Työssä käyvän väestön hyvinvointi on menestymisemme selkäranka

Politiikka 13:45

Sosialidemokraattisten Naisten tiedote, 11.2.2013

Kansallinen, valtion tutkimuslaitosten tuottama tutkimus on ollut merkittävä päätöksenteon tuki. Edessämme on merkittävä haaste työurien pidentämiseksi ja ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisemiseksi. Tästä syystä työterveyteen liittyvä kansallinen tutkimus ja palvelujärjestelmän kehittäminen on turvattava. Ns. Korkmannin työryhmä esitti raportissaan syksyllä 2012 valtion tutkimuslaitosten tutkimusrahoituksen uudistamista, tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyön tiivistämistä ja tutkimuslaitosten rakenteen uudistamista.

Kansallista päätöksentekoa varten tehtävä tutkimus edellyttää työelämän, lainsäädännön ja kansallisten erityispiirteiden syvällistä tuntemusta. Kansallisen tutkimusrahoituksen turvaaminen sektoritutkimuslaitoksille on tästä syystä erityisen tärkeää. Työterveyslaitos on kyennyt luomaan merkittävän kansainvälisen edelläkävijän maineen työterveyden tutkijana ja työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehittäjänä. Työryhmän ehdotuksessa osa tutkimusrahoitusta siirtyisi avoimesti kilpailtavaksi. Tämä ratkaisu siirtäisi merkittävän osan tutkijaresursseja muualle, eikä välttämättä tuottaisi riittävästi relevanttia tietoa päätöksentekijöille.

Valtion tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyön tiivistäminen on käynnistynyt Työterveyslaitoksen osalta etenkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Työterveyslaitos toimii kuudella paikkakunnalla ja tekee tiivistä yhteistyötä niin alueella toimivien yliopistojen kuin THL:n alueyksiköiden kanssa.

Työterveyslaitoksen itsenäinen asema on mahdollistanut monitieteisen ja –ammatillisen tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoimintaan keskittyneen osaamiskeskittymän rakentamisen, jolla on alueellisesti kattavatta aluetoimipisteverkosto. Pelkona on, että osittainenkin fuusioituminen esim. THL:n kanssa ja osatoimintojen siirtäminen yliopistoihin vaikeuttaisi merkittävästi työterveyden kokonaisvaltaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Ruotsissa vastaavien ratkaisujen seurauksista on jo saatu kokemuksia, jotka eivät millään tavalla ole tuottaneet lisähyötyä. Työterveyden tutkimus ja palvelujärjestelmän kehittäminen ovat pirstaloituneet ja Ruotsin rooli kansainvälisesti tunnettuna alan asiantuntijana on kaventunut hyvin vaatimattomaksi.

Nykymuotoinen rahoitusjärjestelmä on turvannut laadukkaat työterveyshuoltopalvelut kattavasti lähes koko työssä käyvälle väestölle (87%). Toisin kuin usein luullaan Kelan työnantajalle korvaamat kustannukset eivät tule maksettaviksi verovaroista vaan työnantajien (yli 70%) ja työntekijöiden (yli 20%) maksamista työtulovakuutusmaksuista. Lisäksi työnantajat maksavat korvauskaton ylittävän osuuden ja useimmiten myös palvelujen käytön edellyttämän työajan menetyksen. Työssäkäyvä väestö ja heidän työkykynsä on kansakunnan menestymisen selkäranka.

Työterveyshuoltopalvelujen painopiste tulee siirtää työkyvyn ylläpitämisen ja edistämisen sekä työkyvyttömyyden ehkäisyn että työhön paluun tukemisen kannalta oleelliseen toimintaan. Sairaanhoidon ja laboratoriotutkimusten lisäämisellä nykyisestä ei saavuteta merkittävää työkyvyn parantumista ja vaikuttavuutta, vaan niiden aiheuttamia kustannuksia tulee rajata ja suunnata näin säästyneet voimavarat tarkoituksenmukaisemmin mm. tehostamalla työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä ja ennalta ehkäisevää toimintaa. Erityiseksi kehittämisen painopisteeksi on otettava mielenterveyteen kohdistuvat, ennaltaehkäisevät palvelut.

Lisätietoja:
Tuula Petäkoski-Hult, Demarinaisten varapuheenjohtaja, FT; THM, 040 527 0997
Maria Rautio TtT KM, 040 542 9450