30.4.2015 Sosialidemokraattien vastaukset hallitusneuvottelujen tunnusteluvaiheen vetäjän Juha Sipilän kysymyksiin

1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 – 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

Suomi vuonna 2025 -vision avainsanoja ovat täystyöllisyys, kestävä kasvu, hyvinvointi, osaaminen, luottamus, yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo.

Strategisessa hallitusohjelmassa tulee asettaa tavoitteiksi vientivetoisen kestävän kasvun edellytysten rakentaminen, työpaikkojen luominen ja työelämän parantaminen, kestävyysvajeeseen vastaaminen oikeudenmukaisella tavalla, sosiaalisen eriarvoisuuden ja terveyserojen kaventaminen, turvallisuuden vahvistaminen sekä Suomen aktiivinen kansainvälinen rooli.

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?

SDP yhtyy Suomen kansantaloudesta esitettyyn tilannekuvaan. Julkista taloutta vaivaa rakenteellinen alijäämä ja pitkällä aikavälillä kestävyysvaje, jonka vuoksi julkisen talouden sopeuttamisen jatkaminen on välttämätöntä. Sopeutustarpeen koko riippuu myös tulevasta taloudellisesta kasvusta sekä työllisyyden tasosta. Nopeampi kasvu ja/tai parempi työllisyystilanne vähentävät suoraa sopeutustarvetta.

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii monipuolista keinovalikoimaa. SDP tavoittelee tehokasta kasvupolitiikkaa, menokehitystä hillitseviä rakenteellisia uudistuksia, verotulojen lisäämistä sekä suoria sopeutustoimia menojen karsinnan muodossa. Päätettävien suorien sopeutustoimien täytäntöönpano tulee ajoittaa siten, että niistä ei koidu haittaa työllisyydelle, taloudelliselle kasvulle tai yhteiskunnan eheydelle ja sosiaaliselle pääomalle.

Säästöpäätökset on toteutettava oikeudenmukaisella tavalla. Tämän vuoksi esimerkiksi eläkkeiden ja työttömyysturvaetuuksien indeksikorotukset tulee maksaa täysimääräisesti, kuten SDP on aiemmin talous- ja työllisyysohjelmassaan todennut. Oleellisinta talouden tasapainottamisen kannalta on pitkän aikavälin kestävyysvajeen kattaminen sekä työllisyysasteen nostaminen, ei vain lyhytaikainen budjettitasapaino.

Tavoitteeksi on asetettava, että lisävelanotto loppuu kokonaan kahden vaalikauden kuluessa ja velka/BKT-suhde kääntyy laskuun. Taloudellisen kasvun nopeutuessa myös nopeampi aikataulu on mahdollinen. Tulevan hallituskauden alussa SDP on valmis 3 miljardin euron sopeutuspäätöksiin valtiontaloudessa, mikä toteutetaan menoja vähentämällä sekä tuloja lisäämällä. Tämän lisäksi voidaan tarvittaessa toteuttaa 1 miljardin lisäsopeutus, josta voidaan päättää vaalikauden puolivälissä. Valtion ja kuntien menojen kasvun hillitseminen on tärkeää ja kytkeytyy myös suoraan julkisen hallinnon ja sote-järjestelmän uudistamiseen.

Edellä mainitun lisäksi SDP viittaa talous- ja työllisyysohjelmaansa (Suunta Suomelle – sosialidemokraattien kuuden kohdan talouslinja).

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?

SDP pitää perusteltuna, että kansalaisten ostovoiman tukemiseksi pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään osana työmarkkinaratkaisua. Vastaava vähennys tulee tehdä myös eläketulovähennykseen.

Verotuksen rakennetta tulee kehittää työllisyyttä tukevaan suuntaan. Samalla verotuksen tärkeä periaate on, että veroja maksetaan maksukyvyn mukaan. SDP pitää tärkeänä, että verotulojen lisääminen suurituloisten ja suurten omaisuuksien osalta on mukana keinovalikoimassa. Näin voidaan varmistaa julkisen talouden sopeutuksen oikeudenmukainen kohdentaminen.

Talouskasvun vauhdittuessa kokonaisveroaste voidaan kääntää laskuun. Koska kokonaisveroaste on voimakkaasti riippuvainen taloudellisen kasvun nopeudesta, on talouspolitiikka järkevämpää ankkuroida työllisyysasteen nostamiseen.

Harmaan talouden vastaista toimintaohjelmaa tulee jatkaa.

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?

SDP pitää tärkeänä kattavan, maltillisen ja pitkäaikaisen työmarkkinaratkaisun aikaansaamista. Ratkaisun tulee tukea sekä reaalista että kustannuskilpailukykyä. Valtio voi tukea tätä ratkaisua kotimarkkinoiden kysyntää tukevilla pieni- ja keskituloisille palkansaajille suunnattavilla veronkevennyksillä, kasvua edistävillä toimenpiteillä sekä toteuttamalla ratkaisuun sisältyviä työelämää, tuottavuuden parantamista ja sosiaaliturvaa koskevia lainsäädäntömuutoksia.

Hallituksen tulee toteuttaa vientivetoista kasvustrategiaa. Tämä strategia kiinnittyy globaaleihin megatrendeihin kuten ilmastonmuutoksen torjumiseen, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen, luonnonvarojen kestävään käyttöön, kiertotalouden ratkaisuihin, Suomen arktiseen osaamiseen sekä digitalisaatioon. Julkisen sektorin tulee olla tässä työssä aktiivinen ja aloitteellinen.

Viennin rahoituksen pullonkaulat tulee poistaa sekä kehittää yritysten saamia palveluita niin kansainvälistymiskehityksen tukemisen kuin markkinoillepääsyn osalta. Tavoitteena on huolehtia olemassa olevista työpaikoista, laajentaa viennin pohjaa, lisätä vientiyritysten määrää ja suunnata vientiä uusille, kasvaville markkinoille. Viennin helpottamiseksi on kotimaahan julkisia hankintoja hyödyntämällä luotava toimivat referenssimarkkinat. Mahdollisuudet kasvua tukevien julkisten investointien lisäämiseksi on käytettävä täysimääräisesti, ja niiden osalta voidaan harkita uusia rahoittamisen tapoja.

Vientiteollisuuden kilpailukyvyn tukemiseksi on pidättäydyttävä vientiteollisuuden kustannuksia nostavista kansallisista päätöksistä. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmä tulee ottaa käyttöön. Logistiikkakustannuksia alennetaan. Tämä edellyttää perusväylänpidon riittävää tasoa, väylämaksun ja rataveron alentamista ja ammattiliikenteen verotuksen laskemista. EU-tason sääntelyä kehitettäessä on huomioitava myös sen vaikutukset kansalliseen kilpailukykyyn.

Liikenneväylien ylläpitoon on tehtävä tasokorotus ja kehittämiseen varattava riittävät resurssit. Perusväylänpidosta ja kehittämishankkeista päätettäessä on otettava huomioon elinkeinoelämän, kasvukeskusten ja ihmisten liikkumisen tarpeet koko Suomen alueella. Yhdyskuntapolitiikkaa tehostetaan sitomalla yhteen liikenne-, asunto- ja maankäyttöpolitiikka. Kasvukeskusten asunto- ja infrastruktuurin investointiohjelma on käynnistettävä, erityistavoitteena kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon merkittävä lisääminen kasvukeskuksissa. Lisäksi tarvitaan panostusta täydennys- ja korjausrakentamiseen. Lähiöiden kokonaisvaltaista kehittämistä on jatkettava.

Palvelualojen merkitys kasvaa niin työllisyyden kuin vientitulojen näkökulmasta. Palvelualojen nopeammaksi kehittämiseksi tulee luoda oma, näitä aloja koskeva elinkeino-, kasvu- ja työllisyysohjelma. Luovien alojen kasvumahdollisuuksia tulee tukea erityisellä kehitysohjelmalla.

Omistajapolitiikkaa kehitetään tukemaan entistä paremmin kasvun ja työllisyyden tavoitteita sekä Suomen elinkeinorakenteen uusiutumista. Omistajuudesta tehdään väline yritysten kasvun edistämiseksi. Valtion on oltava mukana luomassa kestäviä edellytyksiä suomalaisen omistajuuden turvaamiselle erityisesti strategisesti tärkeillä toimialoilla.

Työllisyyden hoidossa on siirryttävä passiivisesta tukemisesta aktiivisempaan toimintaan. Työttömyysturvan aktiivista käyttöä työllistämistukena tulee helpottaa ja lisätä. Näin voidaan tukea pitkäaikaistyöttömien ja pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamien ihmisten työllistymistä yrityksissä, järjestöissä ja kunnissa. Välityömarkkinoita tulee kehittää osatyökykyisten ja vammaisten pitkäkestoisen työllisyyden parantamiseksi. Nuorten ja ikääntyneiden palveluiden erityistarpeet on otettava huomioon. Työllisyysmäärärahojen riittävä taso tulee varmistaa sekä kehittää edelleen muutosturvan toimintamallia. Työllisyyden hoidossa tulee valtion ja kuntien työnjakoa tarkastaa sekä kuntien mahdollisuuksia ja vastuuta kasvattaa.

Siirtymiä palkansaaja-aseman ja yrittäjyyden välillä pitää sujuvoittaa. Yritysten ALV-velvollisuuden alarajaa on nostettava, yrittäjien sairasloman omavastuuajasta on poistettava kolme päivää ja epäkohdat yrittäjien perheenjäsenten sosiaaliturvassa on korjattava.

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?

SDP on valmis toteuttamaan eläkeuudistuksen työmarkkinajärjestöjen tekemän sopimuksen pohjalta.

SDP pitää sote-uudistuksen toteuttamista ensiarvoisen tärkeänä. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen, riippumatta asuinpaikasta tai sosioekonomisesta asemasta, voi saada laadukkaat ja tasapuoliset julkiset sote-palvelut. Tätä kokonaisuutta täydentävät yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamat palvelut.

Organisaatiomallin on vahvistettava yhteisten julkisten sote-palveluiden tuottamismahdollisuuksia, parannettava palveluiden laatua ja vaikuttavuutta, lisättävä tuottavuutta sekä kavennettava terveyseroja. Uudistuksen tulee täyttää perustuslain ehdot kansanvallan toteutumisen ja läpinäkyvyyden suhteen. Sote-uudistus tulee valmistella laajassa yhteisymmärryksessä yli hallitus-oppositiorajan.

SDP on valmis jatkamaan rakennepoliittisessa ohjelmassa käynnistettyä kuntien normien, tehtävien ja velvoitteiden arviointia tavalla, joka ei vaaranna palveluiden saatavuutta ja laatua tai työntekijöiden oikeuksia, yksilöiden oikeusturvaa tai ympäristön tilaa.

SDP on valmis keskustelemaan koko valtion- ja aluehallinnon uudistamisesta. Mahdollinen hallinnon kokonaisuudistus tulee valmistella parlamentaarisesti.

SDP pitää tärkeänä, että kuntauudistusta jatketaan koko maassa elinvoimaisten kuntien luomiseksi ja paikallisdemokratian vahvistamiseksi. Elinvoimaisemmat ja vahvemmat kunnat kykenevät kantamaan nykyistä paremmin vastuun paikallisella tasolla järjestettävistä palveluista. Kansantalouden näkökulmasta on oleellista keskittyä erityisesti kasvukeskusten ja metropolialueen kysymyksiin.

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?

SDP katsoo, että turvallisuuden vahvistaminen ja hyvinvoinnin edistäminen kasvavan keskinäisen riippuvuuden maailmassa edellyttää ilmastonmuutoksen torjumista ja maailmanlaajuista siirtymistä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen. Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa ja osallistumista sellaiseen konfliktien ennaltaehkäisyyn ja kriisien rauhanomaiseen ratkaisemiseen tähtäävään kansainväliseen yhteistyöhön, jonka keskeisiä välineitä ovat monenkeskinen asevalvonta ja aseidenriisunta, kriisinhallinta, kehitysyhteistyö sekä demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen tukeminen. YK:n uuden kehitysagendan valmistelussa Suomen tulee nostaa esiin myös veroparatiisien vastaista työtä.

Suomi on omasta uskottavasta koko maan puolustuksestaan huolehtiva, sotilasliittoon kuulumaton Euroopan unionin jäsenvaltio. Suomella on toimiva omaa puolustustamme palveleva kumppanuusyhteistyö Naton kanssa. SDP kannattaa pohjoismaisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittämistä. Näemme erityisen suuria mahdollisuuksia Pohjolan kahden liittoutumattoman maan Suomen ja Ruotsin yhteistyön syventämisessä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka vastaa siitä, ettei maamme aluetta voi ajatella käytettävän minkäänlaiseen muita maita uhkaavaan sotilaalliseen tarkoitukseen. Itsenäinen kansakunta määrittää ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa perusratkaisut kussakin ajassa itse. SDP pitää tärkeänä myös EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista sekä puolustusyhteistyön syventämistä kokonaisturvallisuuden pohjalta.

SDP katsoo, että Suomen puolustuksen tulee jatkossakin rakentua yleisen asevelvollisuuden ja koko maan puolustamisen varaan.

7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?

SDP pitää tärkeänä, että Suomi toimii aktiivisena ja rakentavana Euroopan unionin jäsenenä niin omien etujensa kuin koko Euroopan yhteiseksi hyväksi. EU:n ja Suomen haasteet ja tavoitteet talouden, investointien ja työllisyyden kohentamisessa ovat yhteiset. Euroopan taloudellinen elpyminen on edellytys myös Suomen viennin piristymiselle ja siten kansallisista taloudellisista ongelmista selviämiselle.

SDP katsoo, että Suomen EU-politiikan painopisteeksi on asetettava työllistävän taloudellisen kasvun nopeuttaminen Euroopassa, sisämarkkinoiden kehityksen turvaaminen, elinkeinorakenteen uudistaminen, sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen sekä kunnianhimoinen ilmasto- ja energiapolitiikka. Digitaalisten sisämarkkinoiden synnyttäminen on erityisen tärkeää. Harmaan talouden ja veronkierron torjuminen tulee nostaa korkealle EU:n agendalle.

Tulevan hallituksen tulee jatkaa päättyneellä hallituskaudella noudatettua linjaa, jossa Suomen vastuita eurokriisin hoidossa rajataan. SDP voi yhtyä liitteen 1 mukaiseen kirjausesitykseen niiltä osin, kun kyse on kielteisestä kannasta Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa sekä liittyen Euroopan vakausmekanismin toimintaan. EVM:n etuoikeutetun velkojan asemasta on pidettävä kiinni. Suomen ei pidä luopua neuvotelluista vakuuksista.

Vaikeasti ennakoitavien vaikutusten välttämiseksi linjausten tulisi antaa hallitukselle tilaa toimia myös muuttuvissa tilanteissa. SDP kannattaa talous- ja rahaliiton kehittämistä siten, että rahoitusjärjestelmän ja julkisen sektorin kohtalonyhteyttä vähennetään. EU:n pankkiunioni tulee saattaa loppuun. Keskeisenä elementtiä ohjauksessa on tarpeellisen talouspoliittisen koordinaation yksinkertaisuus ja jäsenvaltioiden omistajuus.

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?

SDP näkee, että perheiden hyvinvoinnin edistämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää on saada aikaan sote-uudistus, jolla kyetään parantamaan peruspalveluiden laatua ja saatavuutta. Painopistettä tulee siirtää korjaavasta toiminnasta ongelmia ennaltaehkäisevään toimintaan sekä terveyden edistämiseen.

Lapsiperheiden kotipalvelua ja lastensuojelun voimavaroja tulee vahvistaa. Päivähoito-oikeutta ei tule rajoittaa eikä päivähoitomaksujen aiheuttaa kannustinloukkuja. Lapsi- ja perhevaikutusten arviointi on otettava osaksi lainsäädäntö- ja budjettivalmistelua. Perheiden ja lasten kanssa työskentelevien henkilöiden osaamistasosta on huolehdittava. Lasten ja nuorten välistä eriarvoisuutta tulee vähentää tehokkaasti. Tämä tarkoittaa mm. tasa-arvoisista harrastusmahdollisuuksista huolehtimista. Lasten oikeutta molempiin vanhempiinsa erotilanteissa tulee vahvistaa mm. kehittämällä palveluita lasten huolto- ja tapaamisasioissa.

Työelämän tulee joustaa perheiden ehdoilla. Työntekijälähtöistä joustavaa siirtymistä osa-aikatyöhön on helpotettava. Työmarkkinoiden tasa-arvoa on vahvistettava nopeuttamalla erityisesti nuorten naisten paluuta äitiysvapailta työelämään, jakamalla perhevapaat nykyistä tasaisemmin sukupuolten välillä, kehittämällä vanhemmuuden kustannusten jakamista sekä jatkamalla samapalkkaisuusohjelmaa tavoitteena sukupuolten välisten perusteettomien palkkaerojen kaventaminen ja lopulta poistaminen. Valtiovallan on toimittava aktiivisesti sukupuolten välisen palkkatasa-arvon kaventamisen eteen. Epäsäännöllistä työtä tekevien ihmisten asemaa ja heidän kokemaansa epävarmuutta tulee helpottaa säätämällä työsopimuslaissa tuntitakuusta.

Eriarvoisuuden vähentäminen sosioekonomisten väestöryhmien välillä on nostettava keskeiseen asemaan hallitusohjelmassa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii laaja-alaista keinovalikoimaa niin sosiaali-, koulutus-, asunto- kuin työmarkkinapolitiikassa. Syrjäytymisen ehkäisyn osalta pääpaino on asetettava ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluiden vahvistamiseen sekä erityisesti lapsiköyhyyden vähentämiseen.

Sote-uudistuksen keskeiseksi tavoitteeksi on asetettava terveyserojen kaventaminen. Aikaisin tapahtuvaa syrjäytymistä ja eriarvoisuutta on torjuttava vahvistamalla varhaiskasvatuksen asemaa sekä uudistamalla perusasteen koulutuksen rahoitusjärjestelmää eroja kaventavaan suuntaan. Jokaiselle nuorelle varmistetaan paikka laadukkaaseen toisen asteen koulutukseen ja toimitaan tehokkaasti koulupudokkuutta vastaan. Nuorisotakuuta on jatkettava sekä vahvistettava erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten pääsyä palveluiden piiriin.

SDP pitää tärkeänä, että eläkkeiden indeksikorotukset maksetaan sovitusti ja että takuueläkettä korotetaan. Perusturvan korotuksen ulkopuolelle jääneiden vähimmäisetuuksien jälkeenjääneisyyteen tulee puuttua. Omaishoitoa koskeva lainsäädäntö tulee uudistaa kokonaisuudessaan, varmistaa riittävä taloudellisen ja muun tuen taso sekä luoda sopimusomaishoidolle yhtenäiset kriteerit. Yksinäisyydestä kärsivien ikäihmisten asemaa parantamaan on luotava erillinen toimenpideohjelma. Vanhuspalvelulakia tulee täydentää sitovalla hoitajamitoituksella.

Edellä mainittujen kokonaisuuksien lisäksi SDP pitää tärkeänä, että tulevalla hallituskaudella uudistetaan mm. asiakasmaksuja koskeva lainsäädäntö, vammaispalvelulaki, mielenterveyslaki sekä kuntoutusjärjestelmä.

9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä?

SDP pitää tärkeänä, että kansallisen osaamispohjan vahvistaminen nostetaan keskeiseen asemaan hallitusohjelmassa sekä hallituksen työssä tulevalla vaalikaudella. Peruskoulun kehittämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota laskeviin oppimistuloksiin sekä oppilaiden ja koulujen välisten erojen kasvuun. Lähikouluperiaatetta tulee vahvistaa, kodin ja koulun yhteistyötä lisätä, opettajakoulutusta ja pedagogiikkaa kehittää erityisesti digitaalisten valmiuksien osalta sekä kehittää koulujen rahoitusta eroja kaventavaan suuntaan.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi oppivelvollisuutta tulee pidentää. Toisen asteen koulutusjärjestelmä tulee uudistaa kokonaisuudessaan. Uudistuksen tavoitteeksi tulee asettaa perusasteen päättäville nuorille mahdollisuus laadukkaan toisen asteen tutkinnon suorittamiseen maan kaikissa osissa sekä työelämässä toimiville aikuisille mahdollisuus osaamisensa kehittämiseen ja päivittämiseen. Kuluneella vaalikaudella käynnistettyä Tulevaisuuden peruskoulu -hanketta tulee jatkaa ja viedä sen esityksiä täytäntöön.

Korkeakoulutuksen läpäisyä tulee tehostaa opintoja sujuvoittamalla ja tarjontaa lisätä hakijasumaa purkamalla siten, että suomalaisten suhteellinen asema koulutettuna kansakuntana keskeisiin verrokkimaihin verrattuna vahvistuu. Avointa väylää on kehitettävä vaihtoehtoisena tapana suorittaa korkeakoulututkinto. Lainsäädännölliset esteet korkeakoulujen yhteistyön lisäämiseltä tulee poistaa.

Aikuisten osaamisperustaa tulee vahvistaa erityisesti työuran aikaista koulutusta kehittämällä. Erityinen kohderyhmä ovat ilman tutkintoa olevat aikuiset, joiden työttömyysriski on suurin.

Koulutusvientiä tulee edistää tehokkain toimenpitein.

Kouluverkon uudistamisella ja uusien oppimisympäristöjen luomisella on kansallisesti suuri taloudellinen merkitys. Kouluverkon korjausvelkaa on alennettava. Valtion toimin tulee vahvistaa modernien oppimisympäristöjen ja uusien koulukonseptien luomiseen liittyvää osaamista ja sen käyttöä esimerkiksi tätä varten perustettavan uuden yhtiön avulla.

Tasa-arvoiseen sivistykseen liittyy keskeisesti kansalaisten mahdollisuus nauttia korkeatasoisesta kulttuurista. SDP pitää tärkeänä, että kulttuurin mahdollisuudet niin hyvinvoinnin edistäjänä kuin uuden elinkeinotoiminnan lähteenä tunnistetaan ja niitä hyödynnetään määrätietoisesti.

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?

Suomen julkishallinto on kansainvälisissä vertailuissa arvioitu tehokkaaksi. Sääntelyn määrää ja säännösten tarpeellisuutta tulee arvioida paitsi halutun vaikuttavuuden, myös asioinnin helppouden ja yksinkertaisuuden näkökulmasta. Valitusprosesseja sekä lupa- yms. elinkeinotoiminnan käynnistämiseen ja laajentamiseen liittyviä viranomaisprosesseja tulee selkeyttää ja nopeuttaa merkittävästi. Tavoitteeksi tulee asettaa se, että hallinto toimii yritysten ja kansalaisten kannalta mahdollisimman yksinkertaisesti ja läpinäkyvästi, yhden luukun periaatetta noudattaen. Hallintopäätöksille ja valitusten käsittelylle on asetettava sitovat käsittelyajat. Viranomaisten yhteistyötä on tehostettava siten, etteivät viranomaiset valita toistensa päätöksistä. Normien purussa tulee jatkaa myös rakennuslainsäädännön normitalkoita rakentamisen laatua heikentämättä. SDP on valmis neuvottelemaan erikseen määritellyistä ja sovittavista kokeiluista, jotka vahvistavat tasa-arvoa ja työllisyyden hoitoa.

Digitalisaation mahdollisuudet elinkeinorakenteen uudistamisessa, julkisen hallinnon tehostamisessa sekä julkisten palveluiden tuottavuuden ja laadun parantamisessa ovat valtaisat. SDP edistäisi digitalisaatiota mm. kiirehtimällä kansallisen palveluväylän käyttöönottoa, avaamalla julkisia tietovarantoja, kehittämällä lainsäädäntöä ja infrastruktuuria tukemaan reaaliaikaisten ja itseohjautuvien järjestelmien laajaa käyttöönottoa, varmistamalla keskeisen digitaalisen infrastruktuurin toimintavarmuuden, kokoamalla ICT-, digitalisaatio- ja tietoyhteiskuntapolitiikan sisällöt yhteen paikkaan valtion hallinnossa sekä tehostamalla julkisen sektorin ICT-hankintoja ja niiden arviointia sekä poistamalla päällekkäisyyksiä. Julkisissa ICT-hankinnoissa tulee edellyttää avoimia rajapintoja ja määritellä periaatteet avoimen koodin käytön lisäämiselle. Pedagogiikkaa tulee uudistaa niin, että digitaalisen teknologian mahdollisuudet hyödynnetään kaikilla koulutustasoilla oppimisen tukena. Kansalaisille tulee taata riittävät oikeudet omiin tietoihinsa.

11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?

Biotalous tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia Suomelle. Biotalous on tärkeä nähdä sektorirajat läpileikkaavana teemana. SDP pitää tärkeänä, että mm. biotalouden uusien investointien edellytykset turvataan esimerkiksi infrastruktuuria kehittämällä. Tuet tulee suunnata erityisesti kokeileviin, eli ns. demohankkeisiin sekä tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Raaka-ainemarkkinoita tulee kehittää siten, että lopputuotteiden jalostusarvo on mahdollisimman korkea. On tärkeää edistää aktiivista metsänhoitoa puuhuollon turvaamiseksi. Alojen osaavan työvoiman riittävyydestä tulee huolehtia.

SDP katsoo kiertotalouden sisältävän merkittäviä mahdollisuuksia Suomelle niin taloudellisesti kuin kestävän kehityksen mukaisen yhteiskuntakehityksen hengessä. Suomen tulee aktiivisesti pyrkiä globaaliin kärkeen kiertotalouden idean mukaisten innovaatioiden kehittämisessä, käyttöönotossa kotimarkkinoilla sekä viennissä. On tärkeää poistaa alan toimintaa hidastavia lainsäädännöllisiä ja muita esteitä, jotta jätteet ja teollisuuden ja palveluiden sivuvirrat saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Julkisten hankintojen merkitys markkinoiden synnyttäjänä on oleellinen kysymys. Alaa koskevan tutkimuksen ja tuotekehityksen riittävästä resursoinnista tulee huolehtia. Kestävän kehityksen kannalta tärkeää on säilyttää itsenäinen ympäristöministeriö.

Suomalaisen ruuan tuotannon osalta keskeistä on vahvistaa erityisiä kilpailukykytekijöitämme kuten laatua ja puhtautta. SDP pitää tärkeänä, että lähiruoan käyttöä lisätään lähiruokaohjelman linjausten pohjalta. Luomutuotannon pinta-alaa tulee lisätä, tukea tuottajien yhteistoimintahankkeita sekä vahvistaa luomutuotannon ja -jalostuksen yhteistyötä. Suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin edistäminen ja tunnetuksi tekeminen on osa ruuan tuotannon kannattavuuden parantamista.

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?

Kansallisten kantojen valmistelussa on nojauduttava viime vaalikaudella yksimielisesti hyväksyttyyn parlamentaarisesti valmisteltuun energia- ja ilmastopolitiikan tiekarttaan.

SDP pitää hallitustunnustelijan ehdotusta kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevaksi kirjaukseksi oikeansuuntaisena. Kirjauksessa mainittua energiavaltaisen teollisuuden hiilivuotoriskiä on tavoiteltava pyrkimällä EU-tasolla toteuttavan yhteisen kompensaatiojärjestelmän luomiseen. Mikäli tämä osoittautuu mahdottomaksi, tulee hallituksen olla valmis EU-säännöstön mukaan mahdollisen kansallisen kompensaation käyttöönottoon.

SDP pitää vuoden 2020 ilmastotavoitteiden saavuttamista uusiutuvan energian osuuden ja päästöjen vähentämisestä vaalikauden loppuun mennessä realistisena. Tavoite tulee pyrkiä saavuttamaan mahdollisimman markkinaehtoisesti. Päästökaupan ulkopuolisen sektorin osalta on kiinnitettävä erityishuomiota energiatehokkuuden määrätietoiseen kasvattamiseen sekä edistyneiden energiateknologioiden käyttöönottoon. Liikenteen korkean teknologian uusiutuvien liikennepolttonesteiden rinnalla tulee huomioida myös muiden vähäpäästöisten käyttövoimamuotojen ja älykkäiden liikenneratkaisujen edistäminen.

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

SDP pitää tärkeänä ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan säilyttämistä, maahanmuuttajien työllisyyden parantamista, kielikoulutuksen lisäämistä, kotoutumistoimien vaikuttavuuden parantamista, turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamista sekä maahanmuuttajien asuinolosuhteiden kehittämistä segregaatiota vähentävään suuntaan.

14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

SDP on valmis kaksivaiheiseen prosessiin siten, että toukokuun neuvotteluissa sovitaan hallitusohjelman kärkiteemat, puolueiden yhteinen sitoutuminen eri hallinnonalojen työn päälinjoihin sekä selkeät jatkovalmistelua ohjaavat linjaukset. Hallituksen tarkka, lakiesitykset sisältävä toimintasuunnitelma tuodaan selontekona eduskuntaan syysistuntokauden alussa. Pidämme tärkeänä, että kaikki hallitukseen osallistuvat puolueet voivat sitoutua hallitusneuvotteluissa syntyneeseen tulokseen. Tämä edellyttää sitä, että hallitusohjelmasta on voitava sopia riittävällä yksiselitteisyydellä ja tarkkuudella.

SDP on valmis käymään keskustelua hallitustyöskentelyn uudistamisesta. Uudistamisen yhteydessä on kuitenkin pidettävä tärkeänä, ettei hallitustyön demokraattinen ohjaus heikkene. Hallituksen työn onnistumiselle on myös määriteltävä selkeät, mitattavissa olevat kriteerit.

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

SDP on valmis hallitusvastuuseen Juha Sipilän johtamassa enemmistöhallituksessa. SDP:llä ei ole erityisiä ennalta määriteltyjä kynnyskysymyksiä vaan hallitusohjelman kokonaisuus ratkaisee, voiko SDP osallistua hallitustyöhön. Pidämme kuitenkin välttämättömänä, että myös uusi hallitus edellisen hallituksen tavoin sitoutuu suomalaista yhteiskuntaa uhkaavan eriarvoisuuden vähentämiseen ja että se arvioi kaikkia toimiaan myös tämän tavoitteen valossa. Lisäksi SDP edellyttää, että hallitusohjelmassa linjataan erityisesti työelämän kehittämiseen sekä tasa-arvon vahvistamiseen liittyviä elementtejä. Tämän lisäksi hallituksen tulee sitoutua kolmikantaiseen yhteistyöhön.

Liite 1: Tunnustelijan ehdotus eurokriisin hoitoa koskevaksi kirjaukseksi hallitusohjelmaan

Hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa. Ensisijainen keino euromaan rahoitusongelmien hoitoon ovat maan kansalliset toimet talouden tervehdyttämiseksi ja julkistalouden vakauttamiseksi. Jos nämä keinot eivät riitä, toissijaisena keinona on sijoittajanvastuun toteuttaminen. Kahdenväliset luotot eivät kuulu hallituksen keinovalikoimaan eurokriisin hoidossa. Mikäli Euroopan vakausmekanismia joudutaan vielä käyttämään, sen tulee tapahtua vain mekanismin nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa. Euroalueen vakauttamistoimia koskevat päätökset hallitus tekee Suomen kansallisen edun näkökulmasta.

EMU:n kehittämisessä edetään valtiovarainministeriön Vakaampi talous- ja rahaliitto -raportin päälinjojen mukaan. Hallitus pyrkii toimillaan palauttamaan no bail-out -säännön ja talouspolitiikan kehikon uskottavuuden. Hallitus tukee vahvaa sijoittajanvastuuseen perustuvaa pankkiunionia ja sen kehittämistä. Pyrkimyksestä talouspolitiikan koordinaation edelleen syventämiseen tulee luopua. Tavoitteena tulee olla talouspolitiikan koordinaatiokehikon yksinkertaistaminen ja sen myötä talouspolitiikan omistajuuden palauttaminen jäsenvaltioille. Pitkän tähtäimen tavoite on velkojen yhteisvastuuta synnyttävien rakenteiden purkaminen.

Liite 2: Tunnustelijan ehdotus kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevaksi kirjaukseksi hallitusohjelmaan

Hallitus toimii kattavan ja kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua kahteen asteeseen. Sopimuksen on vähennettävä energiavaltaisen teollisuuden hiilivuotoriskiä ja luotava uusia markkinoita puhtaille teknologioille.

Suomi saavuttaa vuoden 2020 ilmastotavoitteet uusiutuvan energian osuudesta ja päästöjen vähentämisestä vaalikauden loppuun mennessä. EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmistelussa varmistetaan päästökauppajärjestelmän toimivuus sekä riittävä kustannustehokkuus ja joustavuus päästökaupan ulkopuolisen sektorin taakanjaossa. Korkean teknologian uusiutuvien liikennepolttonesteiden asemaa vahvistetaan.