Ehdokkaiden vieraskynässä Ida-Susanna Pöllänen: Maanpuolutussektori vaatii tasa-arvotekoja
Kävellessäni Santahaminan varuskunnan porteista sisään tammikuussa 2021 tiesin pian kuuluvani harvinaiseen joukkoon: Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneisiin. Itselläni halu hakeutua palvelukseen oli syntynyt jo pienestä pitäen. Koin ja koen edelleen maamme puolustamisen olevan aivan meidän jokaisen asia – sukupuolesta riippumatta. Mutta monen asian tulee muuttua, jotta maanpuolustussektorilla sukupuolten välinen tasa-arvo todella toteutuu.
Kaisa-Maria Tölli julkaisi vuonna 2018 teoksen “Häiriö! Nainen intissä” joka käsitteli palveluksen suorittaneiden naisten kokemuksia asepalveluksessa ja Puolustusvoimissa. Tästä motivoituneena lähdin itse selvittämään maisterin tutkinnon lopputyössä, miten tasa-arvo toteutuu sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Valitettavasti tulokset molemmissa, niin Töllin kirjassa kuin omassa tutkielmassani olivat musertavat. Naisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä ja sukupuolen vuoksi tapahtuva epäasiallinen kohtelu ovat monelle arkipäivää maanpuolustussektorilla.
Yksittäistapaukset saavat harvoin kuitenkaan suurta mediahuomiota. Vaikka aika ajoin mediassa nostetaan esille tapauksia, keskustelu tyrehtyy nopeasti. Puolustusvoimien puolelta kommentointi on ollut usein harmittelevaa ja vakuuttelua, että tilanteisiin puututaan niiden vaatimilla tavoilla. Keskusteluista puuttuvat siis niille tärkeät elementit: avoimuus ja prosessien läpinäkyvyys. Tämä vähentää esille nostettujen tapausten vaikutusta Puolustusvoimien toimintakulttuuriin ja sen muuttamiseen.
Suomella ja Puolustusvoimilla on kunnianhimoinen tavoite nostaa vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneiden naisten määrä 2000/henkilöä per vuosi. Tällä hetkellä luku pyörii noin 900 suorittaneen kieppeillä. Jatkuva epäasiallinen käytös, kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä sekä tapausten lakaiseminen maton alle ei ymmärrettävästi tue tämän tavoitteen toteutumista. Valtiolla onkin velvollisuus puuttua tilanteeseen, sillä Puolustusvoimia sitovat niin perustuslaki, tasa-arvolaki kuin kansainvälisetkin sopimukset.
Vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat naiset ovat lähtökohtaisesti erittäin motivoituneita suorittamaan palveluksen. Nykyisessä, sukupuolittuneessa asevelvollisuusjärjestelmässä, Suomi tulee kuitenkin kipeästi tarvitsemaan yhä enemmän naisia suorittamaan palveluksen, jotta maamme puolustuskyky pysyy ennallaan: Samalla kun yhä useampi nuori mies jättää palveluksen suorittamatta tai keskeyttää sen, tarve naisille asepalveluksessa kasvaa entisestään. Tilanne vaatiikin rakenteellisia muutoksia Puolustusvoimissa ja vahvempaa johtajuutta.
Minä kuulun nyt tuohon 11 000 naisen joukkoon, jotka ovat suorittaneet palveluksen. Palvelusaikani oli kaikkea muuta kuin ruusuinen: koin kiusaamista että häirintä ja epäasiallinen käytös oli arkipäivää. Kouluttajien mukaan syypää vertaisten käytökselle oli kuitenkin minä itse: “Itsepähän hiekoitit oman tiesi.” Kaikesta kokemastani huolimatta en ole luovuttanut maanpuolustuksen suhteen. Pidän edelleen velvollisuutenani puolustaa tätä maata, mikäli tilanne niin vaatisi. Tuon velvollisuuden täyttämisen ei tulisi kuitenkaan koskaan tapahtua kenenkään terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella.
Lisätietoja:
Reservin alikersantti
Eduskuntavaaliehdokas Uudeltamaalta
Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa julkaistaan Demarinaisten ja Suomen Sosialidemokraattisen puolueen ehdokkaiden kirjoituksia. Tekstit ovat vieraiden itsensä kirjoittamia ja edustavat heidän omia näkemyksiään.