Demarinaisen vieraskynässä Mothers in Business ry: Ruotsin mallilla lisää tasa-arvoa työelämään ja hyvinvointia koululaisille

Työn ja perheen sujuva yhteensovittaminen on edellytys sille, että naiset voivat saada sekä perheen että uran. Tasa-arvon toteutuminen edellyttää, että perheissä kaikilla vanhemmilla on yhtäläiset mahdollisuudet sekä nauttia perheajasta että osallistua työelämään.  

Monesti keskustelu työn ja perheen yhteensovittamisen ympärillä pyörii perhevapaissa ja pikkulapsivaiheessa, mutta tuen tarve ei suinkaan pääty niihin. Suomessa koululaisten koulupäivät ovat lyhyitä ja lomat pitkiä verrattuna aikuisten työpäiviin ja lomailumahdollisuuksiin. Arkisin lasten yksinäinen aika ilman aikuista saattaa käydä pitkäksi, ja loma-aikoina koululaisten hoidon järjestäminen edellyttää perheiltä mahdollisuutta apukäsiin tai merkittäviä taloudellisia panostuksia. 

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Suomessa  

Suomessa lähes kaikissa kunnissa järjestetään koululaisille aamu- ja iltapäivätoimintaa. Toiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille oppilaille. Kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää toimintaa, mikä näkyy sen laajuudessa: osa kunnista järjestää pelkkää iltapäivätoimintaa, eivätkä kaikki toisen luokan oppilaat aina mahdu mukaan toimintaan.  

Tänä vuonna aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuusrahoitusta on leikattu vuoden 2025 tasolta n. 50 miljoona eurosta n. 43 miljoonaan euroon. Samalla perheiltä perittävien maksujen enimmäismäärä on noussut tuntimääristä riippuen aiemmasta 120 eurosta 148 euroon ja 160 eurosta 197 euroon.  

Loma-ajan toiminnan järjestämiselle ei ole kunnissa pitkiä perinteitä, vaan maksullista kesäkerho- ja leiritoimintaa tarjotaan melko hajanaisesti erilaisten toimijoiden, kuten järjestöjen kautta. Koululaisten pitkät lomat asettavat perheet eriarvoiseen asemaan, sillä kaikilla vanhemmilla ei ole laajoja tukiverkkoja tai mahdollisuutta pitää pitkiä lomia.  

Ratkaisuja Ruotsin mallin mukaan?  

Ruotsissa vanhempien työn ja perheen yhteensovittamista sekä lasten turvallista vapaa-aikaa on vuosikymmenten ajan tukenut fritidshem-toiminta. Toiminta on samantyyppistä kuin suomalainen aamu- ja iltapäivätoiminta, mutta huomattavasti laajempaa.  

Fritids-toiminnassa taataan lakisääteisesti paikka jokaiselle lapselle esiopetusiästä kuudennen luokan loppuun saakka. Fritidshem on auki aamuisin ja iltapäivisin, ja aukioloajat pyritään mukauttamaan lasten ja vanhempien tarpeisiin. Toiminta eroaa suomalaisesta iltapäiväkerhosta merkittävästi myös siinä, että sitä järjestetään koulun loma-aikoina.  

Fritids-toiminta on arvostettua, ja vanhemmat pitävät sitä tärkeänä, työelämän tasa-arvoa edistävänä asiana. Toimintaan myös osallistutaan aktiivisesti: Ruotsissa 6–9-vuotiaista lapsista lähes 85 prosenttia käy iltapäiväkerhoa.  

Miksi koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tasa-arvokysymys?  

Sujuvampi työn ja perheen yhteensovittaminen silloin, kun lapset ovat kouluikäisiä, kohentaisi erityisesti naisten asemaa työelämässä. Väestöliiton perhebarometrin mukaan naiset ovat miehiä tyypillisemmin vähentäneet työtunteja, vaihtaneet työpaikkaa, vastaanottaneet vähemmän vaativia työtehtäviä ja jättäneet hakematta vaativampaa työpaikkaa hoivavastuiden vuoksi.  

Osittaista hoitorahaa, joka mahdollistaa työajan lyhentämisen 1.–2.-luokkalaisen lapsen hoitamiseksi, käyttivät vuonna 2024 89-prosenttisesti naiset. Naiset ovat myös ohittaneet miehet etätyötä tekevien määrässä koronapandemian jälkeen. Etätöiden yleistyminen on tuonut lisää joustoa työn ja perheen yhteensovittamiseen, mutta tutkimuksissa on nähty myös viitteitä siitä, että runsaalla etätöiden teolla saattaa olla negatiivisia vaikutuksia urakehitykseen. Koululaisten loma- ja vapaa-ajan toimintaan tarvitaan siis muita ratkaisuja kuin naisten joustamista työuriensa kustannuksella.  

Koulujen kesälomat ovat taas ovella, ja vanhemmat hyödyntävät koululaisten yksin olemisen vaihtoehtona sukulaisten hoitoapua, vanhempien palkattomia lomapäiviä tai maksullisia lomaleirejä. Nämä vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole kaikkien saavutettavissa. Erityisesti yhden vanhemman perheillä tai pätkätyötä tekevillä on hankalaa, paitsi järjestelyjen puolesta, myös taloudellisesti.  

Koululaisten loma-ajan ja vapaa-ajan toiminnan kehittäminen kannattaa, sillä se tukee pienten koululaisten hyvinvointia, vähentää yksinäistä aikaa ruudulla ja lisää vanhempien työssäkäynnin mahdollisuuksia. Voisiko sopiva ratkaisu löytyä länsinaapurista, fritidshem-mallia Suomessa pilotoimalla?

Susanna Bergendahl
Viestintäpäällikkö
Mothers in Business MiB ry

Mothers in Business on järjestö äideille, jotka haluavat valita sekä perheen että uran. Uskomme, että naiset voivat olla yhtä aikaa kunnianhimoisia ja osaavia ammattilaisia ja rakastavia äitejä. Tarjoamme jäsenillemme osaamista, verkostoja ja vertaistukea ja rakennamme parempaa työelämää, jotta ura ja perhe mahtuvat samaan arkeen.

Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa julkaistaan yhteistyöjärjestöjen ja sidosryhmien kirjoituksia keväällä 2026. Tekstit ovat vieraiden itsensä kirjoittamia ja edustavat vierailevien järjestöjen omia näkemyksiä.