Niina Karppanen: Perhe on monille ihmisille elämän tärkein toive
Kaikille perheen perustaminen ei kuitenkaan ole mahdollista nykyisen lainsäädännön puitteissa. Tästä huolimatta lapsitoive on yhtä arvokas riippumatta henkilön terveydentilasta, parisuhteesta, sukupuolesta, seksuaalisuudesta tai elämäntilanteesta.
Suomen nykyinen hedelmöityshoitolaki estää sijaissynnytysjärjestelyt, koska se kieltää hedelmöityshoidot, joiden seurauksena syntyvä lapsi annetaan adoptioon. Tämän seurauksena sijaissynnytys ei ole Suomessa mahdollista, ja moni vanhemmuutta toivova joutuu turvautumaan ulkomaisiin järjestelyihin. Nämä ovat usein erittäin kalliita, ja niissä kaikkien osapuolten – erityisesti lapsen ja sijaissynnyttäjän – oikeusturvaa ei voida riittävästi varmistaa. Suomessa pitää varmistaa ei -kaupallisen sijaissynnytyksen mahdollistaminen.
Lainsäädännön lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Kun sijaissynnytys ja adoptio on suunniteltu huolellisesti ja valvotusti jo ennen lapsen syntymää, lapsi pääsee suoraan pysyvään, turvalliseen ja toivottuun perheeseen. Tämä vähentää epävarmuutta ja tukee lapsen hyvinvointia paremmin kuin tilanteet, joissa adoptio tapahtuu vasta myöhemmin.
Sijaissynnytyksen sääntely edistäisi myös yhdenvertaisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Se mahdollistaisi perheen perustamisen muun muassa ihmisille, joilla ei ole kohtua tai jotka ovat menettäneet sen, itsellisille miehille, miespareille, transtaustaisille henkilöille sekä niille, joilla on toistuvia keskenmenoja. Samalla se tunnustaisi, että jotkut voivat haluta auttaa toisia saamaan lapsen, vaikka eivät itse halua tai voi toimia vanhempina.
On tärkeää korostaa, että sijaissynnytyksen salliminen ei tarkoita valvonnan tai eettisten periaatteiden heikentämistä. Päinvastoin: vain kotimainen, selkeästi säännelty järjestelmä mahdollistaa viranomaisvalvonnan, oikeudellisen suojan, huolellisen neuvonnan ja vapaaehtoisuuteen perustuvat järjestelyt. Sääntelemättä jättäminen sen sijaan ohjaa toimintaa Suomen rajojen ulkopuolelle, pois yhteiskunnan valvonnasta.
Ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sääntely Suomessa ei ole helppoa, mutta se on mahdollista. Se vaatii useiden näkökulmien yhteensovittamista ja kaikkien osapuolten suojelemista. Juuri siksi lainsäätäjän rooli on ratkaiseva.
Suomen pitää ryhtyä toimiin hedelmöityshoitolain uudistamiseksi ja sijaissynnytyksen säätelemiseksi Suomessa. Lapsen edun, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta säännelty ratkaisu on aina parempi kuin sääntelemättömyys.
Demarinaiset ovat osana puoluekokousvaikuttamista pyytänyt blogikirjoituksia puoluekokousaloitteista puoluekokousedustajina olevilta hallituksen jäseniltä. Lue kaikki Demarinaisten SDP:n puoluekokoukselle jättämät aloitteet täältä.
Niina Karppanen
Demarinaisten hallituksen varajäsen ja Savo-Karjalan Demarinaisten 2. varapuheenjohtaja