Demarinaiset kysyy: Miksi pakottavan kontrollin kriminalisointi ei etene?
Uteluja päivän tapahtumista ja liikkumisista, puhelimen syynäämistä ja somekontaktien vahtimista, huomaamatonta vaikuttamista rahan käyttöön tai jopa kieltoja tavata läheisiä. Henkinen väkivalta ei aina jätä näkyviä jälkiä, mutta sen seuraukset voivat olla vakavia ja pitkäkestoisia. Henkisen väkivallan eli pakottavan kontrollin kriminalisointi on yksi tehokkaimmista keinoista puuttua naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Siksi kysymmekin: miksi hallitus ei ole saanut asiaa etenemään tällä hallituskaudella?
Pakottava kontrolli ei ole Suomessa vielä erillinen rikosnimike, vaikka useat asiantuntijat ovat korostaneet sen kriminalisoinnin merkitystä osana naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa. Lainsäädännön tarpeellisuudesta on myös laaja konsensus yli eduskuntaryhmien. Kriminalisointi vahvistaisi uhrien oikeussuojaa ja antaisi viranomaisille sekä ammattilaisille nykyistä paremmat työkalut tunnistaa ja katkaista väkivallan kierre. Lisäksi se tehostaisi riskinarviointia ja väkivallan varhaista tunnistamista esimerkiksi terveydenhuollossa.
”Pakottavan kontrollin kriminalisointi on selkeä ja merkittävä seuraava askel naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä. Suomi on saanut kehotuksia sekä Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvovalta GREVIO-asiantuntijaryhmältä että apulaisoikeuskanslerilta edistää pakottavan kontrollin kriminalisointia ja riskinarviointia. Myös EU:n naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjuntaa koskeva direktiivi velvoittaa tarkentamaan lainsäädäntöä. Siksi me Demarinaiset kysymme: miksi asia ei etene?” kysyy Demarinaisten puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Helena Marttila.
Jo Orpon hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite selvittää pakottavan kontrollin kriminalisointia, ja oikeusministeriössä on käynnistetty sitä koskeva valmistelutyö. Alkuvuodesta eduskunnalle jätettiin lakialoite, jonka tarkoituksena on lisätä rikoslakiin erillinen rikosnimike pakottavalle kontrollille. Aloitteesta käytiin lähetekeskustelu jo toukokuussa. Demarinaiset pitää huolestuttavana sitä, että monet tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kannalta tärkeät lakihankkeet etenevät hitaasti: palkka-avoimuusdirektiivin kansallinen täytäntöönpano annettiin eduskunnalle vasta määräajan jälkeen, eikä esimerkiksi eheytyshoitojen kriminalisointi ole edennyt, vaikka eduskunnan enemmistö hyväksyi sitä koskevan kansalaisaloitteen jo maaliskuussa 2025.
”Nyt hallituksen on kerrottava, aikooko se edistää pakottavan kontrollin kriminalisointia vielä tällä vaalikaudella. Jokainen viivästys voi pahimmillaan maksaa ihmishenkiä. Lähisuhdeväkivalta kestää usein jopa vuosia ja vaikuttaa vahingoittavasti myös lapsiin. Hallitus on päinvastoin heikentänyt historiallisilla rahoitusleikkauksilla monien järjestöjen mahdollisuuksia tehdä ennaltaehkäisevää työtä ja tarjota apua myös anonyymisti. Kun toimeentulovaikeudet lisääntyvät, alkoholin saatavuutta helpotetaan ja arjen pahoinvointi kasvaa, myös väkivallan riski lisääntyy. Siksi kysymme: missä ovat hallituksen prioriteetit?” vaatii Demarinaisten puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Helena Marttila.
Lisätietoja:
Helena Marttila
Demarinaisten puheenjohtaja, kansanedustaja
[email protected]