Demarinaisten vieraskynässä Helena Marttila: Eurovaalit ovat myös naiskysymys
Pian pääsemme jälleen äänestämään eurovaaleissa ja valitsemaan Suomen edustajat Euroopan parlamenttiin. Seuraava viisivuotiskausi on merkittävä erityisesti ilmastokriisin torjumisen kannalta, mutta myös laajemmin poliittisen ilmaston näkökulmasta: demokraattisessa, tasa-arvon lisäämiseen tähtäävässä Euroopassa ei tule antaa sijaa vähemmistöjen tai naisten asemaa heikentäville voimille.
Eri puolilla maailmaa käydään jälleen keskustelua muun muassa aborttioikeudesta ja siitä, onko naisella oikeutta päättää omasta kehostaan. Aborttioikeuden ennakoidaan nousevan yhdeksi keskeisistä kysymyksistä myös USA:n presidentinvaaleissa. Useissa EU-maissa aborttioikeutta on rajoitettu ja esimerkiksi Puolassa on yhä vaikeampaa löytää lääkäriä, joka suostuisi tekemään abortin. Tilanteen muuttamiseksi ”My Voice, My Choice” -kampanjan avulla kerätään parhaillaan allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen aborttioikeuden turvaamiseksi koko unionin alueella.
Eurooppa tai Suomi eivät ole immuuneja tasa-arvon takapakille. Niin kutsutun anti-gender –liikehdinnän eli sukupuolten tasa-arvon vastustuksen taustalla on laaja joukko populistisia, nationalistisia, uskonnollisia ja äärioikeistolaisia toimijoita, jotka saavat rahoitusta muun muassa Venäjältä. Liikehdinnän tavoitteena on paitsi estää kehitystä myös peruuttaa jo saavutettuja sopimuksia tai lainsäädäntöä. On huolestuttavaa, että anti-gender –liikehdinnän rahoitus on moninkertaistunut viime vuosina.
Euroopan unionilla on tärkeä rooli tasa-arvon ja naiskysymysten edistäjänä. Alkuvuodesta EU:ssa päästiin sopuun historian ensimmäisestä EU-direktiivistä, joka koskee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa. Uudella direktiivillä asetetaan vähimmäissäännöt, jotka koskevat tiettyjen rikosten määrittelyä ja niiden seuraamuksia väkivallan torjumiseksi. Lisäksi EU:n toimin torjutaan muun muassa palkkasyrjintää ja autetaan poistamaan sukupuolten väliset palkkaerot.
Nykypäivän ilmiöt, kuten maalittaminen ja vihapuhe, haastavat niin ikään naisten oikeuksia. Ilmiö on vahvasti sukupuolittunut, ja naisilla on peräti 27-kertainen riski joutua vihapuheen kohteeksi. Suomessa lähes 60 % tytöistä on vastannut epäröivänsä osallistua somekeskusteluihin väkivallan pelossa. Vihapuhe voi pahimmillaan vaikuttaa päätökseen lähteä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja ehdolle asettumiseen vaaleissa, mikä kaventaa demokratiaa. EU-tasolla tuleekin toimia päättäväisesti turvallisuuden lisäämiseksi myös digitaalisessa maailmassa.
Sen lisäksi, että EU voisi tehdä vieläkin enemmän naisten oikeuksien ja tasa-arvon edistämiseksi omalla alueellaan, sen tulee edistää niitä myös maailmalla. Erityisesti alueilla, joilla turvallisuustilanne on epävakaa tai jotka ovat juuri parhaillaan kriisin keskellä, naisten oikeudet ovat useimmiten pahimmin koetuksella. Esimerkiksi Ukrainassa, Gazan alueella, Afganistanissa ja Lähi-idässä naisten olot ovat poikkeuksellisen haastavia. Globaalisti tytöt ovat maailman syrjityin ihmisryhmä, ja myös ilmastokriisi on yksi tulevaisuuden tasa-arvokysymyksistä. Tässä monikriisien ajassa EU voisi ottaa vielä päättäväisemmin käyttöön feministisiä periaatteita ulko- ja kehityspolitiikassaan.
Suomi on monin tavoin edistänyt esimerkillään tasa-arvoa Euroopassa ja koko maailmassa. Historiallisilla saavutuksilla ei kuitenkaan voi ratsastaa ikuisesti, vaan aktiivisia tekoja tarvitaan myös tänään ja huomenna. Kesäkuun eurovaaleissa on siksi tärkeää äänestää ehdokkaita, jotka varmuudella toimivat päättäväisesti tasa-arvoa edistäen. Tällaisia ehdokkaita löytyy SDP:n erinomaiselta ehdokaslistalta.
Helena Marttila
Espoolainen kansanedustaja
Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja
Puolueen tasa-arvo ja ihmisoikeudet -työryhmän puheenjohtaja
Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa julkaistaan Demarinaisten ja Suomen Sosialidemokraattisen puolueen luottamushenkilöiden ja toimijoiden kirjoituksia. Tekstit ovat vieraiden itsensä kirjoittamia ja edustavat heidän omia näkemyksiään.