Naisten mielenterveyskriisiä ei ratkaista kehottamalla naisia jaksamaan paremmin
Joka kolmas vuonna 1997 syntynyt nainen on saanut mielenterveyteen liittyvää työkyvyttömyysetuutta tai kuntoutuspsykoterapiaa. Luku on niin pysäyttävä, ettei sitä voida ohittaa selittämällä eroa vain naisten aktiivisemmalla avun hakemisella. Demarinaisten mielestä on kysyttävä, mikä yhteiskunnassamme kuormittaa erityisesti tyttöjä ja naisia ja mitä näille rakenteille aiotaan tehdä.
YLE uutisoi (22.9.), että joka kolmas vuonna 1997 syntynyt nainen on saanut mielenterveyteen liittyvää työkyvyttömyysetuutta tai kuntoutuspsykoterapiaa. Sukupuolten välinen ero on huomattava, miehistä vastaavia mielenterveyteen liittyviä tukia oli saanut vain joka seitsemäs.
“Vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan jopa kolmasosa nuorista tytöistä koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Pojista näin koki noin kymmenesosa. Myös työuupumus koskettaa erityisesti naisia. Kun sukupuolierot näkyvät sekä nuorten ahdistuneisuudessa, työuupumuksessa ja mielenterveyspalvelujen tarpeessa, sitä ei voida kuitata vain sillä, että naiset hakevat herkemmin apua. On selvitettävä, mikä yhteiskunnassamme kuormittaa tyttöjä ja naisia näin voimakkaasti”, painottaa Demarinaisten 2. varapuheenjohtaja Miina-Anniina Heiskanen.
Kelan tutkimuksen mukaan 15,9 prosenttia naisista oli saanut kuntoutuspsykoterapiaa 28 vuoden ikään mennessä. Miehillä vastaava osuus oli 3,6 prosenttia. Demarinaisten mielestä luvut haastaa tarkastelemaan mielenterveyttä yksilön lisäksi myös yhteiskunnan rakenteiden ja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.
”Naiset saattavat hakea miehiä aktiivisemmin apua ja puhua ongelmistaan avoimemmin. Se ei kuitenkaan riitä selittämään sitä kuormitusta, joka tyttöjen ja naisten elämässä näkyy. Koulutus- ja työurat ovat edelleen sukupuolittuneita, ja nuoriin naisiin kohdistuu ristiriitaisia odotuksia menestymisestä, ulkonäöstä ja perheellistymisestä. Samaan aikaan raskaus- ja perhevapaasyrjintää tapahtuu edelleen työelämässä, ja naiset kohtaavat häirintää ja väkivaltaa. Myös terveydenhuollossa naisten oireita ja sairauksia tunnistetaan liian hitaasti. Jos haluamme parantaa naisten mielenterveyttä, meidän on puututtava myös näihin rakenteisiin eikä vain hoidettava niiden seurauksia”, painottaa Demarinaisten 1. varapuheenjohtaja Tawar Salari.
Mielenterveyden ongelmat aiheuttavat OECD:n mukaan Suomelle vuosittain noin 11 miljardin euron kustannukset, kun mukaan lasketaan työmarkkinoihin, terveyspalveluihin ja sosiaaliturvaan liittyvät menot. Taloudellinen puoli ei kuitenkaan rajoitu yhteiskunnalle syntyviin kustannuksiin. Myös sairastuneet maksavat itse palveluista, lääkkeistä ja hoidosta. Demarinaisten mielestä on syytä tarkastella erityisesti sitä, miten nämä kustannukset jakautuvat sukupuolten välillä.
”Naisille kasaantuu elämän aikana terveyteen liittyviä kustannuksia, joita miehillä ei samalla tavalla ole. Esimerkiksigynekologisiin palveluihin joutuu usein hakeutumaan yksityiselle, eikä gynekologisten sairauksien hoidossa käytettävistä lääkkeistä aina saa Kela-korvausta. Kuntoutuspsykoterapia puolestaan edellyttää hoitoon pääsyä ja usein myös omavastuiden maksamista. Mielenterveyspalvelujen saatavuus ei saa riippua lompakon paksuudesta. Kun samaan aikaan terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan, vaarana on, että jo valmiiksi sukupuolittuneet terveydenhuollon kustannukset kasvavat entisestään. Tämä ei ole vain terveyspolitiikkaa, se on tasa-arvopolitiikkaa”, päättää Demarinaisten puheenjohtaja Helena Marttila.
Lisätietoja:
Helena Marttila
Demarinaisten puheenjohtaja, kansanedustaja
[email protected]
Tawar Salari
Demarinaisten 1. varapuheenjohtaja
[email protected]
Miina-Anniina Heiskanen
Demarinaisten 2. varapuheenjohtaja
[email protected]