Piia Savio: Ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sääntely tukee yhdenvertaista lapsiperheellistymistä
Historiallisen matalassa syntyvyystilanteessa tulee edistää kaikin keinoin toimenpiteitä, jotka mahdollistavat lapsitoiveen toteutumisen ja lapsiperheellistymisen niille, jotka sitä todella toivovat. Yksi toimenpiteistä on ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen.
Sijaissynnytysjärjestelyissä henkilö (sijaissynnyttäjä) saatetaan raskaaksi ja hän luovuttaa lapsen synnytyksen jälkeen toisen henkilön tai pariskunnan (aiottu vanhempi tai aiotut vanhemmat) kasvatettavaksi.
Hedelmöityshoitolaki kieltää hedelmöityshoidot, joiden seurauksena syntynyt lapsi annetaan adoptoitavaksi. Suomessa ei ole mahdollista toteuttaa sijaissynnytysjärjestelyjä, joten yhä useampi lasta toivova hakeutuu sijaissynnytysjärjestelyihin ulkomaille. Järjestelyihin lähtevillä on usein hyvin vähän mahdollisuuksia lapsihaaveensa toteuttamiseksi.
Hintalappu jopa 200 000 euroa
Vuosittain kymmeniä suomalaisia lapsiperheellistyy ulkomailla toteutettujen sijaissynnytysjärjestelyjen avulla. Järjestelyissä ulkomailla käyminen ei ole laitonta, mutta epäviralliset ja ulkomaiset järjestelyt aiheuttavat riskejä kaikille osapuolille.
Ulkomailla toteutettujen järjestelyjen hinta on kokonaisuudessaan 80 000 € – 200 000 €. Ymmärrettävästi vain harvalla, jotka tarvitsisivat sijaissynnytysjärjestelyjä saadakseen toivomansa lapsen, on siihen vaadittuja resursseja.
Tämä seikka sekä se, ettei sijaissynnytys ole Suomessa mahdollista tekee esimerkiksi kohduttomien ihmisten, miesparien ja itsellisten miesten lapsitoiveesta eriarvoisen.
Sijaissynnytysperheet tarvitsevat palveluja
Suomessa säädettävä ei-kaupallinen sijaissynnytys toisi perheiden tueksi lainsäädännön ja palvelujärjestelmän. Ulkomailla sijaissynnytysjärjestelyillä syntyneen lapsen oikeuksien, kuten kansalaisuuden saamisen, toteutuminen Suomessa vaatii vanhemmalta tai vanhemmilta valtavasti selvitystyötä ja resursseja.
On selvää, että useiden vuosien epävarmuus lapsen saamisesta sekä lapsen ja vanhemman tai vanhempien asemasta ei voi olla vaikuttamatta perheen hyvinvointiin ja tätä kautta lapsen edun toteutumiseen. Prosessin vaatimat taloudelliset, psyykkiset ja ajalliset resurssit ovat kaikki pois lapsen tuloon valmistautumisesta ja uuden arjen aloittamisesta lapsiperheenä.
Pienen lapsen tuoreena vanhempana taistelu Suomen byrokraattisten prosessien kanssa voi olla psyykkisesti valtavan kuormittavaa. Pelko lapsen menettämisestä horjuttaa merkittävästi turvallisuuden tunnetta. On vaikea arvioida sitä, millaisia vaikutuksia tällä on vanhemmuuden ensiaskeliin. Tämän vuoksi sijaissynnytysprosessin loppuunsaattamisen tulisi Suomessa olla mahdollisimman sujuvaa. Aiotuille vanhemmille tulisi tarjota tukea ennen sijaissynnytysprosessia, koko prosessin ajan sekä sen jälkeen.
Sijaissynnytysperheet: Tietoista vanhemmuutta ja toivottuja lapsia
Sijaissynnytyksen avulla syntyneet lapset ovat hyvin toivottuja. Kun lasta on toivottu pitkään ja lapsen saamiseksi on käytetty paljon resursseja, on vanhemmuus tietoisempaa ja siihen panostetaan enemmän. Tahattoman lapsettomuuden kokemus voi näkyä vanhemmuuden ylisuorittamisena ja korostuneena tarpeena toteuttaa vanhemmuutta täydellisesti. Omaan vanhemmuuteen kohdistuvat korkeat vaatimukset voivat joskus johtaa uupumiseen ja perheen hyvinvoinnin heikkenemiseen. Uupumisen riski on ilmeinen, sillä tähän erityiseen lapsiperheellistymisen tapaan ei ole tarjolla tukea. Lisäksi sijaissynnytysjärjestelyihin liitetty stigma voi myös estää avun hakemisen haasteita kohdattaessa.
Yhteiskunnan tulee mahdollistaa yhdenvertainen lapsiperheellistyminen kaikille sitä toivoville. Suomeen tarvitaan sijaissynnytykset kotimaassa salliva lainsäädäntö. Sääntelemisessä tarvitaan kaikkien osapuolten suojelua ja useiden näkökulmien yhteensovittamista. Sääntely ei ole yksinkertaista, mutta se on mahdollista. Suomessa on olemassa hyvin toimivia käytäntöjä sekä kokemusta sijaissynnytysprosesseista ajalta ennen hedelmöityshoitolain voimaantuloa vuonna 2007.
Tämän päivän lapsiperheet ovat hyvin monimuotoisia. Sijaissynnytyksellä lapsen saaneet perheet ovat tavallisia perheitä elämään kuuluvine iloineen ja suruineen. Lainsäädännön ei tulisi toimia esteenä lapsitoiveiden toteuttamiselle.
Valtakunnallinen Lapsettomien yhdistys Simpukka ry edistää tahattomasti lapsettomien ja lahjasoluperheiden asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Toiminnassa on mukana lasta toivovia, lapsen saaneita, lopullisesti lapsettomia ja lapsettomuuden toisella kierroksella olevia lapsenlapsettomia.
Demarinaiset ovat osana puoluekokousvaikuttamista pyytänyt blogikirjoituksia puoluekokousaloitteista eri asiantuntijoilta. Lue kaikki Demarinaisten SDP:n puoluekokoukselle jättämät aloitteet täältä.
Piia Savio
Simpukka ry:n toiminnanjohtaja
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on Suomen ainoa tahattoman lapsettomuuden asiantuntija- ja vertaistukiorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea.