanpäälle pitää saada liputuspäivä.
– Miina puhui ja toimi haavoittuvassa asemassa olevien nuorten naisten – piikojen sekä peruskoulun ja päivähoidon puolesta jo aikanaan.  Liputtaminen hänelle ja naisille on tärkeää, jotta tulemme näkyviksi.
– Myös Miina Sillanpää pyrittiin hiljentämään ja häivyttämään vihapuheella. Hänelle naurettiin, häntä pilkattiin, mutta Miina sanoi, minä nyt puhun. Hän otti julkisen tilan itselleen, muistuttaa Haatainen viitaten tilan ja vallan suhteeseen. Emme saa vaieta vihapuheesta, muuten menemme takapakkia, painotti Haatainen.

Yllättävän paljon on vielä niin, että miehet esiintyvät asiantuntijoina tai esillä on korkeintaan yksi nainen. Haatainen viittaa tällä myös tutkija Saara Särmän taannoin lanseeraamaan ”all male paneeliin” eli miehisiin kokoonpanoihin julkisilla asiantuntija- ja keskustelufoorumeilla.

Haatainen kiinnittää huomiota myös siihen, miten vähän naisia kannustetaan eri aloille sekä käytännössä että kuvastoissa.  Esimerkiksi mielikuva miehestä kirurgina ja naisesta sairaanhoitajana on yleinen ja sitä ylläpidetään myös poliittisessa keskustelussa.

– Hoitotyöhön alkaa olla sopiva ja pätevä kuka vaan.  Näin voi tapahtua, koska mielikuva naisvaltaisesta hoiva-alasta helppona, kevyenä työnä on vallalla. Nämä ovat isoja asioita jotka vaikuttavat taustalla, kun hyvinvointiyhteiskuntaa rakennetaan, muistuttaa presidenttiehdokas Haatainen.

Tutkija Minja Koskela näkee Haataisen esiin nostamaan ongelmaan ratkaisun siinä, että mielikuvat ja käsitteet pilkotaan ja puretaan, jotta valtarakenteita voi muuttaa. Hän sanoo, että pitää paljastaa niiden alle kätkeytyviä eri sukupuolia sortavat rakenteet, jotta voimme ymmärtää feminismiä ja löytää konkreettisia työkaluja tasa-arvon edistämiseen ja valtarakenteiden muuttamiseen.

Koskela näkee myös hyvänä ja tärkeänä, että keskustelu sukupuolineutraaleista nimikkeistä on käynnistynyt. Nekin korostavat nykyisellään miessukupuolta julkisena toimijana, painottaa Koskela.

Me harhaudumme helposti siihen, että tasa-arvo on saavutettu ja se kestää. Tästä esimerkkinä Haatainen nostaa hallituksemme kirjauksen ja näkemyksen siitä, että Suomessa naiset ja miehet ovat jo tasa-arvoisia. Haataisen mukaan myös suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen tasa-arvotyö on heikentynyt, osin unohtunut.

– Saimme 1990-luvun Pekingin tasa-arvokongressissa tunnustettua naisten oikeudet ihmisoikeuksiksi. Tämä oli merkittävä pohja sille, että Suomen hallitus laati tasa-arvo -ohjelman ja myöhemmin ministeriaikanani samapalkkaohjelman. Nyt Pekingin kongressin tulosten avaaminen saattaisi olla riski sille, että nämä oikeudet häviäisivät. Tällainen kehitys on huolestuttavaa, näkee Haatainen.

Feministinen ulkopolitiikka on noussut keskusteluun. Se herättää tunteita, koska termiä ja asiaa ei ymmärretä. Ruotsissa hallitus on sitoutunut siihen, ja asiasta keskustellaan maailmalla.

Asia ei ole vaikea. Se tarkoittaa, että myös ulkopolitiikassa katsotaan, miten toimet vaikuttavat naisiin ja miehiin, tyttöihin ja poikiin ja kaikkiin ihmisiin. Puhe on myös arkisista asioista, esimerkiksi ruuasta ja vedestä Haatainen selventää.

– Usein ongelma on siinä, miten sopimukset saadaan kestäviksi.  Kun myös naiset saadaan mukaan alusta lähtien kriisien hallintaan, rauhansopimusten tekemiseen ja yhteiskunnan rakentamiseen, yhteiskunnat onnistuvat paremmin. Olen sitä mieltä, että Suomi voisi olla tässä suunnannäyttäjä, linjaa presidenttiehdokas Haatainen.

Lopuksi Haatainen muistuttaa siitä, että feministinen politiikka pohjautuu demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon, joten se ottaa huomioon myös Euroopan unionin arvot.

Päivikki Kumpulainen

Tilaisuus ja mielenkiintoiset puheenvuorot löytyvät osoitteessa

https://www.facebook.com/HaatainenTuula/photos/gm.2009305202682201/858613597630577/?type=3

Demarinaisten puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ja tutkija Saara Särmä

 

Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua tasa-arvosta