14.4.2015 Tolkkua yksityistämiseen!
Kokoomus ja RKP:kin pyrkivät ajamaan läpi Suomen terveyspalveluissa ns. raha seuraa potilasta -mallia. Ruotsissa malli otettiin käyttöön vuonna 2010. Viiden vuoden jälkeen Riksrevisionen (valtiontalouden tarkastusvirasto) tutki mallin käytännön vaikutuksia ja julkaisi niistä raportin marraskuussa 2014.
Kolme palvelujen ulkoistamisiin ja yksityistämisiin perehtynyttä asiantuntijaa, Maarit Feldt-Ranta, Kaarin Taipale ja Tuula Haatainen kertovat käytännön kokemuksista raha seuraa potilasta ja raha seuraa oppilasta -malleista. Lopussa vielä tietoa Kalevi Sorsa säätiön juuri julkaisemasta käytännön käsikirjasta, Ulkoistajan ja yhtiöittäjän käsikirja.
Oikeudenmukaisuus koetuksella
Maarit Feldt-Ranta
Maarit Feldt-Ranta: ”Ruotsin tutkimustulokset olivat todella surullisia. Kiistatta kävi ilmi, että kaikkein vakavimmin sairaat ja apua tarvitsevien hoito vaikeutui ja niiden, joiden sairaudet olivat ilman hoitoakin paranevia, lisääntyivät.
Pelkästään Skånessa kahden vuoden tarkastelujakson aikana lähes kaksi tuhatta todella vakavasti sairasta jäi ilman hoitoa ja ilman hoitoakin paranevien käynnit lisääntyivät 47 000 käynnillä. Valinnanvapaus toimi, mutta vain terveiden ja hyvinvoivien eduksi.”
Feldt-Ranta työskentelee kansanedustajana ja toimii kaupunginvaltuutettuna Raaseporissa. Hän on läheltä seurannut kunnan palvelujen ulkoistamista ja nähnyt sen koko 20-vuotisen kaaren: Karjaa oli ensimmäinen kaupunki Suomessa, joka ulkoisti terveyden- ja vanhustenhoidon kokonaan (1989). Feldt-Rannan mukaan laadulliset seikat, yhteiskunnan kokonaisetu kärsivät niin pahoin, että ulkoistamisesta saatu pieni taloudellinen hyöty ei sitä korvannut.
Maarit Feldt-Ranta: Kiitos mutta ei kiitos »
”Ruotsista karmaisevat kokemukset. Viime päivinä Ruotsissa myrskyn silmässä on ollut hoitoalan yritys Carema Care. Tukholman alueella se ylläpitää kahta vanhainkotia, joista on julkisuuteen tullut yhä karmaisevampia paljastuksia. Ruotsin television ja Dagens Nyheter -lehden paljastukset raivostuttavat kansalaisia ja jopa maan porvarihallitusta.”
Kaarin Taipale
Kaarin Taipale on kirjoittanut ansiokkaan pamfletin: Kaupunkeja myytävänä. – Yksityistämistemppu ja miten se tehdään.
Taipaleen pamfletissa kerrotaan yksityistämisistä käytännön esimerkkejä. Yksi niistä Jämsä. Siellä päätettiin vuonna 2010 ulkoistaa koko terveydenhoito. Operaation kätilönä toimi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Sen tehtäviksi on laissa määritelty: edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden kasvua sekä Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä.
Sitra osti perustettavasta yhtiöstä 20 000 eurolla 13 % osuuden ja vajaan vuoden kuluttua myi sen 800 000 eurolla kansainväliselle sijoitusrahastolle. Voitto oli 40-kertainen.
Kaarin Taipale toteaa, että Sitra teki tietysti omasta mielestään hyvät kaupat. Hurja hinta kuitenkin paljastaa, miten terveysbusiness kiinnostaa kansainvälisiä sijoittajia. He osaavat odottaa hyviä tuottoja. Taipale kysyy oikeutetusti: ”Miten ulkoistaminen hyödytti jämsäläisiä? Jatkossa heidän terveyteensä pantavat verorahat valuvat veroparatiiseihin.”
Kaarin Taipale on kaupunkitutkija ja kunnallispoliitikko, koulutukseltaan hän on tekniikan tohtori ja on työskennellyt mm. Helsingin rakennusvalvontaviraston päällikkönä.
Tuula Haatainen
Tuula Haatainen, Demokraatti 5.12.2014: Raha seuraa helppoa potilasta
”
Raha seuraa potilasta-mallissa yksityiset ja julkiset terveysasemat laitetaan kilpailemaan potilaista. Lääkäriaseman on sitouduttava hoitamaan potilaansa tietyllä summalla rahaa riippumatta siitä, miten paljon potilas hoitoa tarvitsee. Uuden yrittäjän kannattaa sijoittua onkimaan sinne, missä lyhyimmässä ajassa saa suurimman saaliin. Niitä on noussut kaupungeissa alueille, joilla on jo entuudestaan enemmän palveluja ja paremmin toimeentuleva väestö. Lääkäriasemille on maksettu korvaukset diagnoosien mukaisesti. Raportin mukaan potilaan hoidon määrittelyssä ei aina ole ollut motiivina pelkästään hoidontarve, vaan siihen sekoittuu lääkäriaseman tarve tehdä tulosta.
Maakäräjien välillä on täysin erilaisia tapoja, joilla lääkäriasemalle maksetaan korvauksia. Raportin mukaan on suuri riski, että vakavasti sairaiden ihmisten hoitaminen hautautuu kun keskitytään vain hoitoon pääsyn kestoon eikä hallita kokonaisuutta. Avoimuus hoidon tuloksista ja vaikuttavuudesta ei myöskään ole toteutunut. Samoin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset eivät ole pienentyneet, vaan kasvavat jatkuvasti.
Kävin tutustumassa Ruotsin kokeiluihin viime keväänä. Ruotsissa on kuntia, joissa perusopetukseen on ulotettu valinnanvapaus: raha seuraa oppilasta malli. Koulun olemassaoloa ohjaa vanhempien kilpajuoksu mielikuvien perässä. Koulun voi perustaa, kun täyttää tietyt laatuvaatimukset. Perhe voi valita yksityiskoulun tai kunnan koulun. Koulu saa rahoitusta oppilasmäärän mukaan. Jos kunnan kouluun ei jää riittävästi lapsia, koulu lakkautetaan.
Ruotsin kokeiluista on opittava: markkinat eivät ole ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollossa tai koulutuksessa. Pelkästään valinnanvapauteen perustuvat hyvinvointipalvelut ovat vahvempien ehdoilla tehtyjä palveluita.”
Tuula Haatainen on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri ja sairaanhoitaja. Hänellä on laaja kokemus kansanedustajana, opetusministerinä sekä sosiaali- ja terveysministerinä. Hän on työskennellyt Helsingin kaupungin sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajana ja on tällä hetkellä Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.
Käytännön käsikirja
Konsulttidemokratia-kirjastaan tunnetut Hanna Kuusela ja Matti Ylönen ovat kirjoittaneet Ulkoistajan ja yhtiöittäjän käsikirjan, joka julkaistiin 26.2.2015 Kalevi Sorsa -säätiön julkaisusarjassa.
Matti Ylönen käsikirjan julkistamistilaisuudessa: 26.2.2015:
”Akateeminen todistusaineisto ulkoistamisen hyödyistä on kiistanalaista. Käytössä olevat mittarit mittaavat huonosti ulkoistamisen oheiskustannuksia ja vielä huonommin osataan arvioida muita, kuin taloudellisia vaikutuksia. Keskeisiä kysymyksiä: päätöksenteon avoimuus, päätöksentekokyky, oikeusturva, transaktiokustannukset ja yksityisten monopolien uhka.
Esimerkiksi Väestörekisterikeskuksen hankinnoissa 18 % hankintojen vuotuisesta arvosta meni 2000-luvun alussa hankintaprosessien tekemiseen. Hankintailmoituksen jälkeen tulee toimittajan valinta, sopimuksen valvonta, seuranta ja arviointi sekä mahdolliset oikeuskäsittelyt ja osaamisen siirto.
Mitä ulkoistaminen tai yhtiöittäminen merkitsee päätöksenteon demokraattisuuden ja avoimuuden tai kansalaisten oikeusturvan kannalta? Minkälaisia kustannuksia ulkoistaminen voi tuoda tullessaan?”
Kun ulkoistamista harkitaan, niin laskelmissa on otettava huomioon mm. ulkoistamisen perustamiskustannukset, arvonlisävero ja yrityksen voitto. Vasta kun kokonaiskustannukset ja -vaikutukset ovat selvillä, niitä voidaan verrata siihen, jos palvelut tuotetaan omana työnä. Ulkoistajan ja yhtiöittäjän käsikirjan tarkoitus ei ole olla kaiken kattava selvitys. Siinä on nostettu esiin ne seikat, jotka ovat jääneet vähälle huomiolle ja keskustelulle.