Kirsi Oksanen: Lukutaito – monimuotoinen ja -merkityksellinen
Lukutaito on kyky ymmärtää, käyttää, arvioida ja tuottaa erilaisia tekstejä ja mediamuotoja. Se on elintärkeä kansalaistaito, joka luo pohjan oppimiselle, kehittää kriittistä ajattelua ja mahdollistaa aktiivisen osallistumisen nykyaikaiseen informaatioyhteiskuntaan.
Lukukeskuksen mukaan lukutaito ei ole vain mekaanista äänteiden yhdistämistä sanoiksi, vaan se jaetaan usein laajempiin kokonaisuuksiin. Sisälukutaito merkitsee kykyä ymmärtää lukemansa, kun taas monilukutaito käsittää tiedon tulkitsemisen, tuottamisen ja arvioimisen taitoja erilaisissa ympäristöissä. Perinteisten kirjoitettujen tekstien luku- ja kirjoitustaito ovat osa monilukutaitoa, mutta eivät yksin riittävä.
Monilukutaito tarkoittaa kykyä ymmärtää ja tulkita erilaisia viestejä ja sisältöjä, joita nyky-yhteiskunnassa kohdataan. Teksteihin kuuluvat kuvien, videoiden, graafien, uutisten, mainosten, sosiaalisen median, digitaalisten sisältöjen ja myös tekoälyn tuottamien viestien lukeminen ja arvioiminen. Ihmisellä on siis oltava valmiudet hahmottaa monenlaisia merkityksiä eri ympäristöissä, tunnistaa, miten sisältö rakentuu ja mihin se pyrkii vaikuttamaan, tuottaa itse monimediaista sisältöä ja ilmaista itseään. Monilukutaito ei ole yksittäinen taito, joka opitaan kerran, vaan se on elämän mittainen prosessi, joka muuttuu sitä mukaa, kun yhteiskunta, teknologia ja viestinnän muodot muuttuvat. Sama sisältö voi tarkoittaa eri asioita riippuen siitä, missä se julkaistaan, kuka sen tuottaa ja mihin tarkoitukseen se on tehty. Siksi monilukutaito kytkeytyy aina tilanteeseen, tavoitteeseen ja ympäristöön – oli kyse sitten uutisesta, verkkokeskustelusta, opetusvideosta tai tekoälyn tekstistä. Ihminen tarvitsee monilukutaitoa selviytyäkseen kriittisesti somevirrasta, viranomaisviestinnästä, digitaalisista palveluista tai mediaympäristöstä, jossa saman asian rinnalla voi olla sekä faktatietoa että manipuloivaa tai puutteellista sisältöä.
Kriittinen lukutaito Lukukeskuksen sanaston mukaan tarkoittaa kykyä ymmärtää, tulkita, arvioida ja tarvittaessa kyseenalaistaa erilaisia sisältöjä – tekstejä, kuvia, videoita, uutisia, mainoksia, someviestejä, tilastoja ja myös tekoälyn tuottamaa materiaalia. Se tarkoittaa ymmärrystä siitä, että kaikilla teksteillä ja viesteillä on omat tarkoitusperänsä. Se on myös taitoa pysähtyä, kysyä oikeita kysymyksiä ja arvioida, mistä tieto on peräisin, miksi se on tehty ja miten sitä kannattaa käyttää. Käytännön tasolla kriittinen lukutaito näkyy esimerkiksi siinä, että tunnistaa mainonnan vaikuttamiskeinot, osaa arvioida poliittisen viestin motiiveja, pystyy arvioimaan lähteen luotettavuutta sekä ymmärtää, miten sosiaalinen media ja digitaalinen ympäristö voivat muokata tiedon näkyvyyttä ja tulkintaa. Kriittinen lukutaito tarkoittaa myös sitä, että lukija osaa tunnistaa disinformaation, harhaanjohtavan sisällön ja tahattomasti virheellisen tiedon ja osaa sekä suojautua niiltä että pidättäytyä jakamasta tietoja eteenpäin. Tulevaisuudessa kriittinen lukutaito on yhä tärkeämpi taito, sillä digitaalinen media, sosiaalinen vaikuttaminen ja tekoälyn tuottamat sisällöt lisäävät tarvetta ymmärtää, miten tieto syntyy sekä miten sitä tulisi tulkita ja hyödyntää turvallisesti ja eettisesti. Kriittinen lukutaito on keskeinen edellytys aktiiviselle, turvalliselle ja osallistavalle kansalaisuudelle.
Opetushallituksen sivuilta Lukutaitotyön sanastosta löytyy määritelmä Lukevan aikuisen mallille. Se tarkoittaa sitä, että aikuinen omalla toiminnallaan näyttää, että lukeminen on arvokasta, mielekästä ja tärkeää. Aikuinen lukee itse, puhuu lukemisesta myönteisellä tavalla ja luo tilanteita, joissa lukeminen näkyy. Lapsi haluaa tehdä sitä, mitä näkee aikuisen tekevän, joten Lukevan aikuisen malli on tärkeä, koska lapsi omaksuu myös lukutottumuksia jäljittelemällä. Aikuisen lukuinnostus heijastuu myös lähiympäristöön: lapsille, nuorille, työyhteisöihin ja harrastuspiireihin. Aikuiset voivat luoda kulttuurin, jossa lukeminen kuuluu kaikille. Jokainen voi toimia lukevan aikuisen mallina.
Koska hyvä lukutaito ehkäisee opetushallituksen sivujen mukaan mm. syrjäytymistä ja on demokraattisen yhteiskunnan perusedellytys, lisäksi lukeminen ja erilaisten tekstien käsittely kehittävät sanavarastoa, parantavat keskittymiskykyä, tukevat aivoterveyttä sekä lisäävät empatian kykyä, miksi emme ottaisi vahvemmin lukutaitoa mukaan yhtenä työkaluna tukea hyvinvoivaa Suomea?
Kirsi Oksanen
Uudenmaan Demarinaiset puheenjohtaja kautena 2026-2027
Demarinaisten hallituksen jäsen
Lohjan Työväenyhdistyksen puheenjohtaja
Kansainvälinen lukutaidon päivä 8.9.