Uudenmaan Demarinaiset: Sortaviin rakenteisiin puututtava

Ajankohtaista 14:23

Uudenmaan Demarinaiset järjesti tiistaina 24.5. Feministi-illan Helsingissä. Tilaisuudessa keskusteltiin sananvapaudesta, vihapuheesta ja sukupuolittuneista yhteiskuntarakenteista.

Helsingin Yliopiston OTT dosentti Riku Neuvonen avasi sananvapauden taustoja ja selvensi vihapuheeseen liittyviä termejä.

”Jo 60-luvulla vastamedia on pyrkinyt edistämään feminismiä, ympäristöarvoja ja ihmisoikeuksia. Nykyään vastamedia tai paremminkin valemedia edistää toisenlaisia, näiden vastakohtana olevia arvoja.”

Neuvonen toteaa, että suoranaiset työkalut, joilla voitaisiin paremmin puuttua henkilöön meneviin loukkauksiin, yhä puuttuvat.

Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Hanna Huumonen, joka on myös aloittanut boikottikampanjan valemedia MV-lehteä vastaan, kertoi saamistaan vihaviesteistä ja uhkausviesteistä. Yleisö oli järkyttynyt Huumosen saamasta palautteesta.

”En kannata missään nimessä ennakkosensuuria. Mutta sananvapauden vastinparina on aina sananvastuu. Sananvastuu alkaa siitä kun laiton uhkaus, kiihottaminen kansanryhmää kohtaan tai kunnianloukkaus alkaa. Sananvapautemme voidaan turvata ainoastaan kitkemällä valheita ja vihapuhetta arjestamme ja verkkokeskusteluista.”

Sananvapauden vastinparina on aina sananvastuu.

Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson jatkoi keskustelua tuomalla esille tappouhkaukset ja törkypalautteet, joita hän nuorena ruotsinkielisenä naispoliitikkona on saanut vuosien varrella.

”Kyllä eroja on nähtävissä selkeästi siinä, millaista palautetta julkisuudessa toimivat nais- ja miespoliitikot saavat. Olen huomannut, että naiset saavat enemmän ja aggressiivisempia viha- ja törkyviestejä. Useissa tapauksissa sananvapautta käyttävän naisen ääni yritetään hiljentää henkeen ja terveyteen kohdistuvilla uhkauksilla.”

DemFem –verkoston puheenjohtaja Maria Rytkönen juonsi paneelia, johon osallistui tasa-arvokonsulttiMalin Gustavsson sekä Poikien Talon Kalle Laanterä.

Sukupuoliroolit näkyvät yhä vahvasti yksittäisten ihmisten elämässä. Meidät on kasvatettu tiettyyn muottiin. Joskus lapsi kokee myös ristiriitaisia tunteita kun omat toiveet eivät kohtaa vanhempien odotusten kanssa – esimerkiksi koulutusvalinnoissa, Laanterä toteaa.

Sukupuoliroolit näkyvät yhä vahvasti yksittäisten ihmisten elämässä.

Laanterä ja Gustavsson ovat huomanneet, että vitsien ja huumorin takana saattaa olla yhteiskunnassamme piilossa olevia sukupuolirakenteita. Esimerkiksi sateenkaariperhettä, jossa on kaksi äitiä, voidaan kommentoida niin, että ”sehän on kiva kun sitten ei tarvitse itse siivota, kun on kaksi äitiä”.

Tarvitsemme myös toimia tasa-arvon edistämiseksi sukupuoliryhmien sisällä. Usein keskustellaan vain miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta ja unohdetaan, että myös sukupuoliryhmän sisällä saattaa ilmetä tasa-arvo-ongelmia. Jos et sovi ympäristön rakentamaan muottiin, saattaa syntyä ongelmia – tulee tunne, että olet jotenkin väärä, Gustavsson jatkaa.

Keskeistä olisi ymmärtää, että elämme kaikki rakenteiden alaisina ja järjestelmässä, jonka uhreina ja tuottajina olemme kaikki. Sortavat rakenteet ottavat kaikki roolien alle ja toisintavat asetelmia. Sukupuolirooleja rikkomalla avaamme ihmisille mahdollisuuden olla yksilöitä, Rytkönen päättää.