Demarinaisten vieraskynässä Demarinuoret: Perhevapaajärjestelmä ei ole valmis – jatkouudistukseen mallia naapureilta
Lapsiperheiden kuorma on kasvanut ja perheen perustamiseen liittyy suurta epävarmuutta, mikä on johtanut osaltaan syntyvyyden romahtamiseen 2010-luvulta alkaen. Yhteiskunnallinen puhe syntyvyyden parantamisesta tuntuu irvokkaalta, kun samaan aikaan erityisesti naisten työmarkkina-asemaa heikennetään eikä perhepolitiikan modernisointiin tunnu kukaan tarttuvan “paisuvan” julkisen sektorin pelossa. On kuitenkin selvää, että tahattoman lapsettomuuden syyt ovat niin haasteissa tunnistaa monimuotoisia perheitä ja tukea fysiologisiin syihin perustuvaa lapsettomuutta kuin myös elämän epävarmuuden aiheuttamassa lapsettomuudessa.
SDP:n toteuttama perhevapaauudistus on tutkitusti tuottanut tuloksia tasa-arvoisemman vanhemmuuden toteutumiseksi. Perhevapaajärjestelmä on kuitenkin jatkouudistuksen tarpeessa. Voisimme ottaa mallia naapureistamme Ruotsista ja Virosta ja tarkastella, mitkä elementit näistä perhevapaajärjestelmistä sopisivat täydentämään ja parantamaan suomalaista järjestelmää. Tavoitteena tulisi olla perheellistymiseen liittyvien huolien ja esteiden purkaminen sekä entistä tasaisemmin jakaantuvat perhevapaat.
Perheiden tilanteet peilaavat usein työelämään ja ovat yhä monimuotoisempia. Myös perhevapaajärjestelmässä tulisi siirtyä nykyistä joustavampaan suuntaan. Tällaisesta joustavuudesta mallia tulisi ottaa Ruotsista: länsinaapurissamme vanhempainvapaapäiviä voi käyttää päällekkäin yli 40 päivää enemmän kuin Suomessa, perhevapaapäiviä voi käyttää laajemmin osittaisina, kuten puolikkaina tai neljäsosapäivinä sekä siirtää esimerkiksi isovanhemmalle tai muulle läheiselle. Yksinhuoltajalla toiselle henkilölle siirrettäviä päiviä on Ruotsissa jopa 90, kahdella vanhemmalla 45.
Perhevapaajärjestelmän joustavuus voi tukea työelämässä pysymistä, työelämätaitojen ylläpitoa sekä vähentää pitkien poissaolojen urakehitykseen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia yhä pirstaleisemmassa työelämässä. Virossa vanhempainvapaan aikana voi työskennellä ilman, että se vaikuttaa vanhempainrahan suuruuteen. Lisäksi erityisesti yksinhuoltajan arkea voisi helpottaa ja toimeentuloa vahvistaa mahdollisuus jakaa vanhempainvapaapäivä esimerkiksi lapsen isovanhemman kanssa. Laajemmin järjestely voisi olla perheille mahdollisuus tasata sukupolvien välistä hoivavastuuta.
Joustavuuden lisäksi yksi järjestelmämme suurimmista eroista naapureihin verrattuna on perhevapaan pituus. Ruotsissa vanhempainvapaapäiviä on käytettävissä 480 ja Virossa 475, jonka lisäksi Virossa äidin on mahdollista pitää yhteensä 100 päivää raskaus- ja äitiysvapaata ja toisen vanhemman 30 päivää. Suomessa vanhempainrahapäiviä voi pitää 320, jonka lisäksi lapsen synnyttävä vanhempi voi pitää 40 raskausrahapäivää. Vaikka Virossa perhevapaat lasketaan kalenteripäivissä ja Suomessa arkipäivissä, on perhevapaa etelänaapurissa myös käytännössä pidempi. Merkittävä perheellistymisen mahdollistava tekijä Virossa on hedelmöityshoitojen maksuttomuus maan sairausvakuutuksen piiriin kuuluville. Suomessa nämä hoidot eivät ole kustannustensa takia mahdollisia kaikille niitä tarvitseville.
Perhevapaajärjestelmän lisäksi lapsilisä on toinen keskeinen perheille kohdennettava sosiaaliturvan elementti. Olemme tehneet puoluekokousaloitteen lapsilisäjärjestelmän muuttamisesta siten, että lapsilisän porrastus käännettäisiin niin, että ensimmäisestä lapsesta maksettaisiin korkeampaa etuutta. Tämä madaltaisi kynnystä ensimmäisen lapsen hankkimiseen. Vastineeksi olemme valmiita tarkastelemaan lapsilisien universaalisuutta ja kohdentamaan tukea enemmän niille, jotka sitä aidosti tarvitsevat. Lisäksi kotihoidontuesta sekä joustavasta ja osittaisesta hoitorahasta voitaisiin luopua täysimääräisesti.
Vaikka paras keino edistää tasa-arvoisempaa vanhemmuutta on parantaa naisten työmarkkina-asemaa, voi yhteiskunta olla tasaamassa vanhemmuuden kustannusten jakautumista ja siten parantaa kannusteita perhevapaiden tasaiselle käytölle. Tällä hetkellä perhevapaiden kustannukset kohdistuvat käytännössä vielä korostetusti naisten työnantajille, joten kustannuksia tulee uudistaa siten, että ne jakautuvat tasaisemmin molempien vanhempien työnantajien kesken. Kustannusten tasaisempi jakaminen vähentäisi osaltaan raskaussyrjintää ja edistäisi tasa-arvoista työelämää. Perhevapaajärjestelmän jatkokehityksen tavoitteena tulisi olla entistä tasa-arvoisemmat perhevapaat, isien suurempi osuus pidetyistä vanhempainvapaapäivistä ja tätä myötä tasa-arvoisempi työ- ja perhe-elämä.
Emilia Kangaskolkka
Puheenjohtaja
Demarinuoret
Demarinuoret on valtakunnallinen poliittinen nuorisojärjestö. Olemme demokratian, solidaarisuuden ja kansainvälisyyden periaatteita puolustava feministinen järjestö. Toimintamme on suunnattu 15–29-vuotiaille nuorille, jotka haluavat vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin samanhenkisessä seurassa. Vaikutamme kaikilla yhteiskunnan ja politiikan alueilla, myös kansainvälisesti.
Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa julkaistaan yhteistyöjärjestöjen ja sidosryhmien kirjoituksia keväällä 2026. Tekstit ovat vieraiden itsensä kirjoittamia ja edustavat vierailevien järjestöjen omia näkemyksiä.