Vanhuspalvelut puhuttivat Uudenmaan Demarinaisten seminaarissa

Ajankohtaista 21:19

Loviisassa keskusteltiin Uudenmaan Demarinaisten seminaarissa lauantaina vanhusten hoidon tilasta Suomessa. Sipoon palvelujohtaja Helena Räsänen, EKL:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tarja Pajunen, Uudenmaan muutosagentti Soili Partanen ja Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson alustivat keskustelua.

Yleisö oli erityisen huolissaan ikäihmisten mahdollisuuksista saada kaikkia tarvitsemiaan palveluita, kun monella pieni eläke ei edes riitä ruokaan ja lääkkeisiin.

Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson avasi tilaisuuden toteamalla, että Suomalainen vanhustenhoito on noidankehässä; asiakkaiden tarpeet lisääntyvät ja asiakasmäärä kasvaa, mikä on johtanut työmäärän lisääntymiseen ja se puolestaan on johtanut hoitotyön laadun heikkenemiseen.

  • Nyt olemme nähneet sen, että pelkkä tahtotila – suositus ei riitä. Tilanne on saatava kuntoon ja se vaatii sitovan henkilöstömitoituksen kirjaamista lakiin. Lisäksi Suomeen tarvitaan valtakunnallinen äänitorvi ikäihmisille, eli vanhusasiavaltuutettu.

Sipoon palvelujohtaja Helena Räsänen korosti, että henkilöstön hyvinvointi on keskeisessä asemassa.

  • Kun henkilöstö voi hyvin, silloin he jaksavat työssään ja ikäihmiset saavat hyvää hoitoa.

Räsänen kertoi Sipoon luonnonläheisestä otteesta hoitotyössä. Palvelutaloissa vierailee erilaisia eläimiä ja omaiset ovat aktiivisesti mukana ikäihmisten arjessa.

Räsänen oli kuitenkin huolissaan hoitajien saatavuudesta. Hän kertoi, että sijaisten saaminen on joskus vaikeaa.

Yleisö oli myös huolissaan lähihoitajien koulutuksesta. Maan hallitus on kohdistanut suuria leikkauksia ammatilliseen koulutukseen. Saavatko uudet lähihoitajat riittävästi tietoja ja taitoja, jotta he pärjäävät työelämässä, kuului kysymys yleisöstä.

Eläkkeensaajien keskusliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Tarja Pajunen avasi yleisölle asiakasmaksulain tilannetta. Lisäksi hän kertoi eläkeläisköyhyyden lisääntymisestä ja eläkeläisten maksuvaikeuksista. Sosiaali- ja terveysmaksuista noin 400 000 päättyy ulosottoon vuosittain. Pajunen piti tilannetta erittäin huolestuttavana.

  • On käsittämätöntä, että asiakasmaksujen perimisestä on Suomessa tullut bisnes, jota toteuttaa yksityiset perintäyritykset. Sen takia, että tarvitsee apua ja hoitoa, niiden maksujen takia ihmiset joutuvat ahdinkoon.

Lain mukaan asiakasmaksuja tulee alentaa tai jättää perimättä, jos se vaikeuttaa asiakkaan tilannetta ja maksamattomuus ei ole hänen omaa syytään. Lainpykälä on kuitenkin suurimmalle osalle tuntematon ja Suomessa ei ole selkeitä ohjeita sen toimeenpanemiseksi – tähän tarvitaan muutos.

Uudenmaan muutosagentti Soili Partanen kertoi koti- ja omaishoidon kärkihankkeista. Lisäksi hän kertoi Uudenmaan maakunnan sosiaali- ja terveysuudistukseen liittyvästä valmistelutyöstä.

  • Uudenmaan omaishoidon tuen kattavuus on maan matalin. Tätä asiaa pitää katsoa kriittisesti ja pohtia, miten omaishoitoa voidaan kehittää.

Partanen esitti, että omaishoitajien palkkion sijaan omaishoitajille olisi tarjolla erilaisia palveluita, jotka sopivat juuri kyseisellä perheelle.

  • Palkkio ei välttämättä ole se mitä perhe tarvitsee, pitäisi olla enemmän yksilöllistä palvelua. Palkkiota ei tulisi poistaa, mutta meillä pitäisi olla vaihtoehtoja tarjolla.