Tuulan tervehdys: Hyvät toverit!
Liityin demareihin ja pyrin valtiotieteelliseen tiedekuntaan, kun huomasin, että asioita pitää ajaa isommassa mittakaavassa ja isommalla joukolla. Kun minua pyydettiin Sosialidemokraattisten Naisten pääsihteeriksi, suostuin ja olin siinä toimessa seitsemän vuotta. Vedin mm. järjestötyötä ja tuimme esimerkiksi Tarja Halosen rinnalla päivähoitolakia. Veimme sen ja monia muita uudistuksia määrätietoisesti lävitse.
Kuva: Riitta Hytönen
Presidenttiydestä
Naiset ovat olleet moottorina monessa yhteiskunnallisessa uudistuksessa. Vaikka monessa asiassa on menty eteenpäin, niin maailma ei ole valmis.
Minulle yhteiskunnallinen tasa-arvo on kulmakivi, jonka puolesta haluan tehdä työtä.
Puolue valmistautuu presidentinvaaleihin ja puolueessakin käydään keskustelua presidentti-instituutiosta. On oikein, että sitä käydään avoimesti läpi.
Itse olen sitä mieltä, että presidentin merkittävyys on ulkopolitiikassa ja kansakunnan koheesiota ylläpitävänä, päivänpolitiikan yläpuolella olevana kokoavana voimana, joka luo jatkuvuutta.
Presidenttinä on toiminut sosialidemokraattinen nainen nyt kaksi kautta ja se tapa, jolla häntä on julkisuudessa käsitelty, kuvastaa hyvin sitä, kuinka miehiseksi presidentti-instituutio yhä käsitetään. Presidentti, joka on ollut oma itsensä, pitänyt kiinni omista periaatteistaan ja silti toiminut hyvässä yhteistyössä. Silti häntä myllytetään, koska hän on nainen.
Myös presidenttiä voi katsoa silmiin samalta tasolta. Hän voi olla helposti lähestyttävä ja silti säilyttää arvovaltansa. Minusta on tosi hienoa, että Tarja Halonen on tämän paikan täyttänyt ja hienoa, että meillä esikuva jota voi kunnioittaa.
Työtä tulevaisuuden puolesta
Kannan huolta nuorista. Heidän maailmansa hahmottuu erilailla kuin meidän nuoruudessamme. Nuorilla on paljon epävarmuustekijöitä. Heillä tulee olla mahdollisuus uskoa tulevaisuuteen.
Meidän on otettava tämä tärkeänä sydämenasiana ja vietävä sitä kaikin tavoin eteenpäin. Turvataan nuorille peruskoulun jälkeen opiskelu- tai harjoittelupaikka. Kuten olemme muista maista nähneet, niin nuorten turhautuminen kanavoituu väkivaltana ja he lähtevät kadulle.
Meidän on panostettava koulutukseen, sillä se ei ole syömävelkaa vaan panostus tulevaisuuteen.
Toinen asia, joka meitä suomalaisia puhuttaa, on monikulttuurisuus ja maahanmuutto. On tyrmistyttävää kuulla puheita, joissa jatketaan monikulttuurisuusasioiden halveksumista vielä viimeaikaisten tapahtumienkin jälkeen.
Olin reilu viikko sitten Kotkassa Kymen Sosialidemokraattien piirijuhlassa. Kotka on kaupunki, josta on lähdetty maailmalle ja se on ollut paikka jonne on maailmalta tultu. Uhkien ja pelkojen lietsominen maahanmuuttajien kautta on väärin. Minusta se on sitä, että käännetään oma pelko vihaksi muita kohtaan.
Pelkojen taustalla on työttömyys ja tuloerojen kasvu ja siksi olisikin puhuttava tuloerojen kaventamisesta ja koheesiosta. Mutta nyt meillä on poliittinen liike, joka ruokkii pelkoa. Rasismi ja fanatismi ovat ilmiöitä joiden edessä meidän ei pidä antautua.
Kolmas asia, jonka puolesta pitää tehdä työtä on vanhustenhuolto: Maria Guzenina-Richardson on nyt saanut vanhuspalvelulaista hyvän otteen ja käy sitä parhaillaan lävitse. On tärkeää, että aidosti selvitämme, miten turvaamme sairastuneille vanhuksille sairaanhoidon ja kun he joutuvat laitokseen niin se tulee olla kuin koti ja kodinomainen. Lapset saavat hyvän koulutuksen ja saavat tulevaisuuden, vanhemmat saavat säällisen hoidon ja voivat tuntea että heitä kunnioitetaan. Voimme hoitaa nämä asiat, jos vain haluamme. Ne ovat asioita, joiden puolesta haluan puhua.
Kansainvälisyydestä
Presidentin tehtäviin kuuluu ulkopolitiikka keskeisesti. Hän johtaa politiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Minusta on tärkeää, että olemme keskeisesti vaikuttamassa Euroopan unionissa. Siten voimme vaikuttaa globaalissa kilpailussa. Ei voi ajatella, ettemme tarvitsisi Euroopan unionia. EU perustettiin rauhan vuoksi, jotta enää ei tarvitsisi nähdä tapahtumia, joita näimme maailmansodassa. EU on ulkopolitiikassa yhteistyökumppani, jonka kautta vaikutamme.
Toinen hyvä yhteistyökumppani on YK. Kolmantena on Pohjoismainen yhteistyö. Ne ovat normaaleja ja hyviä vaikuttamisen kanavia. Niiden noin 30 vuoden aikana, jonka olen ollut mukana, olen vaikuttanut niiden kautta käytännön työllä. Kiersin mm. Brasiliassa ja Intiassa Bombayn ja Madrasin slummeissa; tutustuin kyliin, kansalaisjärjestöihin ja ihmisiin. Meillä on monia asioita, joita pidämme itsestään selvinä, kuten äitiyspakkaus, kouluruokailu ja neuvolajärjestelmä. Ne ovat asioita, joista muualla voidaan vasta unelmoida.
Avoimuudesta
Lähdin ehdokkaaksi, koska sitä pyydettiin niin laajalla joukolla. Naiskysymys oli esillä vahvasti, mutta myös miehet kannattivat ehdokkuuttani. Puhun avoimesti ja demokraattisesti ja niin pitää olla myös puolueessa.
Olen ollut 30 vuotta mukana politiikassa ja olen monissa liemissä keitetty. Ajattelin, että naisten täytyy olla rohkeita ja olla kisassa mukana. Tämä esivaali ratkaisee.
Suomi täyttää 100 vuotta 2017. Sosialidemokraattisella työväenliikkeellä on ollut sinä aikana valtava merkitys ja meidän on osattava olla siitä ylpeitä, mutta myös nöyriä. Haluan että 100-vuotissyntymäpäivänään Suomi on avoin, moniarvoinen maa, jossa ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisesti ja joka toimii myös globaalisti.
Mutta kuten sanottu, niin jäsenistö päättää, se on pelin henki. Kiitos kannatuksesta ja kannustuksesta. Teen parhaani.
31.8.2011
Tuula Haatainen
