Antti Lindtman: Väkivallaton elämä on ihmisoikeus

Väkivallan lopettaminen vaatii määrätietoisia tekoja yhteiskunnan kaikilla tasoilla, erityisesti meiltä päättäjiltä.

Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana ja monella mittarilla sitä olemmekin. Mutta meilläkin on paljon tehtävää. Aivan erityisen synkkiä ovat tiedot naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Joka kolmas nainen Suomessa on kokenut parisuhteessa fyysistä väkivaltaa, fyysisen väkivallan uhkaa tai seksuaaliväkivaltaa. Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa loukkaava rikos sekä laaja-alainen ongelma. Suomen tilanne on heikko myös EU-maihin verrattuna.

Valitettavasti maailmalla on laajasti nähtävissä tasa-arvokehityksen takapakkia. Myös meillä Euroopassa on ilmennyt naisten oikeuksien vastaista liikehdintää. Kehitys ei mene oikeaan suuntaan, eikä meillä ole varaa jäädä seuraamaan sivusta.

Meidän jokaisen, aivan erityisesti meidän miesten pitää herätä näiden ongelmien vakavuuteen. On meidän vastuullamme, että tämän päivän tytöt saavat kasvaa turvallisempaan arkeen niin kotona, kaduilla kuin myös verkossa. Miesten tehtävä on olla osa positiivista muutosta – naisvihaa vastaan ja turvallisen elämän puolesta.

Kulttuurissa naisviha on kärjistynyt ja naisvihalla netissä voi olla kohtalokkaat seuraukset tosielämässä. Ihmishenkien pelastaminen vaatii ennen kaikkea lähisuhdeväkivallan ilmi tulemista ja parempaa tunnistamista.

On yksi paikka, joka on erityisen vaarallinen Suomessa naisille, nimittäin koti. 2010-luvulla Suomessa on kuollut joka vuosi noin 15 naista nykyisen tai entisen kumppanin surmaamana. Vakavin seuraus, jota lähisuhdeväkivallalla voi olla, on ihmishengen menettäminen.

Lähisuhde voi jatkua vuosia pelon ja väkivallan värittämänä arkena ja jatkuvana sortamisena. Sellaisena, joka hyvin usein jää viranomaisilta piiloon. Mittavatkin parannukset viranomaisten toiminnassa ovat riittämättömiä, jos parisuhdeväkivallasta ilmoittamista ei samalla saada selvästi lisättyä.

Väkivallan ennaltaehkäisyyn, sen estämiseen ja turvakoteihin tulee panostaa. Siksi on erityisen ristiriitaista, että hallitus on kohdistanut sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustuksiin uusia leikkauksia. Ensi- ja turvakotien liiton mukaan hallituksen kehysriihessä päätetty 50 miljoonan euron lisäleikkaus sote-järjestöihin on pois apua tarvitsevilla. Liiton ja sen jäsenyhdistysten työ kohdistuu juuri niihin tilanteisiin, joissa apua tarvitaan nopeasti ja ajoissa: perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn ja katkaisemiseen, vauvaperheiden pulmiin sekä lapsiperheiden erotilanteisiin.

Suomi on myös saanut toistuvasti moitteita kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä siitä, ettei naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ole kitketty riittävän määrätietoisesti. Vakavan lähisuhdeväkivallan uhrin asema on usein vaikea. Uhrin on voitava tietää, että hakemalla apua hän pääsee todella palveluiden piiriin ja tarvittaessa turvaan, ja että oikeusjärjestelmä ottaa hänen asiansa vakavasti.

Lainsäädännön ja viranomaisten on puututtava nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun, vihapuheeseen ja maalittamiseen. Pakottava kontrolli on kriminalisoitava ja Suomen pitää toimeenpanna Istanbulin sopimus kokonaisuudessaan.

SDP on sitoutunut siihen, että perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisystä tehdään yksi Suomen kärkihankkeista ensi vaalikaudella. Väkivallaton elämä on ihmisoikeus ja kodin tulee olla turvallinen paikka aivan jokaiselle.

Antti Lindtman
SDP:n puheenjohtaja ja kansanedustaja

Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa julkaistaan SDP:n kansanedustajien ja meppien kirjoituksia syksyllä 2026. Tekstit ovat vieraiden itsensä kirjoittamia ja edustavat heidän omia näkemyksiään.