Demarinaisten vieraskynässä Suomen Pakolaisapu: Maahanmuuttopolitiikka tarvitsee kestäviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja

Suomessa on tällä hetkellä satoja tuhansia maahanamuuttajia. Heistä humanitaarisen maahanmuuton ja suojelun piirissä kuitenkin vain osa, ja tästä osasta enemmistö tällä hetkellä paossa Ukrainan sotaa.

Poliittinen keskustelu maahanmuutosta ja maahanmuuttopolitiikasta rajautuu kuitenkin usein humanitaariseen maahanmuuttoon ja jälleen EU tason päätösten ja palautuskeskusten myötä ajankohtaisesti siihen, kuka saa jäädä ja kuka ei.

Lähteminen näyttäytyy tavoitteena eikä maahanmuutosta ensisijaisesti keskustella potentiaalina, vaan ongelmia ja epäonnistumisia esiin tuovasti ja turvallisuuden kautta.

On selvää, että maahanmuutto ei ole ongelmatonta. Harva asia on.

Onkin esimerkiksi EU tason palautuskeskuspäätösten äärellä tärkeää tunnistaa, että toimivaan turvapaikkajärjestelmään kuuluvat myös kielteiset turvapaikkapäätökset, ja sellaisen saaneiden palautusten täytyy toimia. Samalla on ensiarvoista, että ne toimivat oikeudenmukaisesti, inhimillisesti ja kansainvälisten yhteisten pelisääntöjen puitteissa ihmisoikeussopimuksia ja pakolaissopimusta noudattaen.

Sekä kotimaisissa että eurooppalaisissa tavoitteissa inhimillisellä turvallisuudella on perustavanlaatuinen yhteys kokonaisturvallisuuteen.

Palautuskeskukset perustellaan ratkaisuna palautusten tehostamiseen; keskitetään palaajat yhteen paikkaan, nopeutetaan prosesseja. Palautukset eivät olekaan prosessina mutkattomia eivätkä suurimmat esteet usein liity siihen, missä palautettava ovat.  Palauttavan valtion toimeenpanovastuulla voi olla palaaja, joka ei tosiasiallisesti voi palata tai valtio, joka ei halua vastaanottaa.

Jos tämä perusongelma jää ratkaisematta, kustannuksiltaan ja rakenteiltaan hyvin raskaat ratkaisut eivät edistä itse palautusta ja ongelma käytännössä siirtyy EU:n ulkopuolelle. Kansainvälisten sopimusten ehdoton palautuskielto on voimassa kaikkialla maihin, jossa palaajan henki on vaarassa tai hän kohtaa epäinhimillistä tai ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua. Vapaaehtoisen paluun vahvemmasta tukemisesta puhutaan palautuskeskusteluissa hämmästyttävän vähän.

Onnistuneen kotoutumisen avainasema

Lähtemisen tavoitteen rinnalla peilataan vähemmän myös väestöennusteita, joiden mukaan Suomi tarvitsee kolminkertaisesti nykytasoa enemmän maahanmuuttoa vuoteen 2030 mennessä hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämiseen.

Suomen maahanmuuttoratkaisujen ydinfokuksessa ei tulisi tässäkään valossa olla sen maksimointi, että maassamme ei ole maahanmuuttoa. Sen sijaan Suomi tarvitsee kestävää, ennakoitavaa ja oikeudenmukaista maahanmuuttopolitiikkaa.

Hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämisen kannalta on avainasemassa, miten Suomessa nyt olevat ihmiset pääsevät kiinni yhteiskuntaan. Suurin osa Suomeen muuttavista haluaa aktiivista toimijuutta; tehdä työtä, oppia kielen ja rakentaa yhteiskuntaan osallistuvan tulevaisuutensa täällä. Harva valitsee riippuvuuden viimesijaisesta tuesta. Kotoutumisen onnistuminen ei ole vain yksilön etu, vaan koko yhteiskunnan vahvuus. Se näkyy työllisyydessä, verotuloissa ja ennen kaikkea yhteiskuntarauhassa. Sen myönteinen vaikutus on ylisukupolvinen. Niin on myös kotoutumisen ja yhteiskuntaan mukaan ottamisen sivuuttamisen vaikutuksen osalta.

On selvää, että monissa maissa esiintyy alueellista eriytymistä ja kotoutumisen ongelmat ovat ilmeisiä. Suomessa vastaavaan kehitykseen on kuitenkin mahdollista vaikuttaa – mutta tämä ei tapahdu kiristämällä merkittävästi maahan saapumisen ja maassa oleskelun ehtoja.

Järjestelmällisesti ja kokonaisvaltaisesti tuetun kotoutumisen tärkeyden ja hyötyjen sivuuttaminen maahanmuuttopolitiikassa on lyhyen kantaman ja kapeasti rajatun näkymän politiikkaa. Maahanmuuttoa kaikkine maahamme saapumisen muotoineen tulisi tarkastella kokonaisvaltaisemmin ja erilaisten päätösten vaikutusketjuja huolella analysoiden.

On tärkeää panostaa siihen, että kotoutuminen alkaa nopeasti. Erityisesti kielen oppiminen ja työllistyminen ovat avainasemassa. Työmarkkinoiden vastaanottavuudella, asuntopolitiikalla, koulutuksella ja varhaisella tuella voidaan ehkäistä ongelmien kasaantumista. Oikeudenmukaisen ja kestävän maahanmuuttopolitiikan johtotähtenä tulisi olla investointi kantokykyiseen Suomeen.

Annu Lehtinen
Toiminnanjohtaja
Suomen Pakolaisapu

Suomen Pakolaisapu on Suomen suurin pakkomuuttoon erikoistunut asiantuntijajärjestö. Pakolaisapu on edistänyt pakenemaan joutuneiden ihmisten oikeuksien toteutumista jo 60 vuoden ajan. Työmme on ulottunut Suomen lisäksi Afrikkaan, Lähi-itään, Aasiaan ja Eurooppaan. Suomessa tuemme maahanmuuttaneiden kotoutumista vahvistamalla resilienssiä, työllistymistä ja myönteisiä väestösuhteita. Kansainvälisesti tuemme pakkomuuton koskettamia ihmisiä humanitaarisella avulla sekä pitkäjänteisellä, toimeentuloa ja hyvinvointia vahvistavalla kehitysyhteistyöllä. Kansainvälisessä työssämme tuemme erityisesti naisia ja muita haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä rakentamaan kestävää ja ihmisarvoista elämää. 

Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa julkaistaan yhteistyöjärjestöjen ja sidosryhmien kirjoituksia keväällä 2026. Tekstit ovat vieraiden itsensä kirjoittamia ja edustavat vierailevien järjestöjen omia näkemyksiä.