Pike Hilakari: Vaihdevuodet eivät vie työkykyä – hoitamattomat oireet voivat viedä työssä jaksamista

Tämä pitäisi uskaltaa sanoa ääneen, varsinkin työelämässä.

Vaihdevuodet eivät tarkoita sitä, että nainen muuttuu yhtäkkiä työelämän ongelmaksi. Päinvastoin. Tässä iässä on usein takana valtava määrä osaamista, kokemusta, ammattitaitoa ja kykyä nähdä asioita vähän pidemmälle kuin huomiseen.

Mutta sitten ei nukuta. Hikoiluttaa kesken palaverin. Aivot tuntuvat välillä olevan ihan solmussa. Sana on kielen päällä, mutta ei vaan tule. Keskittyminen pätkii. Hermot ovat välillä kireällä kuin viulunkielet. Ja seuraavana aamuna pitäisi taas olla tehokas asiantuntija, esihenkilö, hoitaja, opettaja, yrittäjä tai vuorotyöläinen.

Ei ihme, jos työpäivä alkaa tuntua maratonilta.

Tutkimuksissa on nähty yhteys erityisesti vaihdevuosioireiden, unihäiriöiden ja työssä suoriutumisen välillä. Oireet voivat kuormittaa työkykyä – mutta se ei tarkoita, että työkyky olisi menetetty. Siihen voidaan vaikuttaa.

Työpaikalla voidaan joustaa työajoissa. Huolehtia työvuorojen ennakoitavuudesta. Mahdollistaa etätyötä silloin, kun se sopii työhön. Huolehtia työympäristön lämpötilasta. Ja ennen kaikkea: voidaan puhua asiasta ilman häpeää.

Esihenkilön ei tarvitse kysyä: ”Onko sinulla vaihdevuodet?” Riittää, että kysyy: ”Miten sinä jaksat? Voisimmeko tehdä työssä jotakin toisin?” Siinä on jo melkoinen työelämän vallankumous.

Ja hei työnantajat: vaihdevuosien keskellä ei ole kadonnut vuosien ammattitaito. Se ihminen on edelleen siellä. Ehkä vain tarvitsee hetken parempaa unta, vähän joustoa ja joskus työterveyden apua. Vaihdevuodet eivät ole työelämän päätepysäkki. Ne ovat yksi elämänvaihe. Ne koskevat myös miehiä.

Työelämän pitää olla sellainen, että siellä mahtuu elämään kokonainen ihminen.

Pike Hilakari / Uudenmaandemarinaisten hallituksen jäsen