Sari Melkon puhe SDP:n vappujuhlassa Kuusankoskitalolla 01.05.2019

Ajankohtaista 13:23

Arvoisa vappujuhlaväki,

 

20 vuoden tauon jälkeen olemme jälleen siinä tärkeässä tilanteessa, että maassamme aletaan käydä hallitusneuvotteluja SDP:n johdolla. Kliseisesti voi todeta, että sitä on vettä Kymessä virrannut, käytännössä sukupolven verran.

 

Vaikka SDP:n vaalivoitto eduskuntavaaleissa oli ennakoitua niukempi, on käytännössä selvää, että pääministeripuolueeksi nouseva SDP on pääroolissa linjattaessa uutta hallitusohjelmaa.

 

On tuleva hallituspohja sitten millainen tahansa, niin varmaa on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen löytyy uuden hallituksen agendalta ja hallitusohjelmasta.

 

Sipilän hallituksen ontuva esitys politiikan näyttämöllä kaatui erityisesti sote-soppaan, tuohon epäonnistuneeseen, keinoja ja jopa lainsäveltä kaihtamattomaan yritykseen yhdistää sote-palvelut niiden tuotantoineen mutkikkaaseen maakuntahimmelimalliin.

 

Aika ajoin tuo hallituspuolueiden yritys äityi lähes härskiksi lobbaamiseksi, jossa niin markkinaehtoisuus kuin valtapyrkimyksetkin ajoivat välillä tylysti parlamentaarisen ja demokraattisen ajattelutavan sekä yhdessä tekemisen hengen yli.

 

Mutta nyt suunta varmasti muuttuu ja ihmisarvolla ja demokratialla on taas väliä. Tasa-arvonkin edistämisessä ovat esimerkiksi juuri sote-asioihin liittyvät ratkaisut olennaisia.

 

Kuinka saada sosiaali- ja terveyspalvelut laadukkaalla, oikeudenmukaisella ja tasa-arvoisella tavoin järjestettyä, kuinka saada sote-verkosto riittävän kattavaksi?

 

Sipilän hallituksen aikaisia sote-uudistushankkeeseen liittyviä suunnitelmia, valmisteluja ja järjestelyjä on pystyttävä hyödyntämään, sillä sote-soppaan heitetyt – no laitetut sadat miljoonat eurot eivät saa olla hukkaan heitettyjä resursseja.

 

Palataan hieman vielä noihin menneisiin eduskuntavaaleihin sen toteamiseksi, että vaalien voittajia olivat myös naiset. Naiskansanedustajia valittiin uuteen eduskuntaan 94, mikä on ennätyksellinen määrä Suomen eduskuntahistoriassa.

 

Tältä osin on tasa-arvokehitys ottanut siis aimo loikan eteen- ja ylöspäin, vaikka muutoinhan meillä työtä sukupuolisenkin tasa-arvon eteen vielä riittää.

 

Vaikka eduskuntavaalirupeama onkin nyt ohi, niin vaalikevät ei vielä ole suinkaan ohitse. Toukokuun lopulla pidetään europarlamenttivaalit, joissa toivoisi äänestysaktiivisuuden kasvavan huomattavastikin aiempiin EU-vaaleihin verrattuna.

 

Myös suomalaisten ajatusten ja ymmärryksen Euroopan unionista, sen tärkeydestä ja vaikutuksesta jokapäiväiseen elämäämme ja yhteiskuntaamme soisi lisääntyvän.

 

EU:ssa on jäsenmaiden yhteisymmärryksessä löydettävä uusi, parempi suunta. Esimerkiksi maahanmuuttoa ja turvapaikanhakijoita, sosiaalista ulottuvuutta sekä ilmastonmuutosta ja luontoa koskevien ongelmien ratkaisemisessa tarvitaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä ja yksimielisyyttä tarvittavista keinoista ja säännöksistä sekä ehdotonta sitoutumista yhteisiin sopimuksiin.

 

Ympäristön suojelu ja maapallon eläin- ja kasvilajien monimuotoisuuden säilyminen ovat ehdottomia edellytyksiä myös ihmiskunnan hyvinvoinnille, ja siksi ei ole lainkaan yhdentekevää kuinka maapalloamme, luontoamme ja ympäristöämme kohtelemme.

 

EU-tasolla akuutein ja tällä haavaa isoin ongelma on tietysti Brexit. Brittien aiempi kansanäänestyskäyttäytyminen osoitti sen, kuinka epävakaalla pohjalla voikaan pahimmillaan olla EU:n kannatus yksittäisen EU-maan kansalaisten keskuudessa. Aika näyttää jatkaako Iso-Britannia edelleen EU-jäsenmaana vai joudutaanko Brexitin myötä suuriin muutoksiin, jolloin suoria negatiivisia vaikutuksia olisi tänne Suomeenkin. Itse toivon, että kaikesta huolimatta Brexit ei toteutuisi.

 

Elämme siis haasteellisia ja mielenkiintoisiakin aikoja, jolloin yhteistyön, yhdessä tekemisen voimaa ei saa unohtaa. Rakennetaan siis yhdessä parempaa maailmaa.

 

Lämmintä ja nautinnollista kevättä teille kaikille.

 

Kiitos!

Kuva: Jukka-Pekka Flander