Demarinaisten vieraskynässä Muistiliitto: Muistisairaudet koskettavat yhä useampaa – miten vastaamme kasvavaan hoivan tarpeeseen oikeudenmukaisesti? 

Muistisairautta sairastaa Suomessa yli 150 000 ihmistä. Vuonna 2040, vain alle viidentoista vuoden kuluttua, sairastuneita on arvioiden mukaan neljännesmiljoona.

Muistisairauksien yleistyminen on ilmiö, joka vaikuttaa laajasti paitsi muistisairausdiagnoosin saaneisiin, myös perheisiin, lähiyhteisöihin, työelämään ja koko yhteiskunnan rakenteisiin. Muistisairauksia koskeva tiedon, neuvonnan, kuntoutuksen ja sairauden myöhemmässä vaiheessa hoivan tarve lisääntyy erittäin voimakkaasti.

Viime aikojen keskusteluissa on korostunut vaatimus lisätä läheisten roolia hoivan ja huolenpidon antajina. Moni aidosti haluaa tukea ja auttaa läheisiään ja huolehtia rakkaistaan, jos pystyy. Samalla tutkimus ja arjen kokemus kertovat, että hoiva on vahvasti sukupuolittunutta. Suurin osa omaishoidosta ja läheisten antamasta arjen tuesta on naisten vastuulla. Yhä vahvemmin läheisten hoivavastuuseen nojaavat ratkaisut ovat toteutuessaan väistämättä uhka tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle.

Palkkatyön ja muistisairaan läheisen hoivavastuun yhteensovittaminen on vaativaa, jopa kuormittavaa. Kuormitus on riski ennenaikaiseen työelämästä poisjäämiseen tai osa-aikatyöhön siirtymiseen, millä on suoria seurauksia naisten taloudelliseen asemaan. Yhteiskunta voi tukea sekä virallisia sopimusomaishoitajia että muuta hoivavastuuta kantavia läheisiä nykyistä paremmin. Muistiliitto ehdottaa hallitusohjelmatavoitteissaan, että työntekijän oikeutta omaishoitovapaaseen laajennetaan ja samalla ansiomenetykseen rakennetaan korvausmekanismi. Lisäksi tulee tukea omaishoidon vapaiden pitämistä lisäämällä sijaishoitojärjestelyjä ja korvaamalla niihin liittyviä matkakuluja. Hoivan ei tule kuitenkaan nojata läheisten rooliin.

Hyvinvointialueiden kehitys on tällä hetkellä melko eritahtista, mikä muodostaa aidon riskin muistisairaiden palveluiden yhdenvertaiselle toteutumiselle. On tärkeää, että hyvinvointialueiden kumppanina toimiville järjestöille turvataan toimintaedellytykset matalan kynnyksen ohjaukseen, neuvontaan ja varhaisen tiedon ja tuen antamiseen. Muistisairaan mahdollisuus osallistua kuntouttavaan päivätoimintaan riippuu hyvinvointialueesta ja kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen saatavuudessa on suuria haasteita. Nämä epäkohdat tulee korjata.

Hoivaa koskevat ratkaisut ovat myös tasa-arvopolitiikkaa. Muistisairautta sairastavan hyvä ja turvallinen arki ei saa riippua asuinpaikasta, sosioekonomisesta asemasta tai perhemuodosta. Palvelujärjestelmän tulee kyetä tavoittamaan eri kieli- ja kulttuuritaustoja tai muita vähemmistöjä edustavat sekä ilman puolison tai aikuisten lasten tukea elävät muistisairaat ihmiset.

Tulevalla hallituskaudella tarvitsemme politiikkaa, joka tunnistaa muistisairaudet yhtenä merkittävänä kansansairautena, investoi monialaiseen tutkimukseen, diagnosointimenetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon, muistisairaan kuntoutuksen ja hoidon kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä riittävästi resursoituun kotihoitoon ja hoivaan.

Katariina Suomu
Toiminnanjohtaja
Muistiliitto

Muistiliitto on muistisairaiden ja läheisten oma järjestö. Vahvistamme muistisairaiden ja heidän läheistensä ääntä, edistämme heidän oikeuksiaan ja valvomme heidän etujaan. Tarjoamme ajantasaista tietoa muistisairauksista ja aivoterveydestä sekä hälvennämme muistisairauksiin liittyviä ennakkoluuloja. Yhdessä 41 paikallisen muistiyhdistyksen kanssa rakennamme muistiystävällistä Suomea.

Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa julkaistaan yhteistyöjärjestöjen ja sidosryhmien kirjoituksia keväällä 2026. Tekstit ovat vieraiden itsensä kirjoittamia ja edustavat vierailevien järjestöjen omia näkemyksiä.