Naiset rauhanrakentajina ja tasa-arvo rauhan takeena

Perinteinen Tarjan päivän tilaisuus kokosi naistenpäivän aattona eduskunnan Pikkuparlamentin tilan täpötäyteen naisia ja miehiä pohtimaan tasa-arvoa ja naisten asemaa rauhanrakentajina.

Keskustelijoina olivat presidentti Tarja Halonen, Ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja Jutta Urpilainen, Demarinaisten varapuheenjohtaja, rikosylikonstaapeli Sari Melkko ja rauhanvälityksen asiantuntija Hussein al-Taee.

Moderaattorina toiminut Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho kysyi keskustelijoilta alkajaisiksi Mistä voimme Suomessa iloita tai mitä voimme vielä parantaa?

On lottovoitto syntyä Suomeen – Jotain kuitenkin puuttuu

Tasa-arvo rauhan takeena on ehdottoman tärkeä. Naiset, joita maailmalla tapaan, toteavat usein, että on enemmän kuin lottovoitto syntyä Suomeen. Siitä voimme iloita kansainvälisenä naistenpäivänä, sanoo Presidentti Halonen.

– Mutta, meiltä kuitenkin puuttuu jotain. On epäkohtia, joiden korjaamiseen ei löydy poliittista tahtoa, vaikka resursseja olisi.   Upea historia ei auta tekemään upeaa tulevaisuutta.

Esimerkiksi Halonen ottaa ajankohtaisen aiheen raiskauslainsäädännön uudistamisesta sekä poliisien, tuomioistuinten ja terveydenhuoltohenkilöstön jatkuvan kouluttamistarpeen tässä kysymyksessä.

Myös Sari Melkko, pohtii tasa-arvoa paljon esillä olleiden raiskaustapausten kautta.

– Puhe ja kirjoittelu asiasta on mustavalkoista. Pitäisi puuttua juurisyihin ja siihen, miten ongelmat ratkaistaan. Myös lainsäädäntö ja kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö voisi olla vielä kehittyneenpää ja tiedonvälitys ja yhteistyö voisi olla parempaa.

Melkko toivoo, että vireillä olevat lainsäädäntöhankkeet saadaan päätökseen mahdollisimman nopeasti.

Voimme olla iloisia siitä, että tasa-arvokehitys on ollut valtavan hienoa monissa kysymyksissä. Lasikattoja on rikottu ja naiset osallistuvat työelämään ja yhteiskuntaan. Mutta. takaiskujakin on viime aikoina tullut.

Jutta Urpilainen tuo lisää perspektiiviä asioihin ja kehitykseen, kun hän vertaa asioiden tilaa nyt kansanedustaja Hilja Pärssisen aikaan sata vuotta sitten.

– Kun luin hänen papereitaan, huomasin, että samat aihepiirit ovat pinnalla, pohtii Urpilainen.

Parannettavaa onkin erityisesti työelämän tasa-arvossa. Muun muassa perhevapaauudistus, isien kasvatusvastuu ja nuorten naisten osallistuminen työelämään vaativat ehdottomasti toimia. Periksi ei saa antaa nytkään, muistuttaa Urpilainen.

Lukutaito on parasta kehitysapua ja hankalat naiset muuttavat maailmaa

Usein kysytään, miksi naisia olisi hyvä ottaa mukaan rauhantyöhön. Hussein al-Taee ihmettelee tätä. Oikeampi kysymys olisi nimittäin, miksi naisia ei ole mukana rauhantyössä.

Rauhanneuvottelijana konfliktialueilla toimiva Al-Taee lähestyy asiaa globaalisti. Naisten osallistaminen ja osallistuminen riippuu mahdollisuuksista ja kulttuurista.

– Jos tyttölapsi syntyy yhteiskuntaan, jossa ”älä” on sana, jonka hän jatkuvasti kuulee, tarvitaan tekoja, esimerkkejä ja tarinoita, jotka kertovat, mikä kaikki hänelle naisena on mahdollista.

– Tähän tarvitaan myös lukutaitoa. Lukutaito on parasta kehitysapua myös tasa-arvokysymyksissä. Alueilla, joissa on lukutaidottomuutta, on eniten konflikteja maailmassa, muistuttaa al-Taee.

Rauhanneuvottelijan näkemykset tasa-arvon edistämisessä ovat herättäviä. Hän korostaa, että tarvitaan haastajia ja ottaa esimerkiksi all male panel -ilmiön.  Hän myös haastaa miehet.

– Miehet voisivat toimia esimerkkinä ja antaa enemmän mahdollisuuksia naisille.

Al-Taee teroittaa myös sitä, että lasikattoja pitää suomessakin jatkuvasti, uudestaan ja uudestaan rikkoa ja siteeraa Demarinaisten rintanapin tekstiä ”hankalat naiset muuttavat maailmaa”.

Tyttöjen ja naisten asema ja kestävä kehitys – ennaltaehkäisy on paras keino

Tasa-arvo tunnustetaan edellytyksenä kestävälle kehitykselle, ja se on läpileikkaava tavoite ja ajatus kestävän kehityksen toimintaohjelmassa. Kestävän kehityksen keinoin voidaan myös ehkäistä naisia ja tyttöjä vahingoittavia konflikteja.

Tarja Halonen on iloinen siitä, että nykyinen YK:n pääsihteeri Guterres on panostanut erityisesti tasa-arvon edistämiseen.
– Konfliktit ovat nykyisin vaikeita ja monisyisiä. Erilaiset ryhmät ja asiat taistelevat keskenään. Tällöin paras tapa ratkaista konfliktit, on ennalta ehkäistä niiden synty. Tämä onnistuu parhaiten edistämällä kestävää kehitystä sen eri osa-alueilla.

Naiset ovat puuttuneet konfliktien ratkaisusta. Halonen kiittää myös Jutta Urpilaista, joka on tehnyt asian näkyväksi ja tuonut sekä nuoria että naisia mukaan konfliktien ratkaisuun.

Mitä voimme odottaa EU:lta ja YK:lta

Sotien ja konfliktien vuoksi maahanmuutto Eurooppaan ja Suomeen lisääntyy. Isoja kysymyksiä ovat, mitä voimme odottaa asiassa yhteiseltä EU:n maahanmuuttopolitiikalta ja miltä rauhantyön mahdollisuudet näyttävät nykyisessä tilanteessa.

Urpilainen, joka on myös YK-liiton jäsen, näkee kansainvälisten järjestöjen roolin konfliktien ratkaisuissa ehdottoman tärkeänä.
– Me tarvitsemme monenkeskisen työn puolustajia. On syytä miettiä, millainen maailma olisi, jos YK:ta ei olisi.  YK:n agenda on myös naisten osallistamisessa tärkeä.

Maahanmuuttoa tulee olemaan, sillä erityisesti Afrikan maista ihmiset tulevat eri syistä Eurooppaan, ja me myös tarvitsemme maahanmuuttoa. Tarvitsemme EU:ssa uudenlaista ajattelua ja strategista kumppanuutta Afrikan maiden kanssa.

– Tämä tarkoittaa muun muassa investointien ja koulutuksen tukemista.  Suomen puheenjohtajakaudella tulisikin luoda laaja-alainen Afrikka-strategia. Yhteinen analyysi maahanmuuttopolitiikasta ja rajavalvonta ovat tärkeitä, summaa Urpilainen.

Rauhaa rakennetaan luottamuksella

Miten rauhanneuvotteluissa ja sovitteluissa voi menestyä. Miten konflikteja saa ylipäätään ratkottua, ja miten on mahdollista voittaa kulttuurisia, etnisiä ja uskonnollisia ennakkoluuloja vaikeilla sota-alueilla ja kansalaisyhteiskunnissa. Tätä Arja Alho kysyi lopuksi Hussein al-Taeelta.

Rauhanneuvottelija korostaa sitä, että kaikkein tärkeintä on luottamus. Tästä syystä populismi on erittäin vaarallista, sillä sen tehtävä on rikkoa luottamusta ihmiskunnassa.

Konflikteja ratkottaessa ja rauhaa rakennettaessa on myös hyvin tärkeää rakentaa konkreettisia ja kunnioittavia kohtaamisen mahdollisuuksia ja paikkoja osapuolille.

– Luottamusta rakennetaan yksi askel kerrallaan. Ihmiset on saatava puhumaan keskenään, ja ihmiset saadaan puhumaan keskenään vain siten, että kysytään, miten he itse voisivat ratkaista asian, tietää al-Taee.

Päivikki Kumpulainen