Suna Kymäläinen: Hyvinvointitalous – oikeudenmukaisen kehityksen perusta

Ajankohtaista, Blogi 08:59

Yksi päättyneen Suomen EU-puheenjohtajakauden pääteemoista oli niin kutsuttu hyvinvointitalous. Hyvinvointitaloudella tarkoitetaan ihmisten hyvinvoinnin ja talouden käsittelemistä yhdessä sekä niiden keskinäistä riippuvuutta.

Se on laaja-alainen tapa kehittää politiikkaa siten, että hyvinvointi- ja talouspolitiikan yhteyttä vahvistetaan, jotta pystytään pitämään kaikki osallisina yhteiskunnassa ja kiinni ihmisten yhdenvertaisista mahdollisuuksista.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on historian saatossa perustunut vahvasti hyvinvointitalouden kaltaiselle ajattelulle, kun kaikille on tarjottu varallisuudesta tai kotitaustasta riippumatta mahdollisuus kouluttautua, osallistua tasavertaisena työmarkkinoille ja tavoitella omia unelmiaan, olemme saaneet käyttöömme valtaisan potentiaalin yhteiskunnan rakentamiseksi. Tästä ovat vahvasti hyötyneet niin yksilöt kuin koko kansantalous.

Kansalaisten hyvinvoinnin ja osaamisen vahvistaminen on tärkeä perusta kestävälle talouskasvulle sekä yhteiskunnan ja talouden vakaudelle. Talouskasvu taas omalta osaltaan luo mahdollisuuksia ja parantaa ihmisten hyvinvointia. Hyvinvointitaloudessa yhdistyvät niin sosiaalinen, taloudellinen kuin ekologinenkin kestävyys, mistä syystä se on niin kestävän kehityksen kuin sosialidemokratian ytimessä. Työ hyvinvointitalouden edistämiseksi on kuitenkin vielä alussa, ja sitä tulee jatkaa sekä kansallisella että EU-tasolla.

On huomattava, että hyvinvointi on käsitteenä tässä suhteessa sikäli ongelmallinen, että sen mittaaminen on vaikeaa, mistä syystä myös poliittisten päätösten tekeminen hyvinvointilukuihin perustuen on haastavaa. Ajan mittaan talouskasvua on alettu virheellisesti pitää yhteiskunnan yleisen kehittyneisyyden, edistyksen ja hyvinvoinnin tärkeimpänä mittarina.

Tähän liittyen esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunta onkin useaan otteeseen korostanut, että päätöksenteossa tulee ottaa yhä enemmän huomioon myös täydentäviä hyvinvointimittareita, jotta voidaan mitata inhimillistä kehitystä tai koulutuksen ja tasa-arvon tasoa ja jotka kertovat myös ihmisten hyvinvoinnista.

Nyky-yhteiskunnassa onkin aiempaa tärkeämpää muistaa, että poliittisten päätösten tulee kytkeytyä ihmisten arkeen. Ihmisyys ei ole mitattavissa numeroin, ja hyvän elämän ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi on tehtävä investointeja. Nämä ovat todellisia tulevaisuusinvestointeja, sillä niiden myötä voimme aidosti tehdä tulevaisuudesta paremman.

 

Suna Kymäläinen,

kansanedustaja sd.