Demarinaisten 1. varapuheenjohtajan Emmi Lintosen blogikirjoitus Valoa, ei väkivaltaa kampanjaan: Maailma ei ole kiiltokuva
Suomen Unicef teki muutama vuosi sitten lapsille ja nuorille osoitetun kyselyn, jossa yksi vastaus oli: ”Maailmasta pitää tulla kiltimpi ja ystävällisempi. Me ei muuten jakseta.”
Näinä aikoina lasten ja nuorten huoli jaksamisesta on aiheellinen. Ei pelkästään Suomessa vaan koko maailmassa.
Naisten oikeuksien puolustaminen on noussut tärkeään asemaan myös Ukrainaan kriisin myötä. Kun naiset voivat hyvin, koko yhteiskunta voi hyvin. Miljoonia siviilejä on paennut kotimaastaan. Heihin ja Ukrainaan jääneisiin siviileihin on kohdistunut julmia sotarikoksia, kuten seksuaaliväkivaltaa, seksuaalissävytteistä kidutusta ja väkivallalla uhkailua. Rikokset ovat kohdistuneet erityisesti naisiin ja tyttöihin ikään katsomatta. Jo ennen sotatilaa Itä-Ukrainan jäätynyt konflikti on vaikuttanut naisten ja tyttöjen asemaan sekä heihin kohdistuvaan väkivaltaan huomattavasti. Amnestyn tekemän selvityksen mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt Itä-Ukrainan separatistialueilla Donetskissa 76 % ja Luhanskissa 158 %. Henkinen paha olo ja pelko saattavat suistaa väkivaltaan.
YK:n hätäaputoimisto OCHA on julkaissut useiden lähteiden keräämää tietoa ukrainalaisiin siviileihin kohdistuneista rikoksista. Seksuaalinen väkivalta vaikuttaa olevan järjestelmällinen osa Venäjän tämänhetkistä sotastrategiaa. Siviileihin kohdistuvat loukkaukset ja väkivalta ovat julmimpia sodankäynnin muotoja ja ne on saatava loppumaan. Suomen ja EU:n on tehtävä kaikkensa, jotta Ukrainaan saadaan rauha. Tarvitaan myös koordinoitua apua, joka ottaa huomioon seksuaali- ja lisääntymisterveystarpeet. Globaalisti joka päivä 500 naista ja tyttöä kuolee synnytykseen kriisialueilla ja apua tarvitaan pikaisesti myös Ukrainaan. On myös selvää, että Suomeen saapuneille pakolaisille on tarjottava heidän tarvitsemiaan tukipalveluita, joissa otetaan huomioon seksuaalinen väkivalta ja ihmiskauppa.
Onneksi maailmassa on löytynyt valonpilkahduksiakin. Eduskunta äänesti viime viikolla aborttilainsäädännöstä. Nykyinen aborttilainsäädäntö on peräisin 1970-luvulta ja se on ollut Pohjoismaiden tiukin. Muutama mieskansanedustaja äänesti aborttilakia vastaan eduskunnassa. Joku heistä verhoili oman aborttilain vastustuksensa, hellään isälliseen huolenpitoon naisista. Suomeksi sanottuna he eivät halunneet äänestää ihmisoikeuksien puolesta vuonna 2022. On hyvä, että nämä naisista ”huolehtijat” jäivät Suomen aborttilakiäänestyksessä vähemmistöön ja laki saatiin päivitettyä viidenkymmenen vuoden jälkeen nykyaikaan. Uudistuksen myötä vahvistettiin naisten itsemäärämisoikeutta. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet, mukaan lukien oikeus aborttiin, ovat kansainvälisten sopimusten tunnustamia ihmisoikeuksia. Niitä tulee Suomen eduskunnassakin noudattaa.
Oikeus vapaaseen ja turvalliseen raskaudenkeskeytykseen on keskeinen osa seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, sekä naisten kehollista itsemääräämisoikeutta. Suomen lakimuutos on tärkeä alku aikana, jona olemme joutuneet todistamaan naisten oikeuksissa merkittäviä heikennyksiä ympäri maailman. Puolan ja Unkarin aborttilainmuutokset ovat esimerkkejä siitä, kuinka askeleet taaksepäin ovat enemmän kuin mahdollisia. Puolassa viime vuonna voimaan astunut linjaus on aiheuttanut sen, että raskaudenkeskeytykset ovat liki mahdottomia, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta; Abortti sallitaan, jos raskaus on saanut alkunsa raiskauksen tai insestin seurauksena tai jos äidin henki tai terveys ovat vaarassa.
Näinä haastavina aikoina suosittelen meille kaikille luontokävelyä. Kävely helpottaa stressiä ja mantelitumakkeemmekin voi paremmin. Maailma voi hetkittäin näyttää metsässä jopa kiiltokuvalta.
Emmi Lintonen
Demarinaisten 1.vpj.
Blogikirjoitus julkaistu alunperin 14.11.2022 Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion järjestöjen Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan yhteydessä.