Demarinaisten puheenjohtajan Helena Marttilan puhe Demarinaisten 125-vuotisjuhlassa

Arvoisa juhlaväki, rakkaat aatesiskot, honorable guests,

Lämpimästi tervetuloa tähän yhteiseen juhlaan! 125 years is an achievement we can truly be proud of.  

Vahva, pehmeä, katkeamaton.

Törmäsin näihin sanoihin toisessa yhteydessä aiemmin tällä viikolla ja niissä kiteytyi minulle naisliittomme ydin: vahva, pehmeä ja katkeamaton sukupolvien ketju jo 125 vuoden ajan.

Sosialidemokraattisen naistoiminnan tehtävänä on sen syntyhetkestä alkaen ollut naisten itsetunnon, poliittisen tiedostamisen, yhteiskunnallisen osallistumisen ja arjen turvallisuuden vahvistaminen. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli se ensimmäinen vaatimus, jonka ympärille SDP:n naisasiayksikkö perustettiin heinäkuussa vuonna 1900.

SDP oli ainoa puolue, joka vaati ääni- ja vaalioikeutta kaikille täysi-ikäisille kansalaisille säädystä, varallisuudesta ja sukupuolesta riippumatta. Ajatus oli aikanaan ravisuttava: yhtäläinen, tasavertainen oikeus jokaiselle. Tänä päivänä teema on valitettavsti jälleen ajankohtainen, kun yhteiskunnassa käydään keskustelua muun muassa oikeudesta sosiaaliturvaan.

Demarinaisten edeltäjä perustettiin hienolla nimellä, Työläisnaisten liittona. Alusta alkaen naisliitto on ollut osa työväenliikkeen luokkataistelua, jossa alistuksen perustaksi on tunnistettu paitsi luokka-asema myös sukupuoli. Naisten työllä on rakennettu suomalaista hyvinvointivaltiota ja pidetty kodit pystyssä. Yhä nykypäivänä naisten tekemä hoiva- ja niin kutsuttu metatyö on se näkymätön koossa pitävä voima, joka turvaa yhteiskunnan jatkuvuuden.

Monia liittomme alkuajan naisia yhdisti pienyrittäjyys. Naisliiton ensimmäinen puheenjohtaja oli 25-vuotias yrittäjä Ida Aalle (alk. Ahlstedt), joka menestyi ensin leipurin. Vaihtaminen omaan ompelimoon vapautti kulkemaan puolueen puhujana. Vuoden 1907 eduskuntavaaleissa Ida nousi yhdeksi Suomen ensimmäisistä 19 naiskansanedustajasta.

Tuon ajan pienyrittäjyys oli osin pakon sanelemaa: jos ei ollut mahdollista sosiaaliseen nousuun koulutuksen avulla, se oli mahdollista sinnikkyydellä ja ankaralla työnteolla.

Vahvojen naisten liitto.

Sisällissodan jälkeen Sosialidemokraattinen Työläisnaisliitto oli mukana rakentamassa kansakuntaa. Rauhan aikana puhuttiin sosiaali- ja perhepolitiikasta ja tehtiin järjestötyötä. Sotavuosina talkootyö ja auttaminen olivat keskiössä. Feminismiä alettiin opiskella 1960-luvulla ja 1980-luvulla liittomme kampanjoi näkyvästi seksuaalisen tasa-arvon ja itsemääräämisoikeuden puolesta.

Sosialidemokraattisten Naisten näkökulmasta sukupuolten välisen tasa-arvon päämäärät voidaan tiivistää kahteen tavoitteeseen: taloudellinen riippumattomuus ja ruumiillinen koskemattomuus ja itsemääräämisoikeus.

Olemme olleet edelläkävijä ja suunnannäyttäjä nostamalla päivänpolitiikkaan muun muassa palkkaepätasa-arvon, sukupuolisen häirinnän ja ahdistelun työelämässä sekä samaa sukupuolta olevien parien aseman perhepolitiikassa.

Oma sukupolveni elää uudenlaisessa maailmassa. Muiden maiden esimerkit osoittavat pelottavalla tavalla, että ajassamme käydään kamppailua edistyksen ja taantumuksen välillä ja jos oikeuksia ei puolusteta, ne viedään.

Meidän tehtävämme on puolustaa monipuolista ja tasa-arvoista näkemystä naisista, naiseudesta, sukupuolista ja seksuaalisuudesta. Rasismi, vammaisten syrjintä, ikäsyrjintä ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuva vihapuhe heijastuvat myös naiskysymykseen. Viha on demokratialle vahingollista ja valitettavasti vahvasti sukupuolittunutta.

Naisviha on tullut uudella tavalla näkyväksi sosiaalisen median areenoilla. Sanotaan, että vaarallisimpia yhteiskunnassa ovat toimettomat, toivonsa menettäneet nuoret miehet. Miesten ja poikien hyvinvointi on yhteiskunnan turvallisuuden kannalta oleellinen kysymys ja myös naiskysymys. Aikamme tehtävä on saada kiinni, mistä viha ja toivottomuus kumpuavat.

Elämme parhaillaan valtavaa yhteiskunnallista murrosaikaa: ilmastokriisi ja toisaalta teknologian kehitys ravisuttavat yhteiskuntaa. Sota jatkuu Euroopassa ja sanoinkuvaamaton kärsimys tappaa Gazassa. Tekoäly tulee muuttamaan yhteiskuntaa enemmän kuin osaamme vielä edes kuvitella. Tulevaisuus näyttää nyt myös monen arjessa epävarmalta ja toivottomalta. Epätoivo aiheuttaa ahdistusta ja lamaannusta, mutta siihen meillä ei ole varaa. The future is in many ways uncertain but it is not an option to give up.

Ajassa, jossa ääripäät vahvistuvat ja yhteiskunnan polarisaatio on kiihtyvää, on suorastaan radikaalia etsiä yhteisymmärrystä ja pyrkiä sovintoon.

Meidän tehtävämme on yrittää ymmärtää vaikka emme hyväksyisi.

Olla luja, mutta pysyä pehmeänä.

Suomalainen hyvinvointivaltio on ainutlaatuinen saavutus ja siinä näkyy demarinaisten kädenjälki. Meidän tulee pyrkiä siihen, että Suomi on maailman paras maa naisille, lapsille ja vähemmistöille. Meidän tulee turvata arvokas vanhuus jokaiselle. Keskustelu yhteiskunnan ja omaisten roolista vanhustenhoidossa on kysymys, joka tulee olemaan entistä ajankohtaisempi tulevina vuosina suurten ikäpolvien ikääntyessä. Meidän tulee tukea heitä, jotka ovat vapaaehtoisesti valinneet toimia omaisensa hoitajana, mutta torpattava vastuun sysääminen yksin naisille.

Valitettavasti joudumme kiinnittämään entistä enemmän huomiota samoihin perusasioihin kuin 125 vuotta sitten. Kysymys on taas toimeentulosta ja edelleen siitä, että naissukupuoli on riski väkivallalle ja köyhtymiselle. Kysymys on yhä luokkapolitiikasta, omaisuuden kasautumisesta vain harvoille, työntekijöiden oikeuksista ja arjen turvallisuudesta. Me olemme aina ja ikuisesti työläisnaisten liike.

We are part of the international movement and stand beside our sisters all over the world.

Me olemme osa katkeamatonta vahvasti pehmeiden naisten rintamaa.

Arvoisa juhlaväki, rakkaat demarinaiset,

Juhlavuonna ja tänä iltana muistelemme heitä, jotka ovat kulkeneet edellä. Kun katson tänään ympärilleni tässä salissa, näen naisia, jotka ovat toimineet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta jo kauan ennen syntymääni. Näen teidät, jotka tulette jatkamaan työtä, kun on oma aikani astua sivuun. 

Tasa-arvo ei ole valmis, Suomi ei ole valmis. Naisliikettä tarvitaan. Teistä jokaista tarvitaan. Voimaa antaa tieto siitä, että joka aikakaudella on ollut omanlaisensa taistot yhteiskunnassa – ja kaikkina aikoina olemme ne yhdessä kohdanneet.

Meidän voimamme on jo 125 vuoden ajan ollut joukkovoimassa, tässä naisliikkeessä, joka on kaikessa naisellisuudessaan vahva, pehmeä ja katkeamaton. Ja niin tulee olemaan myös seuraavat 125 vuotta.

Helena Marttila

Demarinaisten puheenjohtaja ja SDP:n kansanedustaja

Muutokset puhuttaessa mahdollisia