Helena Marttila: Viha on demokratialle vahingollista

Kritiikki kuuluu politiikkaan ja kriittinen keskustelu demokratian perusolemukseen. Sen sijaan henkilöön menevä solvaus, väkivaltafantasiat tai tappouhkaukset eivät kuulu yhteiskunnalliseen keskusteluun eikä niiden vuoksi kenenkään pitäisi joutua kasvattamaan panssarinahkaa.

Viha on demokratialle vahingollista – ja valitettavasti vahvasti sukupuolittunutta. Naisvihasta voimansa ammentava ryönä on kokonaan oma tyylilajinsa. Huoritteluun riittää vääränlainen paita kyselytunnilla ja väkivallalla uhkailuun arkinenkin somejulkaisu tai ärsyttäväksi koettu lausahdus lehdessä. Kehoon liittyvät solvaukset on varattu erityisesti ylipainoisille ja toisaalta liian laihoille.

Alentava puhe, huorittelu ja huulipunatytöttely ovat naisvihapuheen peruskauraa. Somessa valtoimenaan kukkivan törkypuheen tarkoituksena on loukata, lytätä, mitätöidä ja parjata. Perimmäisenä tavoitteena on vaientaa. On surullista, että siinä myös onnistutaan ja yhä useampi kertoo epäröivänsä osallistua somekeskusteluihin vihaviestien pelossa.

Demarinaiset kampanjoivat alue- ja kuntavaaleissa sen puolesta, että politiikkaan tarvitaan erilaisia ihmisiä. Poliittisessa päätöksenteossa tulisi kuulua yhteiskunnan koko kirjo. Somen naisviha voi vaikuttaa päätökseen asettua ehdolle vaaleissa tai lähteä ylipäätään mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. On täysin väärä suunta, jos kynnys lähteä mukaan politiikkaan nousee.

Naisviha on uhka myös miehille sen kaventaessa hyväksyttyjä tapoja olla miehisiä ja poikien ja miesten mahdollisuuksia ilmaista itseään. Erityisen huolissani olen nuorista miehistä, kun sosiaalisen median machot ja rääväsuut täyttävät jokapäiväisen fiidimme jatkuvasti kovenevalla puheella. Muiden maiden kehityskulkuja seuratessa herää epäilys, onko yhteiskuntamme riittävällä tavalla varautunut kohtaamaan sitä monin tavoin rikkovaa voimaa, joka sosiaalisella medialla on. Naisvihamielisten asenteiden kitkemiseksi tarvitaan aktiivista puuttumista, niin somessa kuin kahvipöytäkeskusteluissa, esimerkkinä toimimista ja sosiaalisen median järeämpää sääntelyä.

Demarinaiset täytti heinäkuussa 125 vuotta. Juhlavuonna olemme muistelleet heitä, jotka ovat kulkeneet edellä. Jäänteenä eduskunnan alkuajoilta on säilytetty yksi eduskuntatalon kolmesta naisten huoneesta, jonne naiset saattoivat vetäytyä rauhaan katseilta. Huoneen levollinen tunnelma on yhä aistittavissa. Somen myötä naisviha ja virtuaaliset katseet ovat löytäneet tiensä sunnuntaiaamuihin ja illan viimeisiin tunteihin. Joudumme opettelemaan uudenlaisia keinoja suojautua. Voimaa antaa tieto siitä, että joka aikakaudella on ollut omanlaisensa esteet naisten osallisuudelle yhteiskunnassa. Ja kaikkina aikoina olemme ne ylittäneet.

Helena Marttila

Demarinaisten puheenjohtaja ja SDP:n kansanedustaja

Kolumni julkaistu Demokraatti-lehdessä 14.8.2025